Lue keskustelun säännöt.
Elän äitiyteni pahinta aikaa.
04.02.2007 |
Että sitten piti käydä näin. Poikani 16v samanikäinen tyttöystävä on raskaana. Sitä luulee että on antanut tarpeeksi valistusta aiheesta, mutta ei. Ei riittänyt.
Pohtivat kai nyt että pitääkö lapsi vai ei. Olen ehdottomasti abortin kannalla. Vaan yksin olen ajatusteni kanssa. Kaikki muut kannattavat lapsen pitämistä, tytön vanhemmat ja poikani isä. Mutta eivätkö he käsitä miten valtavasta asiasta on kyse. Millä ihmeellä nämä lapset meinaavat jälkikasvunsa elättää?
Koulut juuri aloitettuna peruskoulun jälkeen. Poikani tietysti voi koulua käydä, mutta entäs se tyttö? Ei vauvan kanssa opiskelu voi olla lapselle kovin helppoa.
Ja raha. Poikani saa kunnalta elatusmaksua, tai siis minä saan. Miten sen käy jos lapset perustavat perheen ja muuttavat yhteen? Entäs sossu, miten se tukee alaikäistä perhettä? Minulla ei valitettavsti ole mahdollisuutta elättää kahta perhettä. Tässä yhdessäkin on jo keittiöapulaiselle tekemistä.
Haluaisin ehdottomasti kieltää lapseni muuton tyttöystävän kanssa yhteen. Tottakai voisin niin tehdä, mutta vastuu olisi pojankin kannettava.
Nyt tarvitsen apuanne, ehdottakaa mitä tässä pitää tehdä!! Tietenkään en voi päättää abortista, mutta miten tuen lastani parhaiten?
Kommentit (49)
voi... täällä kahden pojan äiti myös kauhistelee..!
millaisia ko. nuoret ovat? poikasi ja tämän tyttöystävä? kypsiä ikäisekseen? menestyvätkö koulussa? juhlivatko (siis juovatko) usein/kovasti? toisin sanoen voisitko kuvitella heidän pitävän hyvää huolta lapsesta, ja itsestään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosiaalietuuksien saaminen ei ole mitenkään epätavallista lapsiperheelle nykypäivänä, hyvin suuri osa lapsiperheistä elää köyhyysrajoilla tai sen alapuolella. Myös hyvin moni muu kuin teiniperhe. Lapsen kasvettua opintoja voi jatkaa, ei se lapsi ole pieni vauva kuin vuoden, taaperoikäinenkin vain hetken ja ammatin voi opiskella itselleen vaikka nelikymppisenä. Oppisopimuksella voi opiskella lähes mitä tahansa saaden samalla palkkaa, lukion voi suorittaa etälukiona tai aikuislukiossa... kyllä opiskelumahdollisuuksia on, kenenkään ei tarvitse mennä parikymppisenä neljävuotiaan lapsen vanhempana lukioon kuusitoistavuotiaiden kanssa jos ei halua.
Eikä se yksinhuoltajuuskaan maailmaa romahduta, puolet pareista päätyy eroon vaikka olisivat ihan virallisesti täysi-ikäisiäkin.
Hyviä, rakastavia koteja täällä kyllä riittäisi! Se olisi mielestäni tällaisessa tilanteessa hyvä ratkaisu kaikkien kannalta, odottavalle äidille rankka, mutta syyllisyydentuntoa ei varmaan kantaisi siten kuin abortin jälkeen.
En suosittelisi vaihtoehtona, ellei ole huume tai ongelmanuorista kyse.
poikaasi ja miniääsi tappamaan lapsensa? Ymmärrätkö että siitä voi tulla heille (etenkin tytölle) elämän ikäiset arvet sieluun? Haluatko että poikasi myöhemmin katuu aborttia syyttää sinua siitä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä pitäisikin. Mua niin ärsyttää kakarat, joiden vanhempien mielestä pitäisi voida sluibailla vastuusta. Jos ja kun ovat olleet tarpeeksi aikuisia harrastamaan seksiä, pitäisi olla tarpeeksi aikuinen kantamaan siitä koituvat seuraukset.
Onhan tuo melkoinen muutos nuoren ihmisen elämään ja tulevaisuudensuunnitelmiin.
Mutta mieti nyt, mitä saisit aikaan olemalla hyvin jyrkkä ja yrittämällä painostaa heitä? Katkeruutta, vihaa ja ehkä lopullisen välirikon - vaikka kuinka ajattelisit juuri poikasi parasta ja antaisit hyviä neuvoja.
Eli kai siinä voi vain antaa nuorten tehdä oma ratkaisunsa ja kerätä heille tietoa mahdollisista tukitoimista ja tuista.
ONHAN se iso riski tulevaisuuden kannalta, jos koulu jää kesken ja perhe perustetaan kovin nuorena. Mutta voi siinä käydä hyvin ja sinä voit siihen vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Sosiaalietuuksien saaminen ei ole mitenkään epätavallista lapsiperheelle nykypäivänä, hyvin suuri osa lapsiperheistä elää köyhyysrajoilla tai sen alapuolella. Myös hyvin moni muu kuin teiniperhe. Lapsen kasvettua opintoja voi jatkaa, ei se lapsi ole pieni vauva kuin vuoden, taaperoikäinenkin vain hetken ja ammatin voi opiskella itselleen vaikka nelikymppisenä. Oppisopimuksella voi opiskella lähes mitä tahansa saaden samalla palkkaa, lukion voi suorittaa etälukiona tai aikuislukiossa... kyllä opiskelumahdollisuuksia on, kenenkään ei tarvitse mennä parikymppisenä neljävuotiaan lapsen vanhempana lukioon kuusitoistavuotiaiden kanssa jos ei halua.Eikä se yksinhuoltajuuskaan maailmaa romahduta, puolet pareista päätyy eroon vaikka olisivat ihan virallisesti täysi-ikäisiäkin.
Minusta on hirvittävän julmaa painostaa toista ihmistä aborttiin tai kehoittaa antamaan lapsi pois. Jokainen kyllä tietää niiden vaihtoehtojen olemassaolon kertomattakin. Kyseessä on kuitenkin sen odottavan tulevan äidin lapsi, ihan samalla tavalla se lapsi on oma vaikka äiti olisikin alaikäinen. Nuori ja vanhempikin äiti tarvitsee tukea eikä jatkuvaa viestintää siitä kuinka hän tulee olemaan epäkelpo äiti jonka takia lapsen olisi parempi kuolla tai saada joku muu äidikseen. Saatka sitten jatkuvaa moralisointia siitä kuinka kehtaa pitää lapsen kun poikakullan opiskelut menevät pieleen (eivät mene, lapsen takia, sillä asiat voi kyllä hoitaa niin että opinnot sujuvat, molemmilta).
Loppupeleissä siitä kärsii se syntyvä lapsi, jolla on äiti joka pelkää olevansa huono äiti koska sitä hänelle joka nurkalla toitotetaan ja jota syytetään isän opiskelujen puutteesta ja kaikesta mahdollisesta.
He tarvitsevat tukea ja en tarkoita taloudellista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin kuitenkin 15vuotiaana raskaaksi, kaikki painostivat aborttiin, itse ajattelin että pidän vauvan. Sain kuitenkin keskenmenon.. muistan tämän vieläkin surullisena tapauksena, toisen kerran tulin raskaaksi 18v ja tein abortin koska miesystäväni, joka oli yli 10vuotta mua vanhempi painosti kokoajan, pelkäsin että jään yksin, jäin kuitenkin yksin koska hän jätti mun heti abortin jälkeen vaikka oltiin oltu yhdessä melkein 3vuotta.
En halua syyllistää sua, mutta syyllistän tavallaan kuitenkin, koska en ymmärrä miksi voit olla sitä mieltä että abortti olisi ainoa oikea ratkaisu, olet itsekäs, koska toivot vaan sitä että poikasi saisi opiskella, miten luulet että vauva sitä estäisi? Tai että voitko olla varma että poikasi ei joskus keskeytä opintoja vaan siksi koska ala oli väärä tai ettei häntä huvita opiskella vaan työt kiinnostaisi enemmän?? Ei maailma ole niin mustavalkoinen kuin mitä luulet. Nyt pidät itseäsi huonona äitinä tai että elämäsi on kamalaa siksi että poikasi on pannut tyttöystävänsä paksuksi.. mikset löydä mistään mitään positiivista?? Asiat voisi olla huonomminkin! Nyt sentään pojan isä ja tytönkin vanhemmat ovat lapsen pitämisen kannalla joten he eivät olisi yksin. Minä olen ollut aina yksin lasten kanssa, synnyttäny ja kasvattanut, en ole voinu edes haaveilla siitä että olisi joku joka tulisi tai olisikin valmis kantamaan kortensa kekoon! Olen kuitenkin löytänyt nyt hyvän miehen, jonka kanssa toivottavasti saan elää aina, hän kantaa vastuuta myös minun lapsistani. Elämä on siis parempaa. Älä painosta aborttiin, se ei ole sun keho eikä sun päätös ja kaikkea ei kannata sanoa mitä ajattelee.
t: Äite 22v
miten pojan elämä kehittyy ja etenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on sellaista Valitut palat -tyyppistä horinaa, että lapsi muka aina toisi onnen tupaan ja olisi ainoa oikea valinta.
Kyllä nuoren ihmisen elämä voi mennä raiteiltaan ja mönkään, jos lapsenhankintaa ei tarkkaan mieti. Tietenkin ap äitinä voi siihen vaikuttaa apunsa ja tukensa kautta, mutta onhan se nyt aivan ymmärrettävää, että äiti on poikansa puolesta tosi huolissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et elä. Silloin elät kun lapsellasi on parantumaton syöpä. Lapset on lahja, se että sinusta tulee mummi aiemmin kuin kuvittelit ei ole pahinta mitä sinulle voi tapahtua!
Tue nuorta perhettä ja ala näkemään asiat positiivisesti!
Et todella elä pahinta äitiyden aikaa, lopetat heti tuollaisen hokemisen!
Ap ei sanonut elävänsä äitiyden pahinta aikaa. Vaan sanoi elävänsä äitiyTENSÄ pahinta aikaa. Siis oman äitiytensä tähän asti suurinta kriisiä.
Joten ihan turha viisastella, että aina voisi olla pahemmin. Ap haluaa sanoa, että nyt hänellä on vaikein kriiti tähän saakka.
Vierailija:
Et elä. Silloin elät kun lapsellasi on parantumaton syöpä. Lapset on lahja, se että sinusta tulee mummi aiemmin kuin kuvittelit ei ole pahinta mitä sinulle voi tapahtua!
Tue nuorta perhettä ja ala näkemään asiat positiivisesti!
Et todella elä pahinta äitiyden aikaa, lopetat heti tuollaisen hokemisen!
mua huolettaisi eniten syntyvän lapsen puolesta; millaisen perheen, hoidon ja hoivan hän saisi? olisiko nuorista vanhemmiksi? ei vauvaa isovanhempienkaan vastuulle voi kokonaan jättää...
vai olisiko se se abortti parempi ratkaisu..? tosin nuortenhan se on itse päätettävä.
Mielestäni Suomi on hyvinvointivaltiona jo niin hyvinvoiva, että nuorilla on mahdollisuus pitää lapsi (teiniraskautena alkanut), jos isovanhemmat haluavat auttaa riittävästi.
Lisäksi maailma on muuttunut niin paljon, että nykyään opinnot voi aloittaa vaikka kuusikymppisenä uudestaan! Mikään ei ole nyt menetetty.
Ethän ole liikaa jumiutunut oman sukupolvesi ajattelumaailmaan? Teiniraskaus ei ole nykyään häpeä, eikä mahdottomuus. On todennäköistä -- niinkuin kaikkien muidenkin liitoissa, että poikasi ja hänen tyttöystävänsä eroavat. Mutta pian jäisi lapset hankkimatta, jos kukaan ei sillä perusteella hankkisi lapsia.
Ymmärrän, että olet hätääntynyt, huolissasi ja surullinenkin. Poikasi elämä ei sujunutkaan niin kuin sinä olit suunnitellut. Mutta se on silti hänen elämänsä ja sinun tuellasi (sekä ilmeisesti muiden, jotka haluavat auttaa?) siitä voi tulla vielä oikein hyvä elämä, ihan yhtä hyvä elämä kuin mitä sinä olit pojallesi suunnitellut. Vain erilainen.
Voit äitinä tukea ja auttaa nuoria niin, että he voivat opiskella, tehdä töitä, huilia, hoitaa parisuhdetta. Sinulla on kypsyyttä auttaa lapsen kasvatuksessa silloin kun nuoriso ei osaa lapsen parasta ajatella.
Useimman meistä elämä ei mene juuri niinkuin oli suunniteltu. Mutta lapsi on suuri lahja. Olen itse melkein ehdottomasti aborttia vastaan. Ja erityisesti teidän tapauksessanne, koska viestistäsi suorastaan huokuu läpi rakkautesi poikaasi kohtaan. Et uskokaan miten VALTAVASTI tulet rakastamaan poikasi pientä lasta! Kun saat hänet syliisi niin toivot, ettet koskaan olisi ajatellut aborttia.
Tuleeko poikasi elämä välillä olemaan raskasta? Kyllä. Raskaampaa kuin hänen ikäisellään pitäisi olla? Varmaankin välillä, mutta raskasta kaikkien elämä on. Eri tavoin vain. Mutta elämän ei kuulu olla " super-helppoa" . Ja kun poikasi elämässä on aikuisia, jotka haluavat häntä auttaa niin luotan täysin että saatte asiat toimimaan.
Voimia ja rakkautta. Olette rukouksissani.
minun ystävälläni oli sama tilanne -hän oli se teiniäiti. Lapsen isä oli 16-vuotias ja hänen äitinsä vastusti lapsen tuloa jyrkästi. Hänen oli kuitenkin hyväksyttävä tilanne ja nykyään on iloinen mummi. Hoitaa lasta mielellään ja asiat ovat menneet ihan hyvin olosuhteisiin nähden.
Toivottavasti teille käy yhtä mukavasti!
Ei voi tietää miten tulevaisuudessa käy, mutta tilanne on mikä on! Nuorille on varmasti paljon tukea tarjoavia tahoja, sosiaalivirastosta voi pyytää apua, esim. perhetyöntekijää. Ensikoti on monille hyvä ratkaisu!
Ei varmasti nyt mikään maailman paras tilanne tuossa vaiheessa (tai mistäs sitä tietää?), mutta onneksi asioilla on tapana järjestyä!
Äitini tuki minua koko ajan. Elimme sossun rahoilla puoli vuotta,sitten poikaystäväni sai työpaikan. Minä olin kotona vuoden ja jatkoin sitten opiskelua. Kun valmistuin oli miehen vuoro opiskella oppisopimuksella tosin. Mieheni äitiä emme näe kuin kerran vuodessa kun hän tulee tyrkyttämään joululahjoja. Emme ole väleissä koska hän painosti minua tekemään abortin koska oli liian nuori mummiksi! Kun en suostunut hän sanoi koko suvulle että olin pilannut hänen poikansa elämän. Nyt olemme 28 vuotiaita kumpikin ja elämä hymyilee! ÄLÄ TEE VIRHETTÄ YSTÄVÄNI!
että sanot sille: " Olen tukenasi ja apunasi, päädytte sitten mihin ratkaisuun tahansa" . Sitä tietoa poikasi ja hänen tyttöystävänsäkin tarvitsevat, että eivät jää yksin. Enkä tarkoita tällä sitä, että lupaat hoitaa vauvan, vaan olla tukena ja mahdollisuuksien mukaan apuna, oli heidän ratkaisunsa sitten abortti tai vauvan pitäminen.
Kurja tilanne kieltämättä, mutta minullekin tulee mieleen, että voimakas aborttiin painostaminen saattaa kääntyä sinua vastaan jossain vaiheessa.