Lue keskustelun säännöt.
Mies keksii aina huonoa sanottavaa ja puuttuu lähes kaikkeen. En jaksa.
03.08.2024 |
Pakkasin sateenpitävän vuorettoman takin reppuun, kun oltiin lähdössä ja luvattu sadetta. Mies rupee sekoilemaan semmoista, että minua ei oteta Nyssen kyytiin se päällä, koska se kastelee penkit. Ihan normaalia matskua takki, mutta vuoriton ja polvipituinen. Samalla tyyppi pukee päällensä VEDENPITÄVÄÄ TAKKIA. Ja kyse ei ole takin ulkonäöstä, koska sanoisi senkin suoraan.
Mistä se edes keksii noita juttujansa? Ja miksi? Tämä on ihan jatkuvaa ja teen lähes kaiken arkipäiväisenkin salassa, kun en jaksa noita jatkuvia kommentteja. Yhtäkkiä vaan flippaa ja taas joku ihmeellinen käsitys asioista.
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
Soppaan tarvitaan aina kaksi.
Juu ei tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ryhdy kouluttamaan sitä ukkoa. Kilahda aina kun se aloittaa tuon älyttömän mussutuksen. Ei tuommoista kohtelua pidä sietää. Vaadi selitystä perättömistä puheista. Mutta varmista tietenkin, että pääset pakoon jos näyttää tilanne uhkaavalta. Tai ystävä lähettyville auttamaan. Ja jätä se sika.
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä noi samat jutut oli kaksisuuntaisen ensioireita. Myöhemmin puhkesi täysillä, mutta tuollaista ihme käytöstä oli useampi vuosi kunnes paketti ns räjähti käsiin. Pidä silmällä ja lue asiasta.
Itse ymmärsin aloitukesta ja sen otsikosta, että kyse oli nimenomaan aloittajan jatkuvasta avostelusta. Kaipaisin vähän kyllä lisäperusteluja, miksi tällainen arvostelu ja jatkuva toisen alentaminen kuuluisi bipolarisuuden tyyppilliseksi oireeksi. Mistään muistahan asioista aloituksessa ei mainittu. Ei kuulosta omaan korvaani nyt ihan loogiselta tukinnalta, vaan aika kaukaahaetulta.
Ap, ei tarvitse sietää oikeasti tuollaista. Ei sitä rakastaan ja lähintään vaan yksinkertaisesti kohdella noin.
Vierailija kirjoitti:
AP:lle sellainen kommentti, että selvästi miehesi on epävakaa ja mieleltään sairas / sairastumaisillaan. Tuollaisissa tilanteissa tyypillistä on, että vauhti vain kiihtyy ja jutut muuttuvat entistä absurdeimmaksi. Melen häiriöissä kärsimään joutuu AINA myös lähipiiri, tässä tapauksessa sinä olet kohde nro 1.
Joko henkisesti epävakaa ilmapiiri sairastuttaa sinut, tai mies voi pahimmillaan muuttua fyysisesti väkivaltaiseksi, ajaa yllättäin auton ojaan, kotona syttyä selittämätön tulipalo jne...
Olen samaa mieltä aikaisemman kommentoijan kanssa - mihinkään parisuhdeterapiaan ei tuossa tilanteessa enää lähdetä.
Nyt sinun tulee myöntää nämä asiat itsellesi ja todeta, että tilanne on mikä on. Ainoa asia mihin sinun tulee keskittyä, on tuosta suhteesta pois lähteminen mahdollisimman nopeasti. Toivottavasti otat asian vakavasti, noihin tilanteisiin jääminen on hengenvaarallista. Tätä saadaan lukea
Kaikki hyviä pointteja. Pariterapiaan menisin vain silkasta mielenkiinnosta, koska haluaisin nähdä mitä tapahtuisi, kun toisin näitä asioita esille. Mutta riski se kai on, monellakin tapaa. En tiedä näenkö nämä hullut jutut eskaloituneen, sitä on aina ollut. Minulla ei vaan enää ole tippaakaan ymmärrystä ja jaksamista enää. Ja ällötyskäyrä on ihan tapissa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kellään ole velvollisuutta olla kiusattavana, johtuu käytös mistä tahansa.
Usea psyykkinen häiriö tulee mieleen. Jos sairaudentunto puuttuu, ihminen ei ole halukas hoitoon. Ellei ole halukas hoitoon, ei parane vaan pahenee.
Mahdollistat hänen sairautensa ja kärsit siitä itsekin. Eroaisin jos olisin sinä. Erosinkin.
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy kouluttamaan sitä ukkoa. Kilahda aina kun se aloittaa tuon älyttömän mussutuksen.
Olen eri mieltä. Ei ole naisen velvollisuus kouluttaa aikuista miestä. Aikuinen mies kouluttaa itsensä tai on yksin.
Voi miettiä, saako suhteesta mitään, miksi siihen jäisi. Minä en jäisi. Elämää valuu joka päivä hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun kriteerini kumppania valitessa olivat positiivinen elämänasenne, tasapainoisuus ja hyväntahtoisuus.
Sinun kohdallasi toisin.
Sama juttu minulla, ihana luonne mun miehellä. Kiltti ja huomaavainen. Ihmetyttää välillä kun ihmisillä on kriteerejä vain puolison ulkonäköön liittyen. Saa olla ihan pask...a äijä kunhan on hyvännäköinen?
Näinhän se menee. No nuorena ovat muutaman vuoden komeita, sitten plösähtävät
Vierailija kirjoitti:
Soppaan tarvitaan aina kaksi.
Joo. Rikokseenkin tarvitaan kaksi: tekijä ja uhri.
Ja hyvään suhteeseen tarvitaan kaksi: molemmat, jotka tekevät töitä hyvän suhteen eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä noi samat jutut oli kaksisuuntaisen ensioireita. Myöhemmin puhkesi täysillä, mutta tuollaista ihme käytöstä oli useampi vuosi kunnes paketti ns räjähti käsiin. Pidä silmällä ja lue asiasta.
Itse ymmärsin aloitukesta ja sen otsikosta, että kyse oli nimenomaan aloittajan jatkuvasta avostelusta. Kaipaisin vähän kyllä lisäperusteluja, miksi tällainen arvostelu ja jatkuva toisen alentaminen kuuluisi bipolarisuuden tyyppilliseksi oireeksi. Mistään muistahan asioista aloituksessa ei mainittu. Ei kuulosta omaan korvaani nyt ihan loogiselta tukinnalta, vaan aika kaukaahaetulta.
Ap, ei tarvitse sietää oikeasti tuollaista. Ei sitä rakastaan ja lähintään vaan yksinkertaisesti kohdella noin.
Kun sairaus alkaa oireilla, sairastunut siirtää ongelmat läheiseen ihmiseen. Tästä tulee syntipukki.
En nyt ole todellakaan lukenut koko ketjua, mutta ihmetyttää, onko pakko teilata joukolla henkilö mielenterveysongelmaiseksi, jos hän toteaa että polvipituinen pitkä takki voi kastella bussin penkit? Sehän on ihan totta. Tuskin kukaan bussikuski asiaan mitään sanoisi, mutta en itsekään tykkäisi istua pitkässä märässä takissa bussin penkillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nyt ole todellakaan lukenut koko ketjua, mutta ihmetyttää, onko pakko teilata joukolla henkilö mielenterveysongelmaiseksi, jos hän toteaa että polvipituinen pitkä takki voi kastella bussin penkit? Sehän on ihan totta. Tuskin kukaan bussikuski asiaan mitään sanoisi, mutta en itsekään tykkäisi istua pitkässä märässä takissa bussin penkillä.
Saati sitten bussin penkillä, joka on valmiiksi märkä.
Vierailija kirjoitti:
En nyt ole todellakaan lukenut koko ketjua, mutta ihmetyttää, onko pakko teilata joukolla henkilö mielenterveysongelmaiseksi, jos hän toteaa että polvipituinen pitkä takki voi kastella bussin penkit? Sehän on ihan totta. Tuskin kukaan bussikuski asiaan mitään sanoisi, mutta en itsekään tykkäisi istua pitkässä märässä takissa bussin penkillä.
Lue tämä ketju ja kommentoi sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy kouluttamaan sitä ukkoa. Kilahda aina kun se aloittaa tuon älyttömän mussutuksen.
Olen eri mieltä. Ei ole naisen velvollisuus kouluttaa aikuista miestä. Aikuinen mies kouluttaa itsensä tai on yksin.
Voi miettiä, saako suhteesta mitään, miksi siihen jäisi. Minä en jäisi. Elämää valuu joka päivä hukkaan.
Pointti ei ollut koulutuksessa vaan siinä, että tällaista käytöstä ei pidä kenenkään sietää. Sillä aikaa kun saa asuntoasiat ym. järjestymään näyttää ukolle, että mitta on täysi ja sietokyky nolla. Varmaan mies on ollut aina luonteeltaan heikko ja nälvinyt ja alistanut, mutta nyt on ap herännyt tilanteeseensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutustu narsismiin ja traumasiteeseen. Tuo kaikki on itselleni tosi tuttua ja minäkin epäilin eksällä lapsen syntymän jälkeen mm. masennusta, työuupumusta, skitsofreniaa ja alkavaa muistisairautta, kun toisen käytös muuttui yhtäkkiä niin järjenvastaiseksi. Oli meillä ollut vaikeaa ennenkin, mutta yhtäkkiä tilanne suorastaan räjähti käsiin.
Vasta eron jälkeen satuin törmäämään kirjaan Miksi se ei vain lähde?, ja se avasi silmäni tajuamaan, mistä oli kyse. Narsismista on monia hyviä kirjoja, tuon lisäksi esim. Sata tapaa tappaa sielu, ja YouTubesta löydät paljon hyvää asiaa niin suomeksi kuin englanniksi, esim. Narsisti vs. minä, Danielle Radin, Dr Ramani.
Hae myös keskusteluapua itsellesi, soita esim. Naisten linjalle tai Nollalinjalle tai varaa aika terveyskeskuksen psykiatriselle sairaanhoitajalle, jotta pääset puhumaan kaikesta tapahtuneesta ja selvittelemään ajatuksiasi.
kumma kun lääkäri ei ole sulle sanonut ettet ole kenenkään narsismista pätevä tekemään diaknoosia. vaikka kirjan luitkin. voimia silti
Narsistisen käytöksen ja narsistisuuden ja niihin liittyvien tunnusomaisten käytösmallien tunnistaminen, ei vaadi kenellekään dignoosin tekemistä. Ei ole käytännön tasolla väliä, täyttääkö kumppanin selkeästi narsisinen käytös ihan kaikki pesoonallisuushäiriötasoiset diagnostiset kriteerit vai ei ihan. Pääasia on tuo narsitinen käytös, ei psykiatinen diagnoosi. Ihan samalla tavalla narsistisuutta, niin kuin muutakin käytöstä ja luonteenpiirteitä, tunnistetaan muista ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä noi samat jutut oli kaksisuuntaisen ensioireita. Myöhemmin puhkesi täysillä, mutta tuollaista ihme käytöstä oli useampi vuosi kunnes paketti ns räjähti käsiin. Pidä silmällä ja lue asiasta.
Tätä omalla miettinyt. Mitä oireita miehelläsi siis kaikkinensa oli?
Ihmettelit, että ap miehelläsi ei ole euforiajaksoa. Jos kyse on kaksisuuntainen tyyppi 2 niin euforiat ja hypomaniat on harvinaisempia. Tämä tila sekoittuu lääkäreillä ensin yleensä masennukseen, mutta masennuslääkkeet pahentaa mielen tilaa. Tähän on ihan omat lääkkeet.
Tarkempaa listaa miehen ensioireista:
- muuttunut olemus, ennen lempeä ja kiva
- ahdistunut, stressaantunut, kireä
- välillä selkeästi masentunut
- perheelle suuttumista tai tuollaista ihme räyhäämistä
- pahetessa raivosi pari kertaa kunnolla, ei ollut luonteenomaista
- meuhkasi ja jännitti tuollaisia ihan absurdeja juttuja kuten sinulla, todellisuudentaju heikentynyt
- saarnasi, tilitti ja valitti kollegoista, töistä ja kaikista muista liikenteen kuskeista, itse ajoi huonosti
- tämä melkein isoin hälytysmerkki: aloituskyvyn puute, ei saanut töitään enää tehtyä mutta kuvitteli tekevänsä paljon
- kuvitteli, että osallistuu kotona paljon, mutta todellisuudessa ei ja hän ei kestänyt kritiikkiä
- hänen työhuone, varasto, auto oli ihan sotkussa ja huoltamatta
- lopulta unettomuus, huonommin ja huonommin nukutut yöt
- lopulta tuli usean vuoden jälkeen psykoosi hypomaanisen jakson päätteeksi, sitten lääkäriin (yksityinen hyvä psykiatri Ka i t a niemi)
- en tuntenut enää rakastavani häntä koska oli niin muuttunut ja minullakin jo paha olla. Kotona ahdisti. Olin ottamassa eroa, onneksi asia selvisi ja kuntoutui itsekseen, vaikka pari vuotta vei kaikkineen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun kriteerini kumppania valitessa olivat positiivinen elämänasenne, tasapainoisuus ja hyväntahtoisuus.
Sinun kohdallasi toisin.
En tiennyt tämmöisestä mitään kun yhteen mentiin.
Ap
Kauanko olette olleet yhdessä?
18 vuotta 🙈🙈🙈 Mutta siihen saa jäädä. En tunne enää mitään muuta kuin ahdistusta ja sitä mitä "ick" luultavasti on.
Ap
Mitään sen syvällisempää perustetta lähdölle et tarvitse kuin ton tunteen. Parisuhde ei ole hyväntekeväisyyttä tai terapiasuhde. Sä tuut sairaaksi jos joudut koko ajan varomaan tekemisiäsi ettei tule sanomista.
Sinkkuna on tiedossa hyviä aikoja omien juttujen parissa ja parisuhteen monet löytää vaikka missä iässä, mutta sen varaan ei yleensäkään kannata laskea. Jos menitte nuorena yhteen ja ootte 18 vuotta olleet kimpassa lienet ehkä keski-iässä? Eli hyviä vuosia on todennäköisesti kymmeniä edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä noi samat jutut oli kaksisuuntaisen ensioireita. Myöhemmin puhkesi täysillä, mutta tuollaista ihme käytöstä oli useampi vuosi kunnes paketti ns räjähti käsiin. Pidä silmällä ja lue asiasta.
Tätä omalla miettinyt. Mitä oireita miehelläsi siis kaikkinensa oli?
Ihmettelit, että ap miehelläsi ei ole euforiajaksoa. Jos kyse on kaksisuuntainen tyyppi 2 niin euforiat ja hypomaniat on harvinaisempia. Tämä tila sekoittuu lääkäreillä ensin yleensä masennukseen, mutta masennuslääkkeet pahentaa mielen tilaa. Tähän on ihan omat lääkkeet.
Tarkempaa listaa miehen ensioireista:
- muuttunut olemus, ennen lempeä ja kiva
- ahdistunut, stressaantunut, kireä
- välillä selkeästi masentunut
- perheelle suuttumista
Ja vielä yksi: pakkomielle seurata tiettyjä nettifoorumeita ja oli vahvat mielipiteet mm koronasta, Ukrainan sodasta, politiikasta. Jauhoi näistä pitkiä monologeja.
Johan täällä ihmiset kevyesti ehdottelee eroa. Tee ap kuten sinusta oikealta tuntuu. Itse yrittäisin 18 vuoden liiton jälkeen etsiä apua, etenkin kun vaikuttaa että miehelläsi voi hyvinkin olla mt-ongelma puhjennut stressin ja vanhojen traumojen vuoksi. Niitä voi hoitaa nykyisin hyvin.
Erota voi aina myöhemminkin jos näyttää ettei miehestä löydy vikaa.
No niin, ongelma paikannettu. Nyt apua hakemaan. Lykkyä tykö!