Kuvaile ilkeintä työkaverin käytöstä jota olen kokenut työelämässä
Minua haukuttiin sairauteni takia kaikkien kuullen. Se oli ilkeää
Kommentit (226)
Kerran kiusattu - aina kiusattu. Surullista kyllä, itse olen entinen koulukiusattu ja joutunut kiusan kohteeksi myös työpaikoilla... rasittavaa.
Työsuojelupäällikkö kuunteli oven takana puhelua huoneesta. Turussa. Oli tyhmä ja huomattu.
Vierailija kirjoitti:
Uusi työtoverini esitti koeajan eli ensimmäiset puoli vuotta mielin kielin sitä ja tätä. Sen jälkeen hän mm. toistuvasti esihenkilön kanssa sopi itselleen lomapäiviä kertomatta niistä työparilleen eli minulle. Asia vaikutti konkreettisesti minun työpäiviini, kun ihmettelin puheluiden kääntyessä itselleni. Minulle valui myös hänen tehtäviään, joita hän oli kieltäytynyt tekemästä. Kun otin tämän asian esihenkilön kanssa puheeksi, niin tämä ei suinkaan yksinkertaisesti velvoittanut tätä henkilöä jatkossa sopimaan lomat työtovereiden kanssa kuten meillä oli koko ajan siihen asti esihenkilön ohjeesta tehty. Ei, vaan päätettiin oikein pitää keskustelu aiheesta.
Valitettavasti sitten vanha isäni sai toisella puolella Suomea aivoinfarktin ja minun oli pakko lähteä häntä katsomaan. Tilanne paljastui erittäin vakavaksi, jouduin ottamaan välittömästi kaiken hänen asioidensa hoidon itselleni eikä hän enää ikinä palannut kotiin v
Yrittikö työkaveri siis esittää, että hänen ei tarvitse kertoa sinulle poissaoloistaan eli yksityisasioistaan?
Tarinan perusteella jos kerroit että työkaverilta valuvat työtehtävät häiritsivät sinua, hän vastasi pomolle että sinun yksityisasiasi häiritsivät häntä. Eli jos hänen ikävä luonteenpiirteensä oli lomien sopiminen vain pomon kanssa ja töiden siirtäminen muille, sinun ikävä piirteesi oli häiritsevä käytös kertomalla yksityisasioista. Etkö kuitenkaan poissaolon ajaksi siirtänyt töitä hänelle? Siksikö keksi että siirsit niitä ehkä kolmannelle ihmiselle?
Vierailija kirjoitti:
Se tunne kun kysyt asiallisesti apua toiselta, mutta vastaukseksi saat tiuskintaa. Opi siinä sitte uusi työ ja viihdykin vielä.
Mä ärähdin nuorena tuollaisessa tilanteessa niin, että johan kiusaamaan alkanut perehdyttäjäni hiljeni, eikä enää koskaan kettuillut minulle. Annoin tulla ihan suoraan millaista hänen käytöksensä oli ja miten se ei edistänyt uuden oppimistani. Siellä työpaikassa opin, että on hyvä taito osata tarvittaessa suuttua.
Vei tietosuojaroskani (oli selkeästi merkattu!) tavalliseen roskiin vapaapäivänäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tunne kun kysyt asiallisesti apua toiselta, mutta vastaukseksi saat tiuskintaa. Opi siinä sitte uusi työ ja viihdykin vielä.
Mä ärähdin nuorena tuollaisessa tilanteessa niin, että johan kiusaamaan alkanut perehdyttäjäni hiljeni, eikä enää koskaan kettuillut minulle. Annoin tulla ihan suoraan millaista hänen käytöksensä oli ja miten se ei edistänyt uuden oppimistani. Siellä työpaikassa opin, että on hyvä taito osata tarvittaessa suuttua.
Oma luonne on sen verta nyhverö, että ei onnistu helposti.
Vierailija kirjoitti:
Kerran kiusattu - aina kiusattu. Surullista kyllä, itse olen entinen koulukiusattu ja joutunut kiusan kohteeksi myös työpaikoilla... rasittavaa.
Onkohan syynä että jotkut kohdistavat aktiivisesti häirikkötoimia muihin? Komentavat, kieltävät, kritisoivat tekemistä. Jos kiusatulla ei ole tapana tehdä sellaista muille, joku voi taas ottaa kohteekseen.
Tuttua itsellenikin.
Aivan uskomatonta etteivät ihmiset voi itse tehdä töitään ja siten huolehtia töiden laadusta. Jatkuvasti pitää olla kampeamassa tekemistä muille ja sitten keksiä valitettavaa.
Työtiimi voi vielä ruokkia tilannetta nimeämällä osan vetäjiksi, jotka sitten eivät itse tee vaan patistavat muita suorituksiin. Toimii jos ovat normaalin mukavia ja avoimia, vähemmän hyvin jos ovat kriittisiä päsmäreitä.
Luonteen ja keksittyjen piirteiden kritisoiminen vielä erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Hakkasi minua nyrkeillä ja harjanvarrella. Vaihdoin työpaikkaa, kerta riitti.
Eikö tuo hakkaaja saanut potkuja?
Narsistinen työkaveri joka on hiljaa ja huokuu raivoa. Sen ilmapiirin tunnistaa ja on ahdistava ja nujertava.
Valehteli ettei ole koulutusta vaikka on sitten kävi päälle koska ollaan luterilaisia hän hellari.Sitten seuraavaksi levitti juorua ja sanoi lopulta päin naamaa sulle ei ole ajokorttia.Ihan outoja. Onni oli että oli ajokortti mukana mitä näyttää.Se putosi lattialle tuolilta sen kaveri joku ortodoksi ollut samalla asialla.Työpaikoilla tätä tapahtuu ihan lääkäritasollakin.
Uutena tulokkaana sain viimein oman työpisteen. Työkaveri käveli sen nurkan ohi, ja sanoi minulle "saako täällä tuollaisetkin istua".
narsistipomo. Antoi potkut ja ilmoitti minun selän takaa tulorekisteriin, että olin itse irtisanoutut
Hellarinainen kertoi että hän rukoilee ettei muut saa sitä työpaikkaa kuin hän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tunne kun kysyt asiallisesti apua toiselta, mutta vastaukseksi saat tiuskintaa. Opi siinä sitte uusi työ ja viihdykin vielä.
Mä ärähdin nuorena tuollaisessa tilanteessa niin, että johan kiusaamaan alkanut perehdyttäjäni hiljeni, eikä enää koskaan kettuillut minulle. Annoin tulla ihan suoraan millaista hänen käytöksensä oli ja miten se ei edistänyt uuden oppimistani. Siellä työpaikassa opin, että on hyvä taito osata tarvittaessa suuttua.
Lisään vielä tähän viestiini, että tilanteessa, jossa joku on rähjännyt minulle kahden kesken, olen sanonut, että täällä sä huudat mulle salaa suljetun oven takana niin, ettei kukaan kuule. Onko tää sun mielestä reilu tilanne? Tms. Olen todennut, että on tärkeää sanoa ääneen se tilanne ja sen ihmisen käytös, tehdä se näkyväksi.
Olen ollut hyvin hiljainen ja vetäytyvä työpaikoilla ja koulussa. En voi ollenkaan kehua rohkealla luonteellani, päinvastoin. Vanhemmiten olen saanut rohkeutta ja oikeastaan juuri noista vaikeista tilanteista.
Näytän varmaan hyvin pehmeältä, kiltiltä ja empaattiselta. Vedän puoleeni kaikenlaisia takiaisia ja kiusaajia, mutta olen opetellut puolustautumaan. En ole aina onnistunut ja olen monesti jättänyt reagoimattakin kun olen jäänyt miettimään pitkäksi aikaa, että kannattaako se tässä tapauksessa ja tämän ihmisen kanssa. Mutta on se tärkeää osata suuttua. Ainakin siinä toinen yllättyy ja joskus järkyttyykin pahanpäiväisesti kun näytän muuten niin kiltiltä, että ei hön olis millään arvannut.
Venäläinen sairaanhoitaja huusi hän ei hoida kuin tahattomia menköön muut yksityiselle.Järkyttävää syrjintää.Kaikkia kuuluu hoitaa.
Sairausloman jälkeen esihenkilö pakottaa tekemään asioita, joita ei voi tehdä onnistuneesti. Täydellistä kiusantekoa. Kuntaomisteinen taho kyseessä.
Ai töissä yksi mies kosketteli housun etumustaan kokoajan työssä.
Puhui minusta pskaa taukotilassa kovaan ääneen muille ja katsoi minua ilmettäkään räpäyttämättä. Sellainen todella creepy äijä joka ei ole eläissään hymyillyt. Minulle ei koskaan selvinnyt mitä pahaa olen hänelle tehnyt koska hän vihasi minua niin sydämmensä pohjasta. Polkupyöräni lestaan myöskin syljeskeltiin päivittäin jne.. kaikkea sitä tuli koettua mutta luojankiitos olen päässyt tuosta maanpäällisestä helvtistä eroon. Olin pätevä työssäni ja sellainen perus kiltti ja muita huomioon ottava mutta jostain syystä saan aina nämä koulukiusaajat kimppuuni.
Pomo laittoi ensin oman yövuoron töiden lisäksi tekemään sen ohessa toisen osaston työtä siinä meni yö syömättä juomatta juostessa.Palkkanauhassa ei näy.Ei mitään toinen laittoi tekemään 3 viikkoa ilman vapaapäivää.Onko teillä Venäjältä arabiasta tulleita työkavereita?
Olis pitänyt tehdä bingoruudukko ennen kuin aloitin lukemaan ketjua, olis saanut jotakin hupia. On vaikea nimetä ilkeintä työkaverin käytöstä, kun sitä on niin monenlaista. Pahiten ehkä mennyt ihon alle semmoiset tilanteet kun olen saanut vahvistuksen toisten toimimiselle selän takana, kun olen yrittänyt uskoa ihmisistä hyvää ja selittänyt itselleni olevani vainoharhainen.
Entisten työkavereiden perseilyä enemmän itseäni suututti (ja suututtaa edelleen) esihenkilöt, jotka kertoivat olevansa tietoisia asiasta ja sanoivat "tuo on väärin", mutta eivät uskaltaneet tai osanneet tehdä mitään. Ongelmat olivat jatkuneet vuosia ennen kuin tulin taloon ja varmasti jatkuvat edelleen lähdettyäni.
Sinulle jolle ongelma on akuutti: Tässä ei ole kysymys sinusta. Ei siitä miten teet työsi, eikä siitä millainen ihminen olet. Pidä kiinni siitä minkä tiedät olevan totta ja erityisesti jos työntekoasi sabotoidaan, dokumentoi kaikki. Muuten keskity stressin minimoimiseen ja luo poistumissuunnitelma. Yhdellekään työpaikalle ei kannata mielenterveyttään uhrata.