Lue keskustelun säännöt.
Mistä voi kertoa se, että olen koko ajan ärsyyntynyt miehelleni
04.08.2024 |
Oikeastaan joka päivä lähes koko ajan. Paitsi silloin kun hän ei ole kotona tai kun itse olen muualla. Pelkkä hänen läsnäolo saa minut ärtyneeksi ja ärsyyntyneeksi. Muuten olen iloinen ja hyvällä mielellä. Hänen ei edes tarvitse tehdä mitään (ärsyttävää) sillä hetkellä vaan ärtymykseni alkaa heti kun kuulen avaimen kääntyvän lukossa tai kun olen menossa kotiin ja tiedän hänen olevan kotona. Yritän kyllä käyttäytyä häntä kohtaan hyvin eli en tiuski enkä raivoa tms., mutta on vaikea pidätellä näyttämästä ärsytystään. Mistä tämä voi kertoa? Mitään isoa ongelmaa kuten pettämistä, pahoja riitoja tms ei parisuhteeseemme liity. Minua vain v i tuttaa mies ja hänen olemassaolo koko ajan. Eikä tarvitse tulla haukkumaan minua kommentteihin, en kohtele miestäni huonosti. Eroa olen välillä miettinyt ja mies tietää etten ole tyytyväinen parisuhteeseemme. Hän ei halua erota.
Kommentit (123)
Koet että ansaitsisit parempaa kuin miehesi. Voi olla että ansaitsisit tai sitten miehesi on parasta mitä voit saada.
Ero kannattaa vain jos olet varma että yksin on parempi kuin miehesi kanssa, sillä et välttämättä enää löydä sinulle sopivaa miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koet että ansaitsisit parempaa kuin miehesi. Voi olla että ansaitsisit tai sitten miehesi on parasta mitä voit saada.
Ero kannattaa vain jos olet varma että yksin on parempi kuin miehesi kanssa, sillä et välttämättä enää löydä sinulle sopivaa miestä.
Minusta tässä ei ole kyse siitä kuka on parempi kuin toinen. Vaan tasapuolisuudesta ja tasavertaisuudesta. Sellaiset puuttuu nykyään liitostamme. Ja kuten tuolla aiemmin kirjoitinkin, niin uutta miestä en halua. En ainakaan enää saman katon alle. Ap
Kertoo siitä, että olet päässyt liian helpolla elämässäsi tähän saakka.
Vierailija kirjoitti:
Ja näin jatkaessaan ap siirtää kys. toimintamallin lapsilleen. Sietääkin herätä tilanteeseen. Sen virheen hän tekee, kun syyttää vain miestä. Ihan yhtä paljon hän on itse mahdollistanut tämän, itse on jopa miehensä valinnut! Vastuu on myös ap:lla, hän ei ole ainoa uhri tässä sopassa. Esim siisteysvatimukset on kaikilla erilaiset. Nyt vaatii miehen asettumaan omiin vaatimuksiinsa, vaikka miehelle riittää vähempikin. Sama pyykinpesussa, mikä on vaalea, mikä tumma, onko tämä jotain erikoista materiaalia, missä sen voi pestä... Sama ruuanlaitossa. Paha tehdä, kun ei OSAA. Osaamattomuus ei ole synti, opettelemisen estäminen taas on. Ota se ukko pilkkomaan vaikka kurkkua, pyydä kaatamaan keitinvesi pois. Ja polta se marttyyrin viitta, se jos mikä on lapsellinen.
No kyllä pojat käy ihan samat köksän kurssit jne kuin tytötkin. Jokaisen pitää OPETELLA tekemään asioita: opettajina toimivat yhteiskunnassamne opettajat, google, opaskirjat, vanhemmat, sisarukset eikä vasta OMA VAIMO. Jessus kommenttisi typeryyttä!
Vierailija kirjoitti:
46-vuotias. Ensimmäiset oireet alkavista vaihdevuosista? Silloin vain kaikki ärsyttää ja varsinkin se lähin ihminen vikoineen.
Vaihdevuosilla tätä kuviota on ihan turha taputella.
Pikemminkin voi olla niin, että mahdolliset vaihdevuosio-oireet, raudanpuutokset ym ovat vain se viimeinen niitti arkkuun ja sitten kuohuu yli.
Joku ihmetteli, miksei ole aiemmin häirinnyt. Ei ole ilmeisesti kuullut, että ihminen sietää asioita aikansa (kuka mistäkin syystä), mutta lopulta sillä rauhallisimmallakin tyypillä tulee takaseinä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta sinulla on erittäin pätevät syyt ärsyyntymiseen. Oma mieheni osallistuu kotihommiin ja ottaa vastuuta, ja meillä on upea suhde. En pitäisi kumppanina miestä, joka ei aikuisena ihmisenä osaa huolehtia perussiisteydestä, ruokahuollosta tai lasten asioista. Ei minunkaan nuorena osannut, mutta pistin suhteen ehdoksi sen että nämä hommat laitetaan kuntoon. Näin tehtiin ja nyt vuosia myöhemmin olen erittäin onnellinen mieheni kanssa. Jos teillä on vielä toivoa, että mies voisi skarpata, sitä voisit vielä kokeilla. Sanot suoraan ja kaunistelematta että olet nykyiseen tilanteeseen niin tyytymätön, että harkitset eroa, ja että ero voitaisiin mahdollisesti välttää jos kodin työt ja vastuut jakautuvat tasaisemmin. Kannattaa kuitenkin jo varoittaa, että olet päästänyt kismityksen sen verran pitkälle, että tilanne ei ole enää pelastettavissa, jotta mieskään ei sitten katkeroidu jos aidosta yrityksestä huolimatta päädytte eroon.
Ap:n tekstit voisivat olla omiani sanasta sanaan.
Lohdullista,että en ole ainut. Meitä on varmaan paljon samassa tilanteessa.
Itse olen päättänyt kestää siihen asti,että lapset muuttaa pois. Tätä suunnnitelmaani em miehelleni aio kertoa. Joutunen kärvistellä vielä kymmenkunta vuotta, nuorin lapsi on 10v. Mutta luulen sen olevan vielä pahempaa, että erottaisiin ja joka toinen viikko olisin erossa lapsista ja huolissaan, miten exä heidät hoitaa. Valitsen siis kahdesta huonosta vähemmän huonon vaihtoehdon.
Mielummin nyt hoidan vain nöyrästi kaiken yksin ja nielen kiukkuni. Onhan tämä kyllä melkoista näyttelemistä toisinaan. Asioista on kyllä yritetty keskustella monet kerrat, mutta menee miehen puolelta huutamiseksi että "säkin vaan haukut mua" ja sitten hän häipyy kotoa palaten muutaman tunnin päästä ihan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kovasti voimia ap:lle!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne enää rakastavani, en tiedä, että pidänkö enää edes. Olemme olleet yhdessä 15 vuotta (olemme molemmat 46-vuotiaita). Tiedän, että pitkässä suhteessa rakkauden tunteet voi vaihdella. Mutta onko voimakas vi tutus enää normaalia? Ap
Teillä on molemmilla vaihdevuodet. Hoidetaan ensin hormonikorvaushoidolla oma pää kuntoon, mieti eroa vasta sen jälkeen. Heräiletkö aamuyöllä? Tämä on varma merkki.
N47
Ei ole varma merkki. Muuten mulla oisi alkanut vaihdevuodet kolmikymppisenä ja kummasti vaan sain kaksi tyttöä sen jälkeen.
Perimenopaussi alkaa noin 35 ikävuoden paikkeilla eikä mitenkään estä lapsen saamista, jopa menopaussin mielestään kokeneet saa lapsia luomusti vielä päälle 60 vuotiaana vaikka kuukautisia ei olisi ollut 15 vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Koet että ansaitsisit parempaa kuin miehesi. Voi olla että ansaitsisit tai sitten miehesi on parasta mitä voit saada.
Ero kannattaa vain jos olet varma että yksin on parempi kuin miehesi kanssa, sillä et välttämättä enää löydä sinulle sopivaa miestä.
Mutkun pillua kutittaa suutarin ISO gylli ja sen nähsessäni römpsä tulvii
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tekstit voisivat olla omiani sanasta sanaan.
Lohdullista,että en ole ainut. Meitä on varmaan paljon samassa tilanteessa.
Itse olen päättänyt kestää siihen asti,että lapset muuttaa pois. Tätä suunnnitelmaani em miehelleni aio kertoa. Joutunen kärvistellä vielä kymmenkunta vuotta, nuorin lapsi on 10v. Mutta luulen sen olevan vielä pahempaa, että erottaisiin ja joka toinen viikko olisin erossa lapsista ja huolissaan, miten exä heidät hoitaa. Valitsen siis kahdesta huonosta vähemmän huonon vaihtoehdon.
Mielummin nyt hoidan vain nöyrästi kaiken yksin ja nielen kiukkuni. Onhan tämä kyllä melkoista näyttelemistä toisinaan. Asioista on kyllä yritetty keskustella monet kerrat, mutta menee miehen puolelta huutamiseksi että "säkin vaan haukut mua" ja sitten hän häipyy kotoa palaten muutaman tunnin päästä ihan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kovasti voimia ap:lle!!
Omahyväinen HAAHKA joka muka uhriutuu eli tyypillinen lesboksi hamuava kurahaara.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä jatkuva eroaminen on yhteiskunnan syöpä. Perheet eivät kestä, lapset eivät kestä, yhteiskunta ei kestä. Tuloksena pahoinvointia ja juurettomuuyya
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti ensin mikä sinua miehessä ärsyttää? Onko syy tässä miehessä vai haluatko että asiat sujuisivat aina kuten sinä tahdot ja kun eivät suju siirrät ärtymyksen mieheesi?
Tekisi mieli vastata, että kaikki ärsyttää. Se miten hän ei laita pyykkejä pyykkikoriin, tiskejä tiskiin, roskia roskiin. Se miten hän ei oma-aloitteisesti tee kotona yhtään mitään, tekee vain ne mitä aina erikseen ja yksitellen käsken, muistutan ja melkein vahdin, että tekee. Se miten hän haluaa minulta valtavan paljon huomiota, jota itse en millään jaksaisi antaa, koska aikani menee pakollisista asioista huolehtimiseen. Se miten tuntuu ettei hän ole enää mikään tasaveroinen kumppani elämässä vaan joku perässä vedettävä riippa. Se miten hän viettää paljon aikaa juoruiluun (puhelimessa kavereiden kanssa ja tavatessakin juoruilivat todella paljon muiden, puolituttujen, ihmisten asioista). Se mit
No tässähän se tuli, et jaksa mieslasta. Tiesin ettet kerro kaikkea jo ennenkuin näin tämän kommentin. Olisit kertonut tuon heti aloituksessa, kun siitä tulee sellainen olo että olet vittuuntunut mieheen ilman mitään syytä mikä tekee sinusta virheellisesti sen ongelman.
Itse en katselisi tuota, joten sanon että eroa. Itse kuitenkin päätät loppujen lopuksi miten toimit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä lapsia?
Mies täyttänyt ne naisen unelmat perheestä, jne ja miehestä on tullut tarpeeton?
Mikä vtun naisen unelma perheestä? Miehet usein haluaa perheen,mutta siihen liittyvät ikävät vastuut jättävät naisille.
Joo on aikamoinen yleistys. Serkkuni halusi toisen lapsen, vaimo myöntyi, nyt on vaimo vähän katkera kun ei oo omaa aikaa. Toinen serkkuni olisi halunnut kolmannen lapsen mutta vaimonsa pisti stopin koska molemmat raskaudet olivat olleet vaikeita. Miehet monesti niitä lapsia haluaa kun ei niiden tarvi niitä paljoa hoitaa.
Tyydyttääkö sinut hyvin, usein, päivittäin, mielellään, kestävästi? Suuteleeko?
Olet laiskotellu ja ahminu herkkuja liikaa , lihavuuskin lisääntynyt reilusti.
Kaipaat vain miehesi lompakkoa. Se ei ole harvinaista palstamammojen keskuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Tyydyttääkö sinut hyvin, usein, päivittäin, mielellään, kestävästi? Suuteleeko?
Vierailija kirjoitti:
Tyydyttääkö sinut hyvin, usein, päivittäin, mielellään, kestävästi? Suuteleeko?
Entä nieleekö ap? Ai niin, sitähän ei saa kysyä.
Ex-miehestäni kuoriutui ihan kelpo etävanhempi, arvelen että suurimmaksi osaksi sosiaalisen paineen vuoksi: olisi ollut varmasti jokseenkin noloa yrittää perustella syitä omille vanhemmillensa, miksi ei osallistu eikä hoida velvollisuuksiaan (minulla on hyvät välit ex-appivanhempiin, joten ei voinut pelata "ex-vaimo estää tapaamiset"-korttia).