Uskovaiset, selittäkää yksi asia taivaaseen pääsystä
Jos taivaaseen pääsevät vain Jumalaan uskovat, niin tulisin todennäköisesti olemaan siellä ilman ketään läheisiä ihmisiäni. Miksi toivoisin sinne pääsyä, jos en saisi tavata siellä rakkaitani? Olen aina kokenut ajatuksen jälleennäkemisestä lohdullisena, mutta eihän mitään jälleennäkemistä ole tulossa, koska läheiseni eivät ole uskossa ja todennäköisesti elävät muutenkin sellaista elämää jota ei katsota kristilliseksi. Olisin siis joutumassa eroon kaikista rakkaimmista ihmisistäni.
Voisiko joku uskova avata tätä asiaa? Kysymys on aitoa pohdintaa ilman pilkallisuutta, olen etsikkovaiheessa ja yritän ymmärtää.
Kommentit (842)
Vierailija kirjoitti:
Mitä muuten buddhalaiset sanovat Jeesuksesta?
Ei oikeastaan mitään. Itse pidän häntä kyllä historiallisena henkilönä ja opettajana.
T. Buddhalainen
Kuoleman jälkeen ei tule heti kiirastulta vaan ennen sitä tulee kylmäkidutus (ruumishuoneen jääkaappi). Välillä sinut puetaan hienosti tai ainakin jotenkin ja asetetaan laatikkoon. Kiirastuli (krematointi) tulee vasta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Kuoleman jälkeen ei tule heti kiirastulta vaan ennen sitä tulee kylmäkidutus (ruumishuoneen jääkaappi). Välillä sinut puetaan hienosti tai ainakin jotenkin ja asetetaan laatikkoon. Kiirastuli (krematointi) tulee vasta sitten.
Ja lopulta pääset taivaaseen (savuna ilmaan).
Vierailija kirjoitti:
Ap, ole rauhassa. Mitään taivasta ei todennäköisesti ole olemassa. Ja jos on, sinne päätyvät kaikki ihan uskosta riippumatta.
T. Buddhalainen
Sinun Budhasi on epäjumala, langennut enkeli. Tiedät että Buddhalaiset 'jumalat" ovat Pahoja. Ne ovat Saatanasta. Voit mennä sitä pilveä polttelemaan sika muualle ja hourimaan valheitasi.
Vierailija kirjoitti:
Se on vaikea aihe.
Mutta Raamattu kehottaa rakastamaan Jumalaa yli kaiken. Hän on koko ihmiskunnan Isä. Ilman häntä ei olisi yhtäkään ihmistä edes olemassa, ei niitä sinun läheisiäsikään, eikä sinua. Jo pelkästään siksi hän haluaa olla ykkönen ihmisen sydämessä ja elämässä, koska hän on Luojamme. Jeesuskin sanoi, että hänen perhettään ovat ne, jotka tekevät Jumalan tahdon. Jumalan perhe koostuu vain pelastuneista ihmisistä.
Myös ihmissuhteet, perheet ja suvut ovat tärkeitä Jumalalle ja hän toimii aina koko perhekunnan hyväksi, että kaikki perheenjsenet pelastuisivat. Valinta, haluaako uskoa ja pelastua, on kumminkin jokaisen yksilön tehtävä itse, eikä Jumala pakota ketään pelastumaan ja uskomaan.
Se, kuka ensin tulee uskoon perheestä, toimii yleensä myös oman perheensä evankelistana, tai vähintäänkin esimerkkinä niille muille, jotka eivät vielä usko. Elämällä Jumalan mielen mukaista uskovan elämä
Ikävä kyllä ei varmaankaan ole mitään Jumalaa. Raamatun jumalaa ei kukaan nähnyt. Odotettiin vain ihmistä, joka konkreettisesti osaisi tehdä jotain kuten parantaa.
Luomiskertomuksia on ollut eri puolilla maailmaa. Raamatussa yksi mukaelma. Ei tarkoita että kirjan kirjoittajilla oli erityisiä yhteyksiä tarinassa kuvailtuun hahmoon.
Alussa oli Sana, jolloin kertomus voi liittyä taivaan, maan ja muun nimeämiseen. Suuri työ siinäkin. Ikään kuin yksi merkittävä hahmo olisi järjestänyt asiat parhain päin.
Uudessa Testamentissa on selitetty kaikki. Toiset menevät Taivaaseen ja toiset kadotukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä muuten buddhalaiset sanovat Jeesuksesta?
Pitävät Jeesusta valaistuneena.
Ok. Itse kristittynä tiedän henkimaailman olevan olemassa, mutta buddhalaisuudessa on eri henki. Silmä on ruumiin lamppu ei tarkoita kolmatta silmää vaan Pyhän Hengen antamaa valoa
Oletko sitä mieltä, että yhdenkään kristityn lapsi ei joudu helvettiin?
En. Raamattu ei lupaa koko perheen pelastumista. Uskoon tullaan aina yksilöinä, vaikka Jumala kutsuisi koko perhettä samanaikaisesti.
Mitä sanoisit sille jollekin kristitylle X, jonka lapsi tosiasiallisesti joutuu helvettiin, tiedämmepä me sitä tahi emme? Sanoisit vaan, että "emmehän me tiedä" ja lopputuloksen ilmettyä toteaisit, jotta "kikkelis kokkelis"?
Niin juuri, miten voisi kenellekään sanoa tuollaista, kun emme kerran tiedä. Koska vain Jumala näkee sydämeen, jossa se usko asustaa. Ihmiset voivat sanoa, mitä sylki suuhun tuo ja silti voi löytyä joku uskonkipinä sydämestä, joka kelpaa Jumalalle uskon osoitukseksi. Tai ihminen voi sanoa suuullaan, että uskoo, mutta Jumala ei näekään mitään aitoa sydämen uskoa, eikä ihminen puheistaan huolimatta olekaan mikään uudestisyntynyt, vaan ehkä vain kristinuskon harrastelija tai päättänyt liittyä mukaan seurakunnan toimintaan, joka näyttää ulospäin uskovan touhulta.
Siksi Raamattu sanoo, että Jumala on sydänten tuntija ja että hän tuomitsee oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän Jumalan armo ja rakkaus sulje läheisesikin syleilyysi ja saat nähdä kaikki rakkaasi siellä. Mikä esimerkiksi minä olen arvioimaan toisen uskoa, koska sitä on mahdotonta päätellä ulkoisesta olemuksesta. Siunausta sinulle ja läheisillesi!
Törkeä väistö.
Vaikka tyhjänpäiväinen liirumlaarumisi pitäisi paikkansa tämän yhden kyseisen yksilön kohdalla, se ei pidä paikkaansa kaikkien kohdalla - jos et sitten ajattele, että kenenkään kristityn lapsi/läheinen ei joudu helvettiin.
Mitä vastaisit esimerkiksi äidilleni, jonka molemmat lapset tai vähintään toinen (minä) on ilman muuta joutumassa helvettiin jos kristinusko on totta?
On joutumassa sinun mielestäsi.
Omaa kehityskulkuaan uskovaksi ei kukaan ole osannut nähdä. Se hetki, kun ihminen tulee uskoon, voi olla erittäin mullistavakin kokemus, vaikka moni tulee kyllä niin sanotusti hiljaa pohtienkin uskoon.
Vain kolme ihmisryhmää kieltäytyy itsepintaisesti vastaamasta suoraan kysymykseen: valehtelijat, pelkurit ja kognitiivisen dissonanssin toimintakyvyttömäksi runtelemat. Mihin ryhmään sinä kuulut?
Uusintana: Oletko sitä mieltä, että yhdenkään kristityn lapsi ei joudu helvettiin?
Jos et, mitä sanoisit sille jollekin kristitylle X, jonka lapsi tosiasiallisesti joutuu helvettiin, tiedämmepä me sitä tahi emme? Sanoisit vaan, että "emmehän me tiedä" ja lopputuloksen ilmettyä toteaisit, jotta "kikkelis kokkelis"?
Ja silti edelleen uskot tuollaisiin?
Vierailija kirjoitti:
Oletko sitä mieltä, että yhdenkään kristityn lapsi ei joudu helvettiin?
En. Raamattu ei lupaa koko perheen pelastumista. Uskoon tullaan aina yksilöinä, vaikka Jumala kutsuisi koko perhettä samanaikaisesti.
Mitä sanoisit sille jollekin kristitylle X, jonka lapsi tosiasiallisesti joutuu helvettiin, tiedämmepä me sitä tahi emme? Sanoisit vaan, että "emmehän me tiedä" ja lopputuloksen ilmettyä toteaisit, jotta "kikkelis kokkelis"?
Niin juuri, miten voisi kenellekään sanoa tuollaista, kun emme kerran tiedä. Koska vain Jumala näkee sydämeen, jossa se usko asustaa. Ihmiset voivat sanoa, mitä sylki suuhun tuo ja silti voi löytyä joku uskonkipinä sydämestä, joka kelpaa Jumalalle uskon osoitukseksi. Tai ihminen voi sanoa suuullaan, että uskoo, mutta Jumala ei näekään mitään aitoa sydämen uskoa, eikä ihminen puheistaan huolimatta olekaan mikään uudestisyntynyt, vaan ehkä vain kristinuskon harr
Ja samat sanat tällekin valehtelijalle, pelkurille tai kognitiivisen dissonanssin toimintakyvyttömäksi runtelemalle.
Ateistit tulevat kuolemaan. Buddhhalaiset, juudalsiset ja islamistit. Te kaikki menette Helvettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän Jumalan armo ja rakkaus sulje läheisesikin syleilyysi ja saat nähdä kaikki rakkaasi siellä. Mikä esimerkiksi minä olen arvioimaan toisen uskoa, koska sitä on mahdotonta päätellä ulkoisesta olemuksesta. Siunausta sinulle ja läheisillesi!
Törkeä väistö.
Vaikka tyhjänpäiväinen liirumlaarumisi pitäisi paikkansa tämän yhden kyseisen yksilön kohdalla, se ei pidä paikkaansa kaikkien kohdalla - jos et sitten ajattele, että kenenkään kristityn lapsi/läheinen ei joudu helvettiin.
Mitä vastaisit esimerkiksi äidilleni, jonka molemmat lapset tai vähintään toinen (minä) on ilman muuta joutumassa helvettiin jos kristinusko on totta?
<
Vastasin jo näihin toisessa kommentissa.
Buddhalaisuudessa ihminen on oman onnensa nojassa, ihmiselle sanotaan, kerron sinulle tien niin voit omalla ponnistelulla saavuttaa valaistuksen. Tämä asettaa ihmisen harteille raskaan taakan ja yksinäisyyden. Kristinuskossa sanotaan, Jeesus on itse tie, totuus ja elämä. Tie Jumalan luokse. Jeesus on tehnyt työn ihmisen puolesta, ihmisen tarvitsee vain uskoa ja kääntyä Jumalan puoleen, ottaa vastaan Jumalan rakkaus ja hyvyys. Toisin sanoen, ihminen löytää aidosti rauhan ja levon, ei tarvita ihmisyyttä suurempaa ponnistelua ja pyrkimystä tietynlaiseen elämään. Riittää, että on halu tehdä oikein ja halu turvautua Jumalaan.
Rakas ap. Lue Michael Newtonin kirja Sielujen matka. Kaikki me tullaan samasta paikasta ja mennään samaan paikkaan. Pelko pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ole rauhassa. Mitään taivasta ei todennäköisesti ole olemassa. Ja jos on, sinne päätyvät kaikki ihan uskosta riippumatta.
T. Buddhalainen
Sinun Budhasi on epäjumala, langennut enkeli. Tiedät että Buddhalaiset 'jumalat" ovat Pahoja. Ne ovat Saatanasta. Voit mennä sitä pilveä polttelemaan sika muualle ja hourimaan valheitasi.
Buddhalaisuudessa ei ole jumalia.
Heräsin viime yönä siihen, että kuulin isävainajani huutelevan nimeäni. Ensimmäinen ajatus herättyä oli, että huuteleeko se siksi, että olen pian vuorossa. Ja heti perään, että olisi kaameaa viettää ikuisuutta hänen seurassaan. Enkä muistakaan kuolleista sukulaisista ole niin varma, minne ikuisuuden osastolle sitten olisivatkaan päätyneet.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla pilkkaamatta aikuisia ihmisiä jotka uskoo satukirjaan
Tässäpä on yksi ero. Kukaan näistä aikuisista ihmisistä ei pilkkaa sinua eikä toivo sinulle mitään pahaa. Vaikka elämänkatsomuksesi on erilainen tai ehkä sinulla ei edes ole elämänkatsomusta.
Ei kukaan ole muita parempi tai huonompi, on hassua jos joku katsoo olevansa kaikkia muita ylempänä ja olevansa oikeutettu kiusaamaan sellaisia ihmisiä jotka eivät ole hänen kanssaan samaa mieltä.
Mihin se sinun pilkkasi lopulta vaikuttaa? Se kertoo vain sinusta itsestäsi, jos itsetuntosi ei kestä muita ihmisiä ja heidän erilaista vakaumustaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vaikea aihe.
Mutta Raamattu kehottaa rakastamaan Jumalaa yli kaiken. Hän on koko ihmiskunnan Isä. Ilman häntä ei olisi yhtäkään ihmistä edes olemassa, ei niitä sinun läheisiäsikään, eikä sinua. Jo pelkästään siksi hän haluaa olla ykkönen ihmisen sydämessä ja elämässä, koska hän on Luojamme. Jeesuskin sanoi, että hänen perhettään ovat ne, jotka tekevät Jumalan tahdon. Jumalan perhe koostuu vain pelastuneista ihmisistä.
Myös ihmissuhteet, perheet ja suvut ovat tärkeitä Jumalalle ja hän toimii aina koko perhekunnan hyväksi, että kaikki perheenjsenet pelastuisivat. Valinta, haluaako uskoa ja pelastua, on kumminkin jokaisen yksilön tehtävä itse, eikä Jumala pakota ketään pelastumaan ja uskomaan.
Se, kuka ensin tulee uskoon perheestä, toimii yleensä myös oman perheensä evankelistana, tai vähintäänkin esimerkkinä niille muille, jotka eivät vielä usko.
Raamatun Jumala, joka on ainut oikea Jumala, on ilmaissut itsensä luomisesta alkaen ihmiselle. Synti kuitenkin rikkoi tämän luomakunnan alussa vallinneen suoran yhteyden Jumalaan, koska syntinen ei voi olla suoraan tekemisissä Isä Jumalan kanssa. Sen takia maailmaan tuli Jeesus, Jumalan "käsivarsi", jonka kautta yhteys Isään taas korjaantuu, kun ihminen tekee parannuksen ja uskoo evankeliumin. Siksi Raamattu puhuu Jeesuksesta myös välimiehenä Jumalan ja ihmisen välillä. Hän on myös itse Jumala, Jumala Jumalassa (kolmiyhteisen Jumalan ykis persoonista) ja se, joka jo VTssa esiintyy ja joka mm. johdatti omaisuuskansaansa Israelia. Silloin hän oli vielä alkuperäisessä kirkkauden hahmossaan, kuten Isä ja Henkikin.
Pitävät Jeesusta valaistuneena.