Uskovaiset, selittäkää yksi asia taivaaseen pääsystä

Ei Jumalaan uskominen pelasta, muutoinhan saatanakin olisi taivaassa. Vain Jeesus pelastaa  <3

Mut ymmärrän ajatuksesi. Täällä maan päällä murehdimme kaikenlaista, mutta taivaassa me ei olla niin kuin maan päällä, suruissamme ja ikävissämme. Uskoakseni ihmiset siellä on kaikki rakkaita ystäviä, eli maanpäällinen bestis on ihan normi rakas ystävä siellä. Sidokset ei ole samat kuin täällä, ei hengailla vain puolisoiden ja lapsien kanssa ym.

Maan päällä lohdutetaan eläviä jälleennäkemisen toivolla, mutta kuten sanoin, taivaselämä ei ole maanpäälliselämää, vaan sieltä puuttuu kokonaan kaikki negatiivinen, ja siellä on parhaat maan asiat potenssiin sata. 

Meidän aivot ei kyllä voi asiaa ymmärtää, ollaan niin sidottu näihin tunteisiin, ajatuksiin ja aikakäsitykseen. Ei tarvitse ymmärtääkään muuta, kuin et parhaat bileet on, ei kande jättää välistä <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Jumala haluaa rankaista vajavaisia ihmisiä, jotka paholainen houkuttelee harhaan? Miksi ihmisten pitää kärsiä ja joutua kadotukseen jos he eivät edes ymmärrä tekevänsä väärin? Jos joku ei usko Jumalaan tai uskoo ennemmin vaikka New Agen oppeihin, niin miksi häntä rankaistaan siitä jos hän vilpittömästi luulee olevansa oikealla tiellä? Ihmiselle on annettu vapaa tahto, mutta jos vaan kertakaikkiaan ei tiedä olevansa harhassa?

 

 

Siksi, että Jumala tarjoaa totuutta kaikille. Sinullekin mm. täällä on nyt sitä tarjolla. Mutta jos se ei kelpaa, vaan valitsee uskoa mieluummin muuta, tekee valintansa, jolla on seurauksensa.

Tätä en ymmärrä. Voihan ihminen valita päättää uskoa, mutta onko se silloin aitoa sydämen uskoa? Puhun nyt itsestäni, minä ihan oikeasti haluaisin uskoa, mutta en vain täysin pysty siihen eikä se ole oma valinta, en pysty tietoisesti sydäntäni vakuuttamaan siitä mikä on totta. En oikeasti ymmärrä miten usko voi olla pelkästään omasta valinnasta tai päätöksestä kiinni jos kyse on nimenomaan siitä, että uskoo todella tunteella ja sydämellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakas ap. Lue Michael Newtonin kirja Sielujen matka. Kaikki me tullaan samasta paikasta ja mennään samaan paikkaan. Pelko pois.

 

 

Ihmisillä on muitakin terveen pelon kohteita kuin helvetinpelko. Ja aihetta pelkoon todellakin on, jos ei ole esim. pelastunut Jeesuksen kautta.

Sen takia on turha haukkua esim. niitä, jotka silkasta helvetinpelosta tulevat uskoon. Heille on Jumala itse osoittanut totuuden asioista, minkä ansiosta he tulevat uskoon, koska ovat tajunneet faktat helvetistä.

Minä olen lukenut tuon kirjan. Ja kokenut asioita, joita tuo kirja tukee. Olen spirituaalinen. En pelkää oikeastaan mitään. Kristityillä sen sijaan on hurjat määrät pelkoja ja kasapäin kysymyksiä. Minulla ei ole yhtään. Kaikki on minulle selvää. 

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsee kristinuskossa ajatus siitä, että Jumala olisi kaikkivoipa ja hyvä.

Miksi pienet vauvat kuolevat kaameisiin sairauksiin? Eikö kaikkivoipa jumala voisi estää sen? Eikö sellainen jumala ole voimakkaampi kuin pahuus joka kuulemma sitä kärsimystä aiheuttaa? Jos hän todellq on kaikkivoipa ja antaa silti pahan tapahtua, miksi niin? Kuulostaa pahalta eikä hyvältä Jumalalta. 

Uskon koettelemisesta puhutaan usein kun tätä epäjohdonmukaisuutta yrittää nostaa esiin, mutta enpä tiedä onko sellainenkaan hyvä jumala, joka rääkkää vauvoja vaan testatakseen jonkun lojaliteettia. Joku siinä kuviossa haiskahtaa ja pahasti. 

Tai sitten sadun kirjoittajajien työtä ei koordinoitu ja tämmöinen lapsus päättyi tarinaan mukaan. Sattuuhan sitä.

Lasten kuolema, sairaudet ym. on kaikki perisynnin seurausta. Sitä ennen ei ollut kuolemaa, mut nyt on, koska se on synnin palkka, ja ennemmin tai myöhemmin jokaisella meistä edessä.

Jumala voisi estää, mutta ei ohjaile meitä kuin marionetteja. Hän on antanut vapaan tahdon, mitä me usein käytetään täysin pöljästi, kuten riidellään, soditaan, tapetaan, rais kataan ihmisiä ja luontoa ym.

Et voi näitä asioita järjellä ymmärtääkään, koska Pyhä Henki avaa uskovaisen ymmärrystä. Silti koitin selittää, jos kuitenkin pieni uskon siemen itäisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten pahuus tulee esiin siinä, että he kyseenalaistavat Kaikkivaltaan ajattelua. Ihmisten ylpeys, itseriittoisuus on juuri tätä,. Pilkataan sitä mitä ei ymmärretä. Täydellinen hyvyys ja oikeus osaa varmasti arvioida taivaaseen menijät aavistuksen paremmin kuin me ihmiset osattaisiin.

Eikö Jumalasi kestä kyseenalaistamista? Vaikka on kaikkivaltias.

Miten niin ei kestäisi? 

Mutta onhan se surkuhupaisaa, kun ihminen itse ajattelee olevansa fiksumpi kuin Jumala, oikeastaan siis jumala itse. Ja sitten nokitellaan, kun Hänen oppinsa on niin epälooginen, epäreilu, liian simppeli, ristiriitainen id iootti tai mitä milloinkin. Kuten edellinen sanoi, tämä on ymmärtämättömyyttä ja ylpeyttä parhaimmillaan tai pahimmillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten pahuus tulee esiin siinä, että he kyseenalaistavat Kaikkivaltaan ajattelua. Ihmisten ylpeys, itseriittoisuus on juuri tätä,. Pilkataan sitä mitä ei ymmärretä. Täydellinen hyvyys ja oikeus osaa varmasti arvioida taivaaseen menijät aavistuksen paremmin kuin me ihmiset osattaisiin.

Eikö Jumalasi kestä kyseenalaistamista? Vaikka on kaikkivaltias.

 

Miten niin ei kestäisi? 

Mutta onhan se surkuhupaisaa, kun ihminen itse ajattelee olevansa fiksumpi kuin Jumala, oikeastaan siis jumala itse. Ja sitten nokitellaan, kun Hänen oppinsa on niin epälooginen, epäreilu, liian simppeli, ristiriitainen id iootti tai mitä milloinkin. Kuten edellinen sanoi, tämä on ymmärtämättömyyttä ja ylpeyttä parhaimmillaan tai pahimmillaan.

 

Jos kyseenalaistamista ei olisi, miten voisin tietää mikä jumala on se oikea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten pahuus tulee esiin siinä, että he kyseenalaistavat Kaikkivaltaan ajattelua. Ihmisten ylpeys, itseriittoisuus on juuri tätä,. Pilkataan sitä mitä ei ymmärretä. Täydellinen hyvyys ja oikeus osaa varmasti arvioida taivaaseen menijät aavistuksen paremmin kuin me ihmiset osattaisiin.

Eikö Jumalasi kestä kyseenalaistamista? Vaikka on kaikkivaltias.

 

Miten niin ei kestäisi? 

Mutta onhan se surkuhupaisaa, kun ihminen itse ajattelee olevansa fiksumpi kuin Jumala, oikeastaan siis jumala itse. Ja sitten nokitellaan, kun Hänen oppinsa on niin epälooginen, epäreilu, liian simppeli, ristiriitainen id iootti tai mitä milloinkin. Kuten edellinen sanoi, tämä on ymmärtämättömyyttä ja ylpeyttä parhaimmillaan tai pahimmillaan.

Ei kyseleminen ja kyseenalaistaminen tarkoita pilkkaa tai ylpeyttä. Moni täällä esittää kysymyksiä aidosta halusta ymmärtää. Kyseleminenhän voi kertoa siitä, että ihminen etsii Jumalaa, mutta on vielä liian hukassa asioiden kanssa.

Ei muuta kuin lähetystyötä tekemään, lähipiiristä aloittaen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten pahuus tulee esiin siinä, että he kyseenalaistavat Kaikkivaltaan ajattelua. Ihmisten ylpeys, itseriittoisuus on juuri tätä,. Pilkataan sitä mitä ei ymmärretä. Täydellinen hyvyys ja oikeus osaa varmasti arvioida taivaaseen menijät aavistuksen paremmin kuin me ihmiset osattaisiin.

Eikö Jumalasi kestä kyseenalaistamista? Vaikka on kaikkivaltias.

 

Miten niin ei kestäisi? 

Mutta onhan se surkuhupaisaa, kun ihminen itse ajattelee olevansa fiksumpi kuin Jumala, oikeastaan siis jumala itse. Ja sitten nokitellaan, kun Hänen oppinsa on niin epälooginen, epäreilu, liian simppeli, ristiriitainen id iootti tai mitä milloinkin. Kuten edellinen sanoi, tämä on ymmärtämättömyyttä ja ylpeyttä parhaimmillaan tai pahimmillaan.

 

Kyllä hyvä ja rakastava ja kaikkivaltias tekisi joko

A. Itsensä täysin kiistatta tiettäväksi maailman jokaiselle ihmiselle

Tai

B. Jättäisi uskon varaan, mutta koska päätti tehdä niin, ja rakastaa kaikkia tasapuolisesti ja PYYTEETTÄ, niin ei päästä ketään ikävään paikkaan

Mutta uskovaisella ei ole yhtään validia argumenttia. Vain "ei voi järjellä ymmärtää" tai "tutkimattomat ovat herran tiet". Sulkevat siis silmänsä ja järkensä. Jos pienikin ääni sisällä herättää kysymyksiä, niin se vaiennetaan heti. 

Ja tämä ei ole ylpeilyä, ei hyökkäystä. Vain toivoa, että ihmiset heräisi ajattelemaan. Miksi? Koska tuolla uskonnolla on niin paljon myös huonoja puolia. Se luo pelkoja niin monta asiaa kohtaan. Uskotaan mieluummin johonkin näkymättömään kuin omaan itseensä, vaikka jälkimmäinen toimisi huomattavasti paremmin. Eletään kuolemaa varten eikä elämää varten. Ei ymmärretä elämän tarkoitusta ja luullaan, että paha on paholaisesta tai että se on rangaistus.

Kun vaihtoehtoja on. Esim. olla itse valo ja rakkaus. Löytää huonoista asioista hyvää ja arvokkaita oppeja. Ymmärtää, että olemme täällä kokemassa niin hyvää kuin pahaakin. Löytää itsestä oma voima. Kehittyä.

Vastaus pitkän uskisvuodatuksen kirjoittajalle: Älä jauha paskaa. 

No lähdetään liikkeelle siitä, että jumala tyydyttää sinut. Taivaan valtakunnassa ei voi myöskään olla naimisissa, joten olettaisin etteivät muutkaan maanpäälliset ihmissuhteet ole samalla statuksella

Elät nyt elämää, jossa läheisesi tekevät siitä elämisen arvoista. Tuolloin kuitenkin saisit kaiken tyydytyksesi jumalasta, joten olisiko sillä väliä, missä he ovat?

Vierailija kirjoitti:

Vaikea kysymys. Sehän on mahdollista, ettei ihmiset ole ymmärtäneet kaikkea ihan oikein mitä tulee taivasasioihin. Katolisella kirkolla on tämä kiirastulioppi, jossa jonkinasteisen kärsimyksen kautta puhdistutaan taivaskelpoiseksi. Tämäkin voi tosin olla ihmisten keksintöä. En tiedä voiko ihmisen sielu mennä jotenkin 'pilalle' täällä maapallolla, että ryhtyy kunnolla pahuuteen eikä osoita minkäänlaista katumusta ja tekee kamalia asioita, eikä siis koskaan kadu. Ei kai tälläisessä sieluntilassa olevalle täydellisen rakkauden (Jumala) läsnäolo ole mahdollista. Kuitenkin aidon katumuksen kautta on mahdollisuus 'puhdistua'. En jaksa uskoa sellaisiin jyrkkiin tulkintoihin, että vaatisi tietynlaisen elämän ollakseen taivaskelpoinen, jos kerta murhankin voi saada anteeksi. Jos joku läheisesi osoittaisi hirvittävää pahuutta niin voiko sellaisen läsnäolosta nauttia, tuskin. Kristinuskossa on se ajatus, ettei taivaassa oikeastaan muisteta kokonaisuudessan m

Yksin armosta, emme omien tekojemme kautta. Tuo armo annetaan kaikille, jotka haluavat ottaa sen vastaan ja uskovat Jeesuksen Kristuksen sovitustyöhön.

 Itse ajattelen asian niin, että meidän kaikkien koti on pysyvästi taivaassa ja siellä on meidän kuolemattomasta sielusta isoin osa silloinkin, kun osa meidän sielusta tulee maan päälle oppimaan ja kehittymään. Tuo taivaassa oleva sielumme on omantunnon ääni, jonka kuulemme ja joka elää Jumalan rakkaudessa. Osa meidän sielusta  on siis jatkuvasti luojamme luona. Maan päällä elänyt sielumme joutuu kohtaamaan syntiensä seuraukset ja voi joutua kärsimään, mutta Jumalan rakkaus puhdistaa meidät kaikki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsee kristinuskossa ajatus siitä, että Jumala olisi kaikkivoipa ja hyvä.

Miksi pienet vauvat kuolevat kaameisiin sairauksiin? Eikö kaikkivoipa jumala voisi estää sen? Eikö sellainen jumala ole voimakkaampi kuin pahuus joka kuulemma sitä kärsimystä aiheuttaa? Jos hän todellq on kaikkivoipa ja antaa silti pahan tapahtua, miksi niin? Kuulostaa pahalta eikä hyvältä Jumalalta. 

Uskon koettelemisesta puhutaan usein kun tätä epäjohdonmukaisuutta yrittää nostaa esiin, mutta enpä tiedä onko sellainenkaan hyvä jumala, joka rääkkää vauvoja vaan testatakseen jonkun lojaliteettia. Joku siinä kuviossa haiskahtaa ja pahasti. 

Tai sitten sadun kirjoittajajien työtä ei koordinoitu ja tämmöinen lapsus päättyi tarinaan mukaan. Sattuuhan sitä.

 

Lasten kuolema, sairaudet ym. on kaikki perisynnin seurausta. Sitä ennen ei ollut

Ihmisen seksuaalisuus on normaali eläinkunnan (johon ihminenkin kuuluu) lisääntymishommeli. Siitä on turha ketään syyllistää. Onneksi on olemassa järki-ihmisiä, jotka ovat siis uskonnottomia. Ja heidän määränsä lisääntyy koko ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten pahuus tulee esiin siinä, että he kyseenalaistavat Kaikkivaltaan ajattelua. Ihmisten ylpeys, itseriittoisuus on juuri tätä,. Pilkataan sitä mitä ei ymmärretä. Täydellinen hyvyys ja oikeus osaa varmasti arvioida taivaaseen menijät aavistuksen paremmin kuin me ihmiset osattaisiin.

Eikö Jumalasi kestä kyseenalaistamista? Vaikka on kaikkivaltias.

Miten niin ei kestäisi? 

Mutta onhan se surkuhupaisaa, kun ihminen itse ajattelee olevansa fiksumpi kuin Jumala, oikeastaan siis jumala itse. Ja sitten nokitellaan, kun Hänen oppinsa on niin epälooginen, epäreilu, liian simppeli, ristiriitainen id iootti tai mitä milloinkin. Kuten edellinen sanoi, tämä on ymmärtämättömyyttä ja ylpeyttä parhaimmillaan tai pahimmillaan.

Kyllä hyvä ja rakastava ja kaikkivaltias tekisi joko

A. Itsensä täysin kiistatta tiettäväksi maailman jokaiselle ihmiselle

Tai

B. Jättäisi uskon varaan, mutta koska päätti tehdä niin, ja rakastaa kaikkia tasapuolisesti ja PYYTEETTÄ, niin ei päästä ketään ikävään paikkaan

Mutta uskovaisella ei ole yhtään validia argumenttia. Vain "ei voi järjellä ymmärtää" tai "tutkimattomat ovat herran tiet". Sulkevat siis silmänsä ja järkensä. Jos pienikin ääni sisällä herättää kysymyksiä, niin se vaiennetaan heti. 

Ja tämä ei ole ylpeilyä, ei hyökkäystä. Vain toivoa, että ihmiset heräisi ajattelemaan. Miksi? Koska tuolla uskonnolla on niin paljon myös huonoja puolia. Se luo pelkoja niin monta asiaa kohtaan. Uskotaan mieluummin johonkin näkymättömään kuin omaan itseensä, vaikka jälkimmäinen toimisi huomattavasti paremmin. Eletään kuolemaa varten eikä elämää varten. Ei ymmärretä elämän tarkoitusta ja luullaan, että paha on paholaisesta tai että se on rangaistus.

Kun vaihtoehtoja on. Esim. olla itse valo ja rakkaus. Löytää huonoista asioista hyvää ja arvokkaita oppeja. Ymmärtää, että olemme täällä kokemassa niin hyvää kuin pahaakin. Löytää itsestä oma voima. Kehittyä.

Ihmisille on jo annettu Raamattu ja kävipä Jumalan poikakin fyysisesti näkyvänä täällä. Kaikki eivät silloinkaan uskoneet, vaikka näkivät ihmeet livenä.

Miten joku "omaan itseen uskominen" voisi toimia yhtään missään paremmin kuin koko maailmankaikkeuden luojaan uskominen? Ihmiset ei ole kuin maan tomua Luojaan verrattuna, jolloin ei kannata luulla liikoja itsestään. Entä miten niin "eletään kuolemaa varten", kun tässähän eletään ikuista elämää varten. Kuolemaa varten elävät ne, joilla ei ole toivoa pelastuksesta ja joilla on vain tämä lyhyt ja vaivalloinen elämä maanpäällä.

t. Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsee kristinuskossa ajatus siitä, että Jumala olisi kaikkivoipa ja hyvä.

Miksi pienet vauvat kuolevat kaameisiin sairauksiin? Eikö kaikkivoipa jumala voisi estää sen? Eikö sellainen jumala ole voimakkaampi kuin pahuus joka kuulemma sitä kärsimystä aiheuttaa? Jos hän todellq on kaikkivoipa ja antaa silti pahan tapahtua, miksi niin? Kuulostaa pahalta eikä hyvältä Jumalalta. 

Uskon koettelemisesta puhutaan usein kun tätä epäjohdonmukaisuutta yrittää nostaa esiin, mutta enpä tiedä onko sellainenkaan hyvä jumala, joka rääkkää vauvoja vaan testatakseen jonkun lojaliteettia. Joku siinä kuviossa haiskahtaa ja pahasti. 

Tai sitten sadun kirjoittajajien työtä ei koordinoitu ja tämmöinen lapsus päättyi tarinaan mukaan. Sattuuhan sitä.

Lasten kuolema, sairaudet ym. o

Ihmisen seksuaalisuus on normaali eläinkunnan (johon ihminenkin kuuluu) lisääntymishommeli. Siitä on turha ketään syyllistää. Onneksi on olemassa järki-ihmisiä, jotka ovat siis uskonnottomia. Ja heidän määränsä lisääntyy koko ajan. 

Ja Jumala on määrännyt että kyseistä lisääntymishommelia harrastetaan vain miehen ja naisen välisessä avioliitossa.

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsee kristinuskossa ajatus siitä, että Jumala olisi kaikkivoipa ja hyvä.

Miksi pienet vauvat kuolevat kaameisiin sairauksiin? Eikö kaikkivoipa jumala voisi estää sen? Eikö sellainen jumala ole voimakkaampi kuin pahuus joka kuulemma sitä kärsimystä aiheuttaa? Jos hän todellq on kaikkivoipa ja antaa silti pahan tapahtua, miksi niin? Kuulostaa pahalta eikä hyvältä Jumalalta. 

Uskon koettelemisesta puhutaan usein kun tätä epäjohdonmukaisuutta yrittää nostaa esiin, mutta enpä tiedä onko sellainenkaan hyvä jumala, joka rääkkää vauvoja vaan testatakseen jonkun lojaliteettia. Joku siinä kuviossa haiskahtaa ja pahasti. 

Tai sitten sadun kirjoittajajien työtä ei koordinoitu ja tämmöinen lapsus päättyi tarinaan mukaan. Sattuuhan sitä.

Jumala on antanut vapaan tahdon: hän ei pakota ketään olemaan myrkyttämättä kansaa, eikä ketään kuuntelemaan häntä myrkyttäjän sijaan. Hän kuitenkin avaa polun niille, jotka valitsevat kuunnella häntä. Vauvan sairauden voi välttää. Jos ei, lohduttaa surevaa: menettihän se yksikin mies raamatussa kaiken, ja sai moninkertaisesti korvauksena

Mihin joutuvat he ketkä uskovat "väärään jumalaan"? Onko heille mitään paikkaa koska he kuitenkin uskovat. Tämä kattaa kuitenkin suurimman osan ihmisistä.

Mihin joutuu sellainen joka ei edes tiedä kristinuskon jumalasta? Ei ole edes ollut mahdollisuutta uskoa, koska ei ole tiennyt asiasta. Joutuuko hän ikuiseen kadotukseen tietämättömyytensä vuoksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Jumala haluaa rankaista vajavaisia ihmisiä, jotka paholainen houkuttelee harhaan? Miksi ihmisten pitää kärsiä ja joutua kadotukseen jos he eivät edes ymmärrä tekevänsä väärin? Jos joku ei usko Jumalaan tai uskoo ennemmin vaikka New Agen oppeihin, niin miksi häntä rankaistaan siitä jos hän vilpittömästi luulee olevansa oikealla tiellä? Ihmiselle on annettu vapaa tahto, mutta jos vaan kertakaikkiaan ei tiedä olevansa harhassa?

Siksi, että Jumala tarjoaa totuutta kaikille. Sinullekin mm. täällä on nyt sitä tarjolla. Mutta jos se ei kelpaa, vaan valitsee uskoa mieluummin muuta, tekee valintansa, jolla on seurauksensa.

Tätä en ymmärrä. Voihan ihminen valita päättää uskoa, mutta onko se silloin aitoa sydämen uskoa? Puhun nyt itsestäni, minä ihan oikeasti haluaisi

Raamatun Sana synnyttää uskon, joten ei muuta kuin vaikka Markuksen evankeliumi auki ja lukemaan. Uskoon tuleminen on aina Jumalan ihme. Siinähän ei mitään ihmeellistä ole, jos joku ei usko.

Vierailija kirjoitti:

 Itse ajattelen asian niin, että meidän kaikkien koti on pysyvästi taivaassa ja siellä on meidän kuolemattomasta sielusta isoin osa silloinkin, kun osa meidän sielusta tulee maan päälle oppimaan ja kehittymään. Tuo taivaassa oleva sielumme on omantunnon ääni, jonka kuulemme ja joka elää Jumalan rakkaudessa. Osa meidän sielusta  on siis jatkuvasti luojamme luona. Maan päällä elänyt sielumme joutuu kohtaamaan syntiensä seuraukset ja voi joutua kärsimään, mutta Jumalan rakkaus puhdistaa meidät kaikki. 

Nyt olet aika villisti yhdistänyt kristinuskoa ja spirituaalisuutta. Spirituaalisuuteen liittyy tuo muuten, mutta vaihdetaanpas Jumala alkulähteseen. Ja unohdetaan "joutuu kohtaamaan syntiensä seuraukset". Sen sijaan me itse valitsemme elämämme ja oppimme. Jos edellisessä elämässä olimme pahoja, haluamme itse kokeilla uhrin asemaa tai sitten kohdata jokin koettelemus uudestaan, josta viimeksi emme selvinneet/oppineet.