Lue keskustelun säännöt.
Ihastun liian helposti, mikä avuksi?
31.07.2024 |
Erosin yli 25v kestäneestä liitosta. Etääntyminen vaimosta alkoi jo vuosia sitten, lasten ollessa teini-iässä, mutta erottiin vasta kun lapset olivat muuttaneet omilleen. Parisuhteen viime vuodet olivat aivan hirveitä puolison alkoholismin ja mielenterveysongelmien takia.
Nyt kun olen vapaa mies, niin tuntuu, että joka toinen vastaantuleva n. 50v nainen on potentiaalinen uusi kumppani ja ihastun uusiin ihmisiin tosi helposti. Tinder on täynnä toinen toistaan kiinnostavampia, täydellisiä naisia - kun vaan saisi ensin luotua yhteyden heihin. Ei tietenkään kaikkiin, mutta edes yhteen.
Olen miettinyt, että tarvitsisin ehkä muutaman yritys-erehdys-pettymys-tyylisen kokemuksen, jotta tämä lapsi karkkikaupassa-fiilis hellittäisi. Yksin en halua olla, yhden hyvän naisen kanssa kyllä.
Kommentit (55)
Kannattaa rauhoittua ettet vallan pety. Kaikki kauniit naiset eivät ole hyviä naisia. Anna aikaa itsellesi tasaantua ja muista arvostaa myös itseäsi. Tuossa tilassasi sinua saatetaan helposti alkaa käyttämään vain hyväksi. Opettele ihmisistä sekä heidän kanssa keskustelemisestakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli täysin päinvastoin. Kun olin vielä hyvin tunnekylmässä liitossani, ihastuin vähän väliä. Lastani hoitaneeseen lääkäriin, kahteenkin työkaveriin, jopa yhteen amerikkalaiseen poptähteen. Ei vitsi. Olin ihastunut ja haaveilin yhteisestä tulevaisuudesta. Sitten kun lopulta erosin tuosta liitosta, kukaan ei herättänyt mitään tunteita. Meni 10 vuotta ennen kuin sellainen tuli vastaan. Elämäni rakkaus, jopa.
Mahdatkohan olla vain puutteessa?
no sen kuns jo veirottaudut naisista, oletkkai sinä jo saanut läheisyytttä varmaan aika kyllin, eikö se halintarve lähtenyt 25 vuoden kanssailulla, t kokematon heteroneitsyt 41v
Vierailija kirjoitti:
Se johtuu siitä että olet eronnut pitkästä liitosta ja sinua kiinnostaa kaikki mahdollinen. Ei se välttämättä ole ainna edes ihastusta etkä välttämättä ymmärrä niistä ihmisistä niin paljon. Katsotko paljon vain ulkonäköä? Onko rakkaudenkaipuuta?
Näin varmaankin. Kumppaniehdokkaan ulkonäkö on kieltämättä tärkeä, ex-puolisokin oli "malliainesta". En kuitenkaan mitään ikuista nuoruutta tavoittele 15v nuoremman puolison kautta. Viisikymppisellä naisella saa olla viisikymppisen naisen kasvot, kunhan on nuorekas sekä ruumiinrakenteeltaan ja "arjen aktiivisuudeltaan" minua vastaavaa tyyppiä. Rakkaudenkaipuuta on ollut jo vuosia, muuten pärjään ja viihdyn kyllä myös itsekseni. En myöskään hae pyykinpesijää, siivoojaa tai ruuanlaittajaa itselleni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
no sen kuns jo veirottaudut naisista, oletkkai sinä jo saanut läheisyytttä varmaan aika kyllin, eikö se halintarve lähtenyt 25 vuoden kanssailulla, t kokematon heteroneitsyt 41v
Halintarve tyydyttyi ennen lapsia, mutta kääntyi vähitellen laskuun vuosien myötä. Viime vuodet vaimo oli käytännössä vai nainen, joka asui meillä. Kiitollinen olen hänelle kuitenkin kahdesta ihanasta lapsesta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on selvää, että kaikki mahdollinen kiinnostaa. Eron jälkeen tuntuu, että minulla on taas oma elämä ja itsemääräämisoikeus siihen.
Juttu-, kainalo- ja ulkoilukaveri puuttuu. Lomalla yksinolo 24/7 on ikävää.
Ap
Ota ihan rauhassa. Kerron miten minulle kävi vastaavassa tilanteessa.
Erosin 15 vuoden suhteesta, jossa seksiäkään ei ollut ollut viimeiseen 5 vuoteen. Tapailin ensin muutamaa naista joihin ihastuin todella kovasti, mutta he halusivatkin vain seksiä ja tapailivat muitakin. Kun vastaan tuli sitten kiva nainen, joka myös halusi vakavan parisuhteen, niin innostuin kovasti ja meni vain muutama kuukausi että muutettiin yhteen. Elämäntyylit eivät sitten sopineetkaan yhteen oikein ollenkaan, nainen tykkäsi käydä paljon ulkona ja teki lähes päinvastaisia työvuoroja kuin minä. Tajusin aika nopeasti, että nyt taisin innostua liikaa. Meni vain puolisen vuotta yhteenmuutosta, kun tapasin sattumalta elämäni rakkauden. Mitään fyysistä ei tapahtunut, mutta en pystynyt olemaan viestittelemättä hänen kanssaan ja kaipasin häntä jatkuvasti. Kärsin valtavia tunnontuskia, kun olin juuri laittanut toisen naisen muuttamaan yhteen ja sotkemaan elämänsä. Kärvistelin vuoden verran vielä siinä suhteessa, mutta suoraan sanottuna kohtelin häntä aika huonosti, sillä sydämeni oli muualla mutta velvollisuuden- ja syyllisyydentunto piti suhteessa. Sain lopulta erottua ja menin yhteen tämän elämäni rakkauden kanssa, joka ymmärrettävistä syistä oli todella epävarma meidän suhteen laadusta, kun en ollut saanut päätettyä asiaa vaan tein tyhjiä lupauksia ihan liian pitkään.
Ollaan nyt oltu kohta kymmenen vuotta yhdessä tämän nykyisen kanssa, ja vieläkin harmittaa se, etten odottanut rauhassa sinkkuna, että tämä suhde olisi saanut paremman alun ja ei olisi tarvinnut loukata niin pahasti exää. Vaikka sinusta nyt tuntuu että kaikki naiset ovat ihania ja tulevaisuus on avoinna edessä, niin suosittelen ottamaan rauhassa ja tunnustelemaan, eikä menemään yhteen sen ensimmäisen kanssa, joka haluaa yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja on selvästi sitä harvinaista vähemmistöä, jolla ei ole takanaan useita - kymmeniä suhteita ja niiden mukana tullutta kyynisyyttä ikäviin piirteisiin, joita useimmista ihmisistä löytyy useinmiten.
Lapset on hankittu nuorena, minkä näen hyvänä asiana. 5-kymppinen, alakouluikäisen yh-isä tai -äiti ei välttämättä ole kuuminta hottia parisuhdemarkkinoilla.
Tsemppiä ap, kyllä sä vielä hyvän naisen itselles löydät kunhan maltat vähän, etkä polta siipiäsi halpojen feikmien kanssa!
Kiitos #8, hyvää pohdintaa ja neuvoja. Olen pohtinut ainakin joitain mainitsemiasi asioita tässä viime vuosien mittaan. Selvää on, että nopeasti en lähde yhteisen pesän rakennukseen uuden kumppanin kanssa vaan etenen hitaasti. Tosin kun rakkaus sekoittaa pään, niin siinä voidaan periaatteita viedä kuin pässiä narussa.
Paita ja peppu-yhdessäolon sijaan kaipaan myös omaa aikaa, harrastuksia, kavereita. Työkin on minulle tärkeä osa elämää. Vuoroviikkovanhempi tai sunnuntaityttöystävä voisi olla hyvä vaihtoehto uuden opetteluun.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka kauan erosta on nyt aikaa? Elätkö vielä sinkkuuden alkuhuumassa? Noin pitkän parisuhteen jälkeen se alkuhuuma voi kestää useamman vuoden.
Kannattaa odotella rauhassa, että alkuhuuma menee ohi, ennen kuin alkaa vakavissaan uutta parisuhdetta etsimään.
Vierailija kirjoitti:
Se johtuu siitä että olet eronnut pitkästä liitosta ja sinua kiinnostaa kaikki mahdollinen. Ei se välttämättä ole ainna edes ihastusta etkä välttämättä ymmärrä niistä ihmisistä niin paljon. Katsotko paljon vain ulkonäköä? Onko rakkaudenkaipuuta?
Onko ihme tai edes huono asia, jos "elämätön elämä" ja puuttuvat kokemukset kiinnostavat? Toisilla voi olla alle 3-kymppisenä, ennen vakiintumistaan, kymmeniä "lyhyitä /-ish" parisuhteita kun taas toisella voi olla viisikymppisenä vaikka yksi lyhyt ja yksi vuosikymmenten mittainen parisuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan erosta on nyt aikaa? Elätkö vielä sinkkuuden alkuhuumassa? Noin pitkän parisuhteen jälkeen se alkuhuuma voi kestää useamman vuoden.
Kannattaa odotella rauhassa, että alkuhuuma menee ohi, ennen kuin alkaa vakavissaan uutta parisuhdetta etsimään.
Niin, ja nauti siitä alkuhuumasta. Anna ihastumisten tulla ja mennä. Nauti niistä hetkistä.
Sitten, jos ihastuminen osoittautuu molemminpuoliseksi, ja lähtee etenemään syvällisemmiksi tunteiksi, on syytä huolestua.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan erosta on nyt aikaa? Elätkö vielä sinkkuuden alkuhuumassa? Noin pitkän parisuhteen jälkeen se alkuhuuma voi kestää useamman vuoden.
Kannattaa odotella rauhassa, että alkuhuuma menee ohi, ennen kuin alkaa vakavissaan uutta parisuhdetta etsimään.
Ilman muuta elän, koska ero ei ole vielä edes lainvoimainen. Uutta yhteistä kotia en ole hetkeen, jos koskaan, perustamassa, mutta yksin ilman läheisyyttä, kosketusta ja kumppanuutta en aio pitkään riutua. Sitä on tullut tehtyä jo vuosia exän kanssa. Kuinka vakavissaan olen tai kuinka vakavaksi menee uuden kumppanin kanssa, sen näyttää aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohon auttaa tosiaan se, että tutustuu naisiin. Ja naisilla toisin päin. Miehet ja naiset ovat oikeasti niin erilaisia, ettei yhteistä maaperää juuri perheen lisäksi ole, ja sekin on melko hataralla pohjalla nykyään
Nauti ihastuksista, mutta älä odota niiden suhteen jatkotoimenpiteitä. Suhtaudu niihin kuin kukkaistutukseen tai linnunlauluun. Ihaile ja ole kiitollinen, mutta anna niiden olla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan erosta on nyt aikaa? Elätkö vielä sinkkuuden alkuhuumassa? Noin pitkän parisuhteen jälkeen se alkuhuuma voi kestää useamman vuoden.
Kannattaa odotella rauhassa, että alkuhuuma menee ohi, ennen kuin alkaa vakavissaan uutta parisuhdetta etsimään.
Ilman muuta elän, koska ero ei ole vielä edes lainvoimainen. Uutta yhteistä kotia en ole hetkeen, jos koskaan, perustamassa, mutta yksin ilman läheisyyttä, kosketusta ja kumppanuutta en aio pitkään riutua. Sitä on tullut tehtyä jo vuosia exän kanssa. Kuinka vakavissaan olen tai kuinka vakavaksi menee uuden kumppanin kanssa, sen näyttää aika.
Kunhan pelaat avoimin kortein etkä johda ketään harhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan erosta on nyt aikaa? Elätkö vielä sinkkuuden alkuhuumassa? Noin pitkän parisuhteen jälkeen se alkuhuuma voi kestää useamman vuoden.
Kannattaa odotella rauhassa, että alkuhuuma menee ohi, ennen kuin alkaa vakavissaan uutta parisuhdetta etsimään.
Niin, ja nauti siitä alkuhuumasta. Anna ihastumisten tulla ja mennä. Nauti niistä hetkistä.
Sitten, jos ihastuminen osoittautuu molemminpuoliseksi, ja lähtee etenemään syvällisemmiksi tunteiksi, on syytä huolestua.
Näitä neuvoja aion ehdottomasti noudattaa. Elämä on nyt.
Ap
Vuosi tai pari kannattaa olla ihan sinkkuna oman päänsä kanssa ennen uutta parisuhdetta.
Muuten helposti rahtaa uuteen suhteeseen liikaa odotuksia tai vanhan suhteen haamuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan erosta on nyt aikaa? Elätkö vielä sinkkuuden alkuhuumassa? Noin pitkän parisuhteen jälkeen se alkuhuuma voi kestää useamman vuoden.
Kannattaa odotella rauhassa, että alkuhuuma menee ohi, ennen kuin alkaa vakavissaan uutta parisuhdetta etsimään.
Ilman muuta elän, koska ero ei ole vielä edes lainvoimainen. Uutta yhteistä kotia en ole hetkeen, jos koskaan, perustamassa, mutta yksin ilman läheisyyttä, kosketusta ja kumppanuutta en aio pitkään riutua. Sitä on tullut tehtyä jo vuosia exän kanssa. Kuinka vakavissaan olen tai kuinka vakavaksi menee uuden kumppanin kanssa, sen näyttää aika.
Kunhan pelaat avoimin kortein etkä johda ketään harhaan.
Ei ole tarkoitus. Eikä mitään tarvetta tehdä niin.
Itse asiassa jo Tinder tuntuu olevan harmaalla alueella. Jos olen käynyt kerran treffeillä yhden kanssa ja vaihtanut muutaman viestin toisen kanssa, niin jo se aiheuttaa hieman ristiriitaisia tunteita siitä, että toiminko nyt epärehellisesti ja -eettisesti?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vuosi tai pari kannattaa olla ihan sinkkuna oman päänsä kanssa ennen uutta parisuhdetta.
Muuten helposti rahtaa uuteen suhteeseen liikaa odotuksia tai vanhan suhteen haamuja.
Siihen pitkään yksinoloon en valitettavasti usko pystyväni. Tai ainakaan niin, ettei olisi jonkinlaista fyysistä kontaktia ja yhdessäoloa. Sitku-elämää on eletty jo liiaksi, tässä iässä en koe, että voisin tuosta vaan päättää lykätä asioita "vuosia eteenpäin".
Ap
Se johtuu siitä että olet eronnut pitkästä liitosta ja sinua kiinnostaa kaikki mahdollinen. Ei se välttämättä ole ainna edes ihastusta etkä välttämättä ymmärrä niistä ihmisistä niin paljon. Katsotko paljon vain ulkonäköä? Onko rakkaudenkaipuuta?