Miten on mahdollista, että olet 6 vuotta saanut opiskella ruotsin kieltä, mutta et silti sitä osaa kunnolla?
Mitä tämä asia tarkoittaa älykkyytesi kannalta? Mitä työnantaja ajattelee? Mieti.
Kommentit (266)
En edes Turussa tarvinnut ruotsia töissä. Työkielet olivat suomi ja englanti.
Motivaatio. Otsikostasi käy jo ilmi, että olen saanut opiskella kieltä, mutta kukaan ei ole kysynyt, olenko halunnut opiskella sitä.
Kyllä sen huomaa vasta Ruotsissa osaako ruotsia vai ei.
Jouduin opiskelemaan kieltä, jota en halunnut opiskella ja jota en tarvitse. Vertaa tätä suomenruotsalaisten tilanteeseen, jotka asuvat Suomessa, mutta eivät osaa suomea.
Olisin reputtanut ruotsin mutta pääsin kompensaatiopisteillä ylioppilaaksi, koska kirjoitin äidinkielestä ällän.
Mitä opimme tästä? Kun osaa suomea tarpeeksi hyvin, et tarvitse osata ruotsia ollenkaan. Minulla on siitä YTL:n antama kirjallinen todistus.
Olen 61v ja pärjännyt työssäni ja elämässäni oikein hyvin osaamatta ruotsia. Englantia osaa ja sitä tarvitsen lähes päivittäin. Eiköhän loppuelämä mene samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Ilmiannettu.
Kateus vie kalatkin vedestä.
Jännä ettei vauva reagoi teihin. Saatte tehdä rauhassa sabotaasia.
Oikeaa ruotsin radiota kun kuuntelee se eroaa paljon täällä opitusta.
Miksi sitä ruotsia pitäisi osata? Voin luetella ainakin viisi muuta hyödyllisempää kieltä. Ja huom. se kiinnostaa työnantajaa vielä enemmän kuin ruotsin taitoni - etenkin täällä Keski-Euroopassa.
Kyllä sairaaloissa on pakko osata englantia ruotsia ja suomea sekä hyvä jos osaa nykyään espanjaa sillä latinoita on paljon sekä työssä että hoidettavana.
Espanjan kielisiä lasten päiväkoteja kyllä on mutta heitä on myös työssä ja espanja italia on meidän matkailumaita.
Opetus on suunniteltu ihan älyvapaalla tavalla.
45 min on liian lyhyt pätkä kerrallaan. Intensiivikurssit kouluihin. Esim ruotsin viikko.
Ja keskittyminen perusasioihin! Samaa tulisi tehdä joka aineessa. Perusasiat kunniaan ja niille aikaa hifisteltyltä.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on todella marginaalinen kieli kartalla, eikä sen osaamisesta ole hyötyä missään muualla kuin Suomessa.
Ruotsia jos hallitsee, siitä on hyötyä muissa pohjoismaissa, ja antaa myös hyvän pohjan tiettyjen muiden kielten oppimisessa.
Ruotsin kielellä on n. kaksi kertaa enemmän puhujia kuin suomella, yksi paskakärpänen siis vaikka mandariinin rinnalla.
Mulla ruotsi oli aina numeroina ysiä ja kymppejä, peruskoulun päästötodistuksessa 10 ja yo-kokeissa magna. En silti osaa sitä sujuvasti. Sitä pitäisi oikeasti käyttää jotta sen osaa ellei ole superosaaja.
Vierailija kirjoitti:
Jouduin opiskelemaan kieltä, jota en halunnut opiskella ja jota en tarvitse. Vertaa tätä suomenruotsalaisten tilanteeseen, jotka asuvat Suomessa, mutta eivät osaa suomea.
Suomenruotsalaisilla on sentään ympärillään kansa, josta 95% puhuu suomea, joten heillä luulisi sentään olevan motivaatiota suomen oppimiseen. Ruotsia puhuu vain 5% kansasta.
Miten ap: n itsensä ruotsinkielen taito? On tietenkin natiivitasoa?
Vierailija kirjoitti:
Opetus on suunniteltu ihan älyvapaalla tavalla.
45 min on liian lyhyt pätkä kerrallaan. Intensiivikurssit kouluihin. Esim ruotsin viikko.
Ja keskittyminen perusasioihin! Samaa tulisi tehdä joka aineessa. Perusasiat kunniaan ja niille aikaa hifisteltyltä.
Hyvä pointti. Itse olen aina oppinut parhaiten, kun keskityn täysillä vain yhteen asiaan.
Vika on asenteessa. Yrittäkää olla kiitollisia mahdollisuudesta opiskella ruotsia ja panostakaa tuohon tärkeään ja kaikille suomalaiselle rakkaaseen kieleen positiivisuuden kautta. Niin taatusti opitte ja ei mene 6v hukkaan.
En ole sitä kertaakaan tarvinnut tullakseni ymmärretyksi. Englanti on se kieli millä pärjää lähes kaikkialla myös Ruotsissa.
En ymmärrä miksi on tämmöinen ruotsinkielen vastaisuus. Kaikki kielet on mielenkiintoisia.
Ei ole yhtäkään työnantajaani kiinnostanut turhan kielen taitotasoni. Sen sijaan hyvä viron kielen taitoni on herättänyt positiivista huomiota työmarkkinoilla.