Lue keskustelun säännöt.
Miten on mahdollista, että olet 6 vuotta saanut opiskella ruotsin kieltä, mutta et silti sitä osaa kunnolla?
26.07.2024 |
Mitä tämä asia tarkoittaa älykkyytesi kannalta? Mitä työnantaja ajattelee? Mieti.
Kommentit (266)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opin puhumaan suomea sujuvasti vasta noin 10-vuotiaana, siitä kiitos kuului uudelle suomenkieliselle ystävälleni. Pyysin häntä korjaamaan, jos sanoin jotain väärin. Koulussa tietty opiskeltiin suomea.
Hurriksi ja bättre folkiksi on monet suomenkieliset meitä ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvia haukkuneet koko lapsuutemme/nuoruutemme ajan. Mikä teitä oikein vaivaa?
Mikä teitä vaivaa ylimielisen asenteenne ja oman kielenne pakottamisen kanssa?
En ole lainkaan ylimielinen, mutta taidat itse olla, tai ainakin hyvin rajoittunut mieleltäsi. Minutkin on pakotettu oppimaan suomea, mutta en kokenut että opettaja olisi ollut ylimielinen tai että minua sorretaan. Sain hienon mahdollisuuden oppia uuden kielen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saanut on aivan väärä verbi, joutunut on oikea tuohon.
Lisäksi: Yhdyssanaongelma.
En opi ruotsia, koska en halua. Hyödytön, vanhojen siirtomaaisäntien riistokieli, miksi opiskelisin sitä?
Pakkoruotsi nostattaa vihaa. Kun olen palkannut työntekijöitä, olen skipannut ruotsinkieliset heti roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on todella marginaalinen kieli kartalla, eikä sen osaamisesta ole hyötyä missään muualla kuin Suomessa.
Ruotsia jos hallitsee, siitä on hyötyä muissa pohjoismaissa, ja antaa myös hyvän pohjan tiettyjen muiden kielten oppimisessa.
Suomea osaavista on Ruotsissa pula. Jobbsafari.se on yksi työpaikkasivustoista. Sinne voi kirjoittaa vaikka hakusanan finska tai finskspråkig jos työtarjousta kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Turha kieli silloin. Turha kieli edelleen. Turha kieli tulevaisuudessa.
Erittäin hyvä pohja oli Norjaan muuttaessani kielen oppimisen kannalta. On auttanut myös saksankielen oppimisessa sekä tanskan.
Kun tulin tänne töihin ja hain offentlig godkjenningiä sairaanhoitajan työhön, oli ruotsin osaaminen valtava apu kielikokeessa. Jos sitä ei läpäise ei lupaa työskennellä sairaanhoitajana saa. Opin norjan hyvin nopeasti ja käytännön aktiivinen käyttö auttoi siinä todella paljon. Pelkkä kirjasta jankkaaminen ei hyödytä, ja kun suomalaiset on niin hirveän arkoja käyttämään mitään kieltä kun "jos en osaa ja ne nauraa".
Kun ei tajuta että omassa hiirenkolossa kyyhötttämien on varma tapa jäädä syrjään. Pelätään vierasta kieltä ja hyökätään kun pelätään.
Täällä kuulee niin montaa aksenttia ja tapaa puhua, kukaan ei naura, päin vastoin. Ollaan iloisia kun edes yrittää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsi on kaunis ja suomalaista sivistävä kieli.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin ruotsia 8 vuotta ja se oli toki pakollinen oppiaine, niinhän ne muutkin olivat.
Kiitos amkin ruotsinopettajalle joka pakotti suorittamaan alemman kielitutkinnon. Se oli kiva lisätä työhakemuksiin ja kun myöhemmin hain lisäoppia yliopistosta, vältyin ruotsinopiskelulta.
Kieli oli välillä sitten aika unohtunut, mutta sitten tuli usein oleiltua Ahvenanmaalla kesäisin (silloinen ihmissuhde) ja Ruotsissa (työn puolesta), ja koska olisi ollut uskomattoman junttia vääntää niiden kanssa engleskaa, palautin määrätietoisesti ruotsinkielen taidon sille tasolle mille se kuuluukin. Aluksi kävi niin että kun sönkkäsin ruotsia Ahvenenmaalla, paikalliset armahtivat ja puhuivat suomea jos osastivat. Ruotsissa ne väänsivät englanniksi - jota kieltä osasinkin oikein hyvin. Nyt pystyn puhumaan aika sujuvasti myös ruotsia.
Ruotsissa joku laski leikkiä muumiruotsistani. Olin kuitenkin oikein ylpeä siitä etten ta
Se kiekuminen on riikinruotsissa Tukholman alueen puhemaneeri. Jokaisessa riikinruotsin murteessa ei todellakaan ole samanlaista valittavan kuuloista intonaatiota. Ihan riikinruotsalaisia keskenään naurattaa osaa se tukholmalaisruotsi, johon nykyään on sotkettu englantia ja lopputulos on valittavan kuuloista svengelskaa.
Ruotsissa on sama ilmiö kuin Suomessakin eli jos joku muuttaa pääkaupunkiseudulle, muuttuu puhekin pikkuhiljaa ässää myöten pääkaupunkiseudulla asuvien puheen jäljittelyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3 vuotta opiskelin.. kyllä olen itsekin ihmetellyt. Sanavarasto on hyvä, mutta kielioppia en osaa ollenkaan.
Jutellut yläasteaikaisten liokkalaisten kanssa ja sieltä sain syitä osaamattomuuteeni.
Kuulun Nya Vindar sukupolveen. Het Potatis: Sommaren är här jeejee! Siinä kirjasarjassa ei ollut mitään opittavaa.
Toiseksi meidän opettaja nautti enemmän huomiosta kuin opettamisesta. Tunnit oli lähinnä open esitystä ja juteltiin paljon hänen elämästään - suomeksi.
Kolmanneksi. Meillä oli suht villi luokka siinä metelissä ei oppinut kukaan. Jatkuvaa päälle huutoa, riehumista ja Het Potatis biisin laulua.
Ne ketkä jatkoivat lukioon olivat kusessa, ettei niin vähällä ruotsin taidolla pärjää. Osa kävi ylimääräisiä ruotsin kursseja. Osa lopetti lukion kesken. Vain ne kaksi porskuttivat, joilla ruotsi oli kotikielenä.
Mähän jätin lukioon menemättä, kun ruotsi oli kutonen. Muut numerot 9-10.
Kaikesta huolimatta olen ollut opettaja 14 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Länsirannikolla on suomenruotsalaisia, jotka ei osaa käytännössä ollenkaan suomea. Mikäs tämä juttu on? Miksi suomenruotsalaisia ei pakoteta opiskelemaan suomea niin, että sen varmasti oppii.
Hehän eivät törmää arjessa Suomeen muualla kuin koulussa ja erilaisten pakkausten suomenkielisissä teksteissä. He eivät seuraa suomenkielistä mediaa, koska esimerkisi käsitys huumorista on enemmän André Wickströmin kuin Putous-huumoria.
Suomessa molemmat kieliryhmät oppivat koulussa ja jatko-opinnoissa yhtä paljon toista kotimaista. Tavallisin syy siihen, ettei suomenruotsalainen puhu suomea on virheiden pelko suomen monimutkaisen kieliopin vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on todella marginaalinen kieli kartalla, eikä sen osaamisesta ole hyötyä missään muualla kuin Suomessa.
Ruotsia jos hallitsee, siitä on hyötyä muissa pohjoismaissa, ja antaa myös hyvän pohjan tiettyjen muiden kielten oppimisessa.
Englannilla pärjää.
Tietenkin pärjää englannilla lähes koko maailmassa. Ruotsin osaamisesta on enemmän hyötyä kuin pelkän suomen ja englannin osaamisesta. Itse olen joutunut oppimaan pakkosuomen, ja pidän ko kielestä tosi paljon.
Toki siitä että osaa kolmea kieltä on enemmän hyötyä kuin vain kahden osaamisesta. Kyse on lähinnä siitä kuinka hyödyllistä on se että se kolmas kieli on ruotsi. Kyseessä on kuitenkin aika marginaalinen kieli jota puhutaan alueilla joissa myös englannin kielen taito on keskimäärin todella korkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantajia ei ole koskaan kiinnostanut.
Ja lehmät lentävät! 😂
AP
Muutin Suomesta 20 vuotta sitten heti lukion jälkeen. Lentäköön lehmät, mutta yo-kirjoitusten jälkeen en ole kertaakaan ollut tilanteessa, missä olisin hyötynyt ruotsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opin puhumaan suomea sujuvasti vasta noin 10-vuotiaana, siitä kiitos kuului uudelle suomenkieliselle ystävälleni. Pyysin häntä korjaamaan, jos sanoin jotain väärin. Koulussa tietty opiskeltiin suomea.
Hurriksi ja bättre folkiksi on monet suomenkieliset meitä ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvia haukkuneet koko lapsuutemme/nuoruutemme ajan. Mikä teitä oikein vaivaa?
Kateus. Kuvitellaan, että toisella olisivat asiat jotenkin paremmin. Ei nähdä sitä, että oma elämä on kaikista onnellisinta silloin kun ei vertaa itseään eikä omaa elämäänsä muiden elämään millään tavalla. Toki se ärsyttää sitten puolestaan monia, joiden mielestä pitäisi olla osa heidän ryhmäänsä.
Amiksessa työssäoppimispaikoissa eivät edes esimiehet osanneet ruotsia, eivät voineet siis vaatia sitä minultakaan. Ymmärsin kyllä silloin ruotsia, mutta puhe ei oikein sujunut. Vain kerran sattui ruotsia puhuva asiakas, jonka kanssa vaihdoimme suomeen, koska hän oli suomenruotsalainen. Siitä nyt on noin 10 vuotta aikaa, kun viimeksi olisin tarvinnut ruotsin kielen taitoa, joten en nykyään enää edes ymmärrä ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on todella marginaalinen kieli kartalla, eikä sen osaamisesta ole hyötyä missään muualla kuin Suomessa.
Ruotsia jos hallitsee, siitä on hyötyä muissa pohjoismaissa, ja antaa myös hyvän pohjan tiettyjen muiden kielten oppimisessa.
10 miljoonan ihmisen ruotsinkieli on marginaalikieli. Sen pohjalta ei ymmärrä edes puhuttua tanskaa.
Älä puhu paskaa. Ruotsalaiset, norjalsiset ja tanskalaiset puhuvat skandinaaviskaa keskenään. Jokainen ymmärtää toisiaan.
Olen nähnyt Kööpenhaminassa, kun malmölainen mies yritti kassalla asioida ruotsiksi ja joutuivat vaihtamaan englantiin. Sitten tanskalaisen myyjän kanssa keskustelivat siitä, kuinka molemmat ymmärtävät norjaa paremmin, mutteivät toisiaan.
Olen siis ihmelapsi kun läpiajomatkalla tanskalaiset ymmärsivät helposti kouluruotsiani huoltoasemalla? Kyselin erityisruokavalioita sopivia tuotteita ensin henkilökunnalta, ettei tarvinnut alkaa syynäämään jokaista ruokapakkausta.
Koulussa motivaatio oli hukassa. Koulun jälkeen en ole yli 20 vuoteen tarvinnut ruotsia työssäni. Senkin vähän mitä joskus opin olen unohtanut ja koulussa en kyllä olisi oppinut muutenkaan sanastoa nykyiseen työhöni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1-2h/vk ei riitä mihinkään, jos kieltä ei muuten käytä/harjoittele
Nettiaikana voi harjoitella vaikka kuinka paljon. Menee Ylen ruotsinkielisille sivuille, katsoo ruotsinkielisiä elokuvia ja sarjoja Areenasta (Tunna blå linjen, joka kertoo poliiseista, on todella hyvä!), lukee SVT:n uutisia, ruotsalaisia lehtiä netissä, rekisteröityy keskustelijaksi Flashback.org, Familjeliv.se, Familjelivet.se tai jollekin muulle keskustelusivustolle, seuraa ruotsinkielistä somea, lataa SVTplay-appin jne. Voi hankkia vaikka ruotsinkielisen kirjeenvaihtokaverin Penpalworld.com-sivustolta. Mahdollisuus on lukemattomia. Viitseliäisyyttä ei voi toki toiselle antaa, vaikka kuinka haluaisi.
Niin. Suomalaiset eivät viitsi opetella ruotsia. Miksi pitäisikään? Tolla panostuksella opettelee jotain hyödyllisempää.
Sitä ei suomessa ja maailmalla tarvitse luin rantaruotsalaisten mielistelyyn. Ruotsissakin pärjää englannilla niin miksi ihmeessä ylläpitäisi kielitaitoa jota ei mihinkään tarvi?
Pääsin jo kesken lukion Stockmannille töihin, osin siksi, että osasin jo tuolla opiskelulla ruotsia hyvin. Olen koko työelämäni nimenomaan ruotsin taidolla työllistynyt, nyt olen jo yli 60 ja kas, ehdin olla työttömänä puoli vuotta, kun se ruotsi taas pelasti minut koulutusta vastaavaan vakituiseen työpaikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on todella marginaalinen kieli kartalla, eikä sen osaamisesta ole hyötyä missään muualla kuin Suomessa.
Ruotsia jos hallitsee, siitä on hyötyä muissa pohjoismaissa, ja antaa myös hyvän pohjan tiettyjen muiden kielten oppimisessa.
Englannilla pärjää.
Tietenkin pärjää englannilla lähes koko maailmassa. Ruotsin osaamisesta on enemmän hyötyä kuin pelkän suomen ja englannin osaamisesta. Itse olen joutunut oppimaan pakkosuomen, ja pidän ko kielestä tosi paljon.
Toki siitä että osaa kolmea kieltä on enemmän hyötyä kuin vain kahden osaamisesta. Kyse on lähinnä siitä kuinka hyödyllistä on se että se kolmas kieli on ruotsi. Kyseessä on kuitenkin aika marginaalinen kieli jota puhutaan alueilla
Niin, mutta jos se ruotsi sattuu olemaan äidinkieli, niin eihän se silloin voi olla turha.
Nettiaikana voi harjoitella vaikka kuinka paljon. Menee Ylen ruotsinkielisille sivuille, katsoo ruotsinkielisiä elokuvia ja sarjoja Areenasta (Tunna blå linjen, joka kertoo poliiseista, on todella hyvä!), lukee SVT:n uutisia, ruotsalaisia lehtiä netissä, rekisteröityy keskustelijaksi Flashback.org, Familjeliv.se, Familjelivet.se tai jollekin muulle keskustelusivustolle, seuraa ruotsinkielistä somea, lataa SVTplay-appin jne. Voi hankkia vaikka ruotsinkielisen kirjeenvaihtokaverin Penpalworld.com-sivustolta. Mahdollisuus on lukemattomia. Viitseliäisyyttä ei voi toki toiselle antaa, vaikka kuinka haluaisi.