Idiootti työkaveri syyttää työpaikkakiusaajaksi
Työskentelemme avotoimistossa ja mun vieressäni työskentelevä kollega on ihan suoraan sanottuna todella yksinkertainen. Hän keskeyttelee mun työtäni JATKUVASTI mitä typerimmillä kysymyksillä, tyyliin "mitähän 'pvm' tarkoittaa, onko se lyhenne jostain?".
No, kesälomien aikaan tämä on nyt pahentunut, koska suurin osa porukasta on lomilla, niin töitä on enemmän ja tällä kollegalla ei ole ketään muuta, jolta kysellä, joten mä joudun keskeyttään työni käytännössä parin minuutin välein, kun hänellä on jotain ihmeteltävää ja kysyttävää. Ja ne eivät ole mitään älykkäitä "voisitko neuvoa miten saan tehtyä järjestelmässä asian X" vaan juurikin jotain "moneskohan kirjain B on aakkosissa". Tänään hän kysyi multa, että "asiakas tilasi yhden tällaisen, niin laitanko mä sille nyt sit yhden tällaisen?". Mun on todella vaikea vastata tuollaisiin kysymyksiin asiallisesti, koska tekisi mieli vastata vaan sarkastisesti tyyliin "ei kun laita viistoista".
Olen niin kyllästynyt keskeytyksiin, että olen alkanut teeskentelemään, että en kuule häntä. Jos hän kysyy jotain erityisen tyhmää, niin saatan vastata tahallani väärin, koska toivoisin, että hän oppisi siitä edes sen, ettei multa kannata kysyä, koska mäkään en tiedä mitään.
No, nyt tuli luottamushenkilöltä kutsu keskusteluun, koska kollega kokee, että mä olen kiusannut häntä, koska en vastaile hänelle "asiallisesti" tai ollenkaan.
Kerroin tietysti oman versioni ja oltiin samaa mieltä siitä, että jatkuvat keskeytykset avotoimistossa todella ovat aika stressaavia. Mutta luottamushenkilö ei luvannut sanoa kollegalle, että lakkaa kyselemästä tyhmiä.
Mitenköhän tuon jatkuvan kyselytulvan saisi loppumaan ilman, että tulee lisää kiusaussyytöksiä?
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Jos et itse huomaa että käytöksessäsi on parantamisen varaa niin ehkä jonkun täytyy vähän herätellä.
Katsopa vaikka mitä kirjoitit tähän otsikkoon. Joko alkaa rattaat raksuttamaan?
Mun käytöksessäni on toki aina parantamisen varaa, mutta seison otsikon ja tekstini takana.
En oikein tiedä miten muuten kuvailisin ihmistä, joka on todella yksinkertainen. Olisiko "tyhmä" tai "heikkolahjainen" ollut mielestäsi vähemmän provosoiva termi?
Toki en henkilöä nimittele töissä kasvotusten tai selän takana, mutta koin, että näin anonyymisti voin käyttää asioista ihan oikeita sanoja.
AP
Mulla on kotona kolme pientä lasta ja heillä kyselyikä meneillään. Tuntuu että työpaikka on se henkireikä jossa voi keskittyä rauhassa aikuisten juttuihin. Jos joutuisin vielä töissä kuunteleen jatkuvaa kyselyä niin mulla varmaan räjähtäisi verisuoni päästä.
Oli kyse sitten oikeasti tyhmyys tai vaan kömpelö yritys saada keskustelua aikaiseksi niin todella huonoa käytöstä. Olisin itsekin tyly koska en halua profiloitua seuraneidiks
Ymmärrän että vituttaa mut onhan toi lapselllsta olla vastaamatta mitään
Kuulokkeet päähän. Voit vain sanoa ettet kuule.
Sympatiat sulle. Mulla on myös tuollainen työkaveri. Onneksi meillä on työhuoneet. Mä siis pidän omassani aina valoja ja ovea kiinni, jotta näyttää siltä etten ole toimistolla. En vain jaksa vastailla kaikkiin älyttömyyksiin.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että vituttaa mut onhan toi lapselllsta olla vastaamatta mitään
Mä kyllä ymmärrän ap:ta. Kun nuo tuollaiset työkaverit on kuin taaperoita. Minuutin päästä tulee taas uusi älytön kysymys. Ja kun nämä eivät edes katso onko se toinen keskittynyt johonkin, onko menossa puhelu tms. Yhtäkkiä vain tulee joku aivan järjetön kysymys, jota hoetaan siihen asti että saadaan vastaus.
Omat ajatukset katkeaa ja parhaillaan et saa päivässä sitä yhtä työtä loppuun niiden loputtomien keskeytysten takia.
Minulla oli aiemmin työkaveri, joka ei osannut, halunnut, tai pystynyt tekemään yhtään ainoaa päätöstä kysymättä muilta. Jos asiakas kysyi, onko meillä tuotetta x, hän kysyi aina muilta ottamatta itse selvää. Hän kysyi muilta ihan kaiken.Tätä jatkui koko työuran ajan, joten kysymys ei ollut osaamattomuudesta, vaan siitä, että hän pelkäsi virheitä valtavasti, ja vastuun ottaminen pienestäkin virheestä oli ylivoimaista. Aina löytyi joku muu syyllinen, vaikka useampi henkilö olisi ollut todistamassa, että kukaan muu ei ollut nyt syypää. Niin pientä virhettä ei ollut, etteikö hän epäröimättä heittänyt jotakuta muuta bussin alle, vaikka virheellä ei ollut minkäänlaista merkitystä mihinkään. Tuollainen käytös syö ilmapiirin, ellei tyyppiä saada lopettamaan. Työkaverini joutui monesti tilanteisiin, joissa hänen yrityksensä luikerrella vastuusta torpattiin lopulta tylysti. Viimeiset pari vuotta menivät suhteellisen rauhallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli aiemmin työkaveri, joka ei osannut, halunnut, tai pystynyt tekemään yhtään ainoaa päätöstä kysymättä muilta. Jos asiakas kysyi, onko meillä tuotetta x, hän kysyi aina muilta ottamatta itse selvää. Hän kysyi muilta ihan kaiken.Tätä jatkui koko työuran ajan, joten kysymys ei ollut osaamattomuudesta, vaan siitä, että hän pelkäsi virheitä valtavasti, ja vastuun ottaminen pienestäkin virheestä oli ylivoimaista. Aina löytyi joku muu syyllinen, vaikka useampi henkilö olisi ollut todistamassa, että kukaan muu ei ollut nyt syypää. Niin pientä virhettä ei ollut, etteikö hän epäröimättä heittänyt jotakuta muuta bussin alle, vaikka virheellä ei ollut minkäänlaista merkitystä mihinkään. Tuollainen käytös syö ilmapiirin, ellei tyyppiä saada lopettamaan. Työkaverini joutui monesti tilanteisiin, joissa hänen yrityksensä luikerrella vastuusta torpattiin lopulta tylysti. Viimeiset pari vuotta menivät suhteellisen rauhallisesti.
Tää! Jos tän tyyppinen työntekijä tekee minkä tahansa virheen niin kysyttäessä aina on selityksenä "no kun X neuvoi näin" tai "no ei mulle kerrottu". Eli aina kätevästi löytyy joku muu syyllinen.
Jos ei jätä sua rauhaan, niin työterveyteen hakeen saikkua. Tuohan uuvuttaa sinut. Etkö voi vaihtaa paikkaa kauemmaksi? Onko kukaan muu huomannut mitään hänessä? Tosi outo ihminen jos ollut noin vuoden töissä ja osaa kääntyä luottamusmiehen puoleen, mutta ei tiedä mikä on pmv tai ei osaa käyttää googlea. Saako hän mitään töitään loppuun edes? Millainen työpanos hänellä on? Mielestäni hän kiusaa sinua. Tuo ei ole oikein.
Teeskentele, ettet kuule mitä hän kysyy ja vastaa aina "mitä", "täh", "häh". Tarvittaessa pyydä häntä toistamaan, kun et (muka) kuullut vieläkään.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli aiemmin työkaveri, joka ei osannut, halunnut, tai pystynyt tekemään yhtään ainoaa päätöstä kysymättä muilta. Jos asiakas kysyi, onko meillä tuotetta x, hän kysyi aina muilta ottamatta itse selvää. Hän kysyi muilta ihan kaiken.Tätä jatkui koko työuran ajan, joten kysymys ei ollut osaamattomuudesta, vaan siitä, että hän pelkäsi virheitä valtavasti, ja vastuun ottaminen pienestäkin virheestä oli ylivoimaista. Aina löytyi joku muu syyllinen, vaikka useampi henkilö olisi ollut todistamassa, että kukaan muu ei ollut nyt syypää. Niin pientä virhettä ei ollut, etteikö hän epäröimättä heittänyt jotakuta muuta bussin alle, vaikka virheellä ei ollut minkäänlaista merkitystä mihinkään. Tuollainen käytös syö ilmapiirin, ellei tyyppiä saada lopettamaan. Työkaverini joutui monesti tilanteisiin, joissa hänen yrityksensä luikerrella vastuusta torpattiin lopulta tylysti. Viimeiset pari vuotta menivät suhteellisen rauhallisesti.
Työkaverini vaihtoi tehtäviä talon sisällä ja hänen asiakkaastaan tuli minun asiakas. Hyvin simppeli tehtävä eli asiakkaan firman sosiaalisen median yllåpito; julkaisut, kuvat, kuvankäsittely, ideointi jne. Asiakas itse oli yksityisyrittäjä, joka oli töissä käytännössä kellon ympäri, joten ei ehtinyt huolehtimaan somea.
Työkaveri jätti omat suunnitelmat minulle ja keskustelin niistä asiakkaan kanssa. Työkaverilla oli Excel-taulukko, Word ja Powerpoint, joissa kaikissa oli kirjattu, että mitä julkaistaan ja milloin. Asiakkaan piti hyväksyä joka ikinen sosiaalisen median postaus kaikissa viidessä eri kanavassa ja tarkastaa, että onhan ne varmasti oikein. Joka viikko, monta kertaa viikossa. Onko kuva ok, onko teksti ok, no onko tämä toinen teksti OK vai pitäiskö sitä vaihtaa, tulihan oikeanlainen juttu tuonne alustaan Y ja entäs tuo B, ja hei, tässä vielä ensi viikon suunnitelma, onhan ne OK ja katotko vielä jokaisen julkaisun sen ollessa somessa, että onhan se OK.
Tuolla tavalla asiakkaalle tuli vaan lisää töitä ja olisi itse hoitanut sen somen samassa ajassa.
Sovittiin asiakkaan kanssa, että teen parit somepostaukset kaikille alustoille, asiakas tsekkaa olenko menossa oikeaan suuntaan ja jos kaikki on OK, jatkan itsenäisesti somen ylläpitoa. Siitähän minulle maksetaan ja sen takia asiakas on halunnut somevastaavan töihin, ettei hänen tarvitse miettiä tippaakaan somea, vaan joku muu on ottanut sen vastuualueekseen. Asiakas kyllä ilmoittaa, jos joku asia ei toimi, kuten tekikin ja sitten se vaan korjattiin ja jatkoin uusilla ohjeilla.
Tällaisia "tarkasta, onhan tää OK"-tyyppejä on hirvittävän paljon töissä. Oman kokemukseni mukaan ihan tosi paljon, koska olen kaikissa työpaikoissa saanut aika kiitosta siitä, että minua ei tarvitse ohjeistaa, vahtia ja olla pitämässä kädestä kiinni. Minusta se on jo ihan perusjuttu, että hoidat oman tonttisi ja kysyt vaan, jos on oikeasti epäselvää ja sen jälkeen jatkat jatkossa saamiesi ohjeiden perusteella. Jos ohjeet on mahdollista selvittää muuta kautta - google, intra, IT osasto, talon sisäiset ohjeet, asiakkaalta saadut aiemmat tiedostot, asiakkaan nettisivut jne. - niin ne käydään tietysti ensin läpi.
AP, otan osaa!
Aloittaja: otan osaa! Jatkuvat turhat keskeytykset vievät voimia.
Työkaveri kuulostaa epävarmalta tai virheitä pelkäävältä tyypiltä, joka mokan sattuessa sälyttää vastuun muille. Tuo opittu avuttomuus on osuva termi.
Voisiko hänen kanssaan kokeilla jotain "liikennevalosysteemiä" tai pyytää että laittaa kysymykset esimerkiksi sähköpostiin. Vastaat niihin vain tiettyinä aikoina, koska työsi vaatii keskittymistä. Lisäksi laita kyselijä itse avaamaan se arkiston ovi ja seiso tumput suorina vieressä. Näin hän todistettavasti onnistuu sen itse avaamaan ja saa jäljen kehomuistiin. Tähän voi vedota sitten seuraavalla kerralla olettaen tietysti, että hänelle ei ole esimerkiksi sairauden takia mahdotonta avata raskasta ovea.
Monista vastauksista paistaa läpi, että heillä ei ole kokemusta tuollaisesta yleistyhmästä työkaverista, joka ei saa itsenäisesti aikaan mitään töissä.
Se on ihan hirvittävän rasittavaa, kun oma työ kärsii kohtuuttomasti, kun joutuu jatkuvasti (useamman kerran tunnissa) keskeyttämään omat hommat ja ohjaamaan kädestä pitäen kollegaa samassa asiassa seitsemännen kerran viikon sisällä. Ohjeistus on jokseenkin yksiselitteinen, mutta silti pitää "varmistaa". Ohjeessa lukee paina punaista nappia, mitä jos painakin vihreää?
Mä mielelläni autan ja opastan, mutta mieluusti myös havaitsen, että mua kuunnellaan ja jonkinlaista oppimista tapahtuu ajan kanssa. En mä ikuisuuksiin jaksa samaa asiaa selittää uudestaan ja uudestaan. Eikä sitä myöskään ole kirjattu työsopimuksessa mun työtehtäviin.
Moni kysynyt miten tuollaisia on päätynyt töihin? No, ihan samaa mekin ollaan mietitty.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että vituttaa mut onhan toi lapselllsta olla vastaamatta mitään
Kyllä siinä vähän kärsivällisemmälläkin menee hermot, kun joku jatkuvasti hönkii niskaan jonkun typerän kysymyksen kanssa, tai ahdistelee teamsissa jos on etäpäivä. Lapsellista tai ei, se hiljaisuus voi tilanteessa olla pienempi paha.
Asiaton käytös työkaveria kohtaan ei koskaan kuulu työpaikalle. Jos työkaveri ei syystä tai toisesta selviydy työtehtävistään, otetaan yhteyttä esimieheen. Opiskelujen päättyessä oppimisvaikeudet eivät jää koulun pihalle. Oppimisvaikeuksista kärsiviä ihmisiä on joukossamme paljon. Lisäksi joukossamme tavanomaisia työtehtäviä suorittaa heikkolahjaiset sekä muistisairaat. Osalla diagnoosi, osalla ei. Hyvä että ovat työelämässä. Esimiehen tehtävä on määritellä annettujen työtehtävien sopivuus ja arvioida onko annetut työtehtävät työkykyyn, tietoon, taitoon ja ymmärrykseen nähden sopivia.
Ala-asteella nimitellään. Yläasteella pidetään mykkäkoulua. Työpaikalla käyttäydytään asiallisesti.
Ilmoitat johdolle, että jos joudut samaa tyyppiä kouluttamaan ja vierihoitamaan joka työpäivä koko työpäivän, niin haluat koulutuslisää. Luulisi että tyypin työpiste siirtyy ihan yllättävää vauhtia muualle.
Mulla myös kokemusta tuollaisesta tyypistä ja pomosta joka ei tehnyt asialle mitään. Vieläkään ei ole selvinnyt oliko tuo tyyppi sukua jollekin vai miksi sai työn, kun äo tuskin oli kengänkokoa suurempi. Ja siis etenkin mietittiin että jos tuo oli paras hakija, niin millaisia ne muut oli?
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja: otan osaa! Jatkuvat turhat keskeytykset vievät voimia.
Työkaveri kuulostaa epävarmalta tai virheitä pelkäävältä tyypiltä, joka mokan sattuessa sälyttää vastuun muille. Tuo opittu avuttomuus on osuva termi.
Voisiko hänen kanssaan kokeilla jotain "liikennevalosysteemiä" tai pyytää että laittaa kysymykset esimerkiksi sähköpostiin. Vastaat niihin vain tiettyinä aikoina, koska työsi vaatii keskittymistä. Lisäksi laita kyselijä itse avaamaan se arkiston ovi ja seiso tumput suorina vieressä. Näin hän todistettavasti onnistuu sen itse avaamaan ja saa jäljen kehomuistiin. Tähän voi vedota sitten seuraavalla kerralla olettaen tietysti, että hänelle ei ole esimerkiksi sairauden takia mahdotonta avata raskasta ovea.
Mä olen arkistonhoitaja ja mulla on nyt rasitteena tällainen tyyppi. Ei se mitään auta että yrität pakottaa sen toisen tekemään itse asioita. Väärin menee silti ja sitten saa siivota sitä arkistoa ainakin viikon ja jotain jää silti kadoksiin.
Edelleen kaikista papereista tullaan kysymään 1.onko tää salainen (no lukeeko siinä että onko se)
2.vastaanko nyt tähän pyyntöön (vastaa)
3. haenko tän jutun nyt (joo, mutta älä koske mihinkään muuhun)
4.aa pitikö nää laittaa siihen missä lukee x. Mä laitoin ne vaan sinne tänne missä tilaa (v*ttu sata kertaa sanottu että älä laita jos et saa sitä oikeaan paikkaan tai löydä oikeaa).
Tuo paperin takaisin laittaminenkin on maailman helpointa. Siinä kotelossa lukee kuuluuko se siihen. Miksi laitat tyyliin sienikeittoreseptin täytekakkureseptejä sisältävään kansioon b kirjaimen alle???
Ilmoitin pomolle ennen lomaa että jos tyyppi ei ole kadonnut arkistosta siihen mennessä kun tulen takaisin töihin, niin haen burnarilomaa. Parin viikon päästä nähdään mikä siellä odottaa.
Jos muina miehinä siirryt toiselle työpisteelle? Onko siellä vapaana sellaista syrjäisää tai suostuuko joku vaihtamaan edes hetkeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä alun kyselijät ovat usein lopulta parhaita työntekijöitä.
Olen huomannut, että näin välillä onkin. Joskus se kertoo siitä, että henkilö on tarkka ja harkitsevainen. Joskus harjoittelijat hämmästyttävät mua kysymällä jotakin, mikä ei yleensä tule edes mieleen. Tällainen tekee vaikutuksen.
Mutta tässä on se ero, että kyseessä ei ole "alun kyselijä" vaan perehdytys on käyty ja henkilö on ollut meillä reilusti yli vuoden. Lisäksi hän ei kysele suoraan työhön liittyviä asioita. Tai kyllähän erinäiset lyhenteet, aakkosjärjestys ja muu knoppitieto meidän työhön liittyy, mutta ne ovat sellaisia mitä luulisi kaikkien aikuisten tietävän jo. Eivät ne ole varsinaista "ammattisanastoa", mikä ymmärrettävästi ei ole kaikilla hanskassa.
No, tämä kiusaamissyytös, jota aloitus alunperin koski, on nyt käsitelty ainakin siltä osin,
Avauksessa kirjoitat: "Jos hän kysyy jotain erityisen tyhmää, niin saatan vastata tahallani väärin". Nyt sanot : "ja jos hänen mielestä olen vastannut "tahallaan väärin" niin se on hänen tulkintansa".
Eli vastaat tahallasi väärin, mutta kiistät sen, kun toinen kokee sen ilkeänä.
Aika toksista sun käytöksesi onkin, kannattaisi vähän miettiä omaakin toimintaa tässä.
Olen huomannut, että näin välillä onkin. Joskus se kertoo siitä, että henkilö on tarkka ja harkitsevainen. Joskus harjoittelijat hämmästyttävät mua kysymällä jotakin, mikä ei yleensä tule edes mieleen. Tällainen tekee vaikutuksen.
Mutta tässä on se ero, että kyseessä ei ole "alun kyselijä" vaan perehdytys on käyty ja henkilö on ollut meillä reilusti yli vuoden. Lisäksi hän ei kysele suoraan työhön liittyviä asioita. Tai kyllähän erinäiset lyhenteet, aakkosjärjestys ja muu knoppitieto meidän työhön liittyy, mutta ne ovat sellaisia mitä luulisi kaikkien aikuisten tietävän jo. Eivät ne ole varsinaista "ammattisanastoa", mikä ymmärrettävästi ei ole kaikilla hanskassa.
No, tämä kiusaamissyytös, jota aloitus alunperin koski, on nyt käsitelty ainakin siltä osin, että ei vaadi jatkotoimenpiteitä. Toki mäkin voisin aina olla ystävällisempi, mutta toisaalta luottamushenkilö ja esihenkilö tietävät, että mun työni on mun prioriteettini. Työkaverille on kerrottu, että hän voi edelleen olla perehdytystiimiin yhteydessä jos työhön liittyviä kysymyksiä herää. Luulen, että kynnys kysellä tyhmiä on korkeampi jos ne täytyy oikeasti kirjoittaa ylös jollekin, joka ei istu ihan vieressä. Harmillistahan se on, että työkaveri kokee kiusaamisena sen, että en aina vastaa hänelle mitään, mutta toisaalta ymmärrettävää, koska mä luen, kirjoitan ja puhun puhelimessa paljon, joten on ihan normaalia jos en aina kuule tai ehdi kuunnella. Ja jos hänen mielestä olen vastannut "tahallaan väärin" niin se on hänen tulkintansa. Eihän hän tiedä olenko tehnyt sitä tahallaan vai vahingossa.
Harmillinen tilanne, kun koskaan aiemmin ei ole ollut minkäänlaista eripuraa kenenkään työkaverin kanssa, mutta en ota tästä ristiä itselleni.
AP