Miten on mahdollista, että olet 6 vuotta saanut opiskella ruotsin kieltä, mutta et silti sitä osaa kunnolla?
Mitä tämä asia tarkoittaa älykkyytesi kannalta? Mitä työnantaja ajattelee? Mieti.
Kommentit (266)
kirkkonummella tai junassa(kauniaisista hyppää kyytiin) kun kuulee nuoria hurreja puhuvan keskenään , niin aika kauheen kuulosta kun suomi sanoja kuuluu lauseissa!. " min loma börjar" " det var ganska nolo" " det var jätte kiva"......
Mieti et olet saanut olla suomessa 30v ja olet jopa kaupungin valtuustossa mutta et osaa suomea kunnolla
Kouluvuosinani vierasta kieltä opetettiin kielioppi edellä. Onko substabtiivi en- vai ett-sukuinen? Ett äpple, äpplet, äpplen, äpplena. En mamma, mamman, mammor, mammorna. Jne. Ja milloin tulee käänteinen sanajärjestys ja milloin käytetään mitäkin prepositiota? Kokeissa piti välttää virheitä. Kyse ei ollut siitä, tuleeko ymmärretyksi, vaan osaako tuottaa virheettömiä lauseita.
Olen ymmärtånyt, että nykyään ulkomaalaisille opetetaan suomeakin painottaen kielioppia ja kirjakieltä. Siksi oppilaiden on vaikea oppia puhumaan ja ymmärtämään puhettua kieltä?
Vierailija kirjoitti:
Turha kieli silloin. Turha kieli edelleen. Turha kieli tulevaisuudessa.
Turhaa tuollaista on edes kouluttaa. Yhtään mitään. Jonnekin vaan siivoilemaan koska et opi mitään kuitenkaan.
Niinpä. Yhtä lailla voi kysyä, miksi siitä huolimatta, että kaikki ovat saaneet opiskella koko kouluaikansa matematiikaksi kutsuttua laskentoa, jota jopa melkein kaikki pitävät tärkeänä kouluaineena, he eivät osaa edes prosenttilaskuja peruskoulun käytyään, tai miksi osalla kouluarvosanaksi siitäkin jää 5.
Konsukiepre ja sss tuommoiset on muistot ruotsin opetuksesta....
Varmaan samasta syystä kuin saksaa tai englantia. Yhtä kauan niitä luin enkä osaa sen paremmin kuin ruotsiakaan. Luettuna ymmärrän kaikkia kolmea small-talk-tasolla suht hyvin, mutta en puhu sanaakaan, enkä puhuttua kieltä "kerkeä kuunnella" niin että pysyisin kärryillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap miettinyt mistä se johtuu, että jokainen suomalainen osaa englantia sen 6 vuoden opiskelun jälkeen? Oiskohan motiaavion kanssa jotakin tekemistä?
Olisko TV. Elokuvat . Musiikki...Jotain tekemistä. Sittenhän se on vielä Coolia teinien mielestä.
Englantiahan puhuu kaikki. Ei sillä saa mitään erityishyötyä. Ruotsista saa.
"Erityishyöty" on mielenkiintoinen väännös. Jos oletetaan että "englantiahan puhuu kaikki" on totta (mitä se ei tosin ole) ja sillä perustellaan miksi sitä ei siksi kannata opiskella, niin käyttämääsi termiin viitateen, se olisi lähinnä "erikoishaitan" aiheuttamista itselle.
"Ei kannata opetella käyttämään tietokonetta/ajamaan autoa/tms, kun kaikkihan niitä osaavat nykyään käyttää/ajaa/tms. Ei sillä saa mitään erikoishyötyä." Okei.
Mä olen opiskellut mandariinikiinaa paljon kauemmin kuin kuusi vuotta, enkä silti osaa sitä edes auttavasti. Ei vaan ole ollut käyttöä sille vähäiselle osaamiselle, niin sanasto unohtuu nopeammin kuin ehdin oppia lisää.
Olen opiskellut ruotsia yläasteella, lukiossa ja ammattikoulussa, tehnyt 10 vuotta työtä, jossa piti päivittäin puhua vähän ruotsia ha ymmärtää. Nyt 10 vuotta että kertaakaan en ole ruotsia tarvinnut, enkä kuule kieltä missään. En osaa enää sanoja. Jos minulla on sanat, muodostan ymmärrettäviä lauseita sujuvasti enkä pelkää puhua, mutta jos sanat puuttuu niin eihän sitä osaa käytännössä mitään. Toisaalta, miksi pitäisi osata?
En käynyt lukiota, joten opiskelin sitä vain kolme vuotta. Osaan vähän alkeita, mutta ruotsia ei vain tarvitse ikinä missään. Puhun englantia ja saksaa sujuvasti, ranskaa ja Italiaa riittävästi töiden kannalta ja espanjaa on tarkoitus opetella, kun matkustan sinne talvella.
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut ruotsia yläasteella, lukiossa ja ammattikoulussa, tehnyt 10 vuotta työtä, jossa piti päivittäin puhua vähän ruotsia ha ymmärtää. Nyt 10 vuotta että kertaakaan en ole ruotsia tarvinnut, enkä kuule kieltä missään. En osaa enää sanoja. Jos minulla on sanat, muodostan ymmärrettäviä lauseita sujuvasti enkä pelkää puhua, mutta jos sanat puuttuu niin eihän sitä osaa käytännössä mitään. Toisaalta, miksi pitäisi osata?
Niimpä, miksi pitäisi osata jos sitä ei vaan tarvitse missään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap miettinyt mistä se johtuu, että jokainen suomalainen osaa englantia sen 6 vuoden opiskelun jälkeen? Oiskohan motiaavion kanssa jotakin tekemistä?
Olisko TV. Elokuvat . Musiikki...Jotain tekemistä. Sittenhän se on vielä Coolia teinien mielestä.
Englantiahan puhuu kaikki. Ei sillä saa mitään erityishyötyä. Ruotsista saa.
Se ei missään tapauksessa pidä paikkaansa. Työelämässä olen tavannut paljon ihmisiä joilla ei ole kielitaitoa. Itsellänikään ei ole. En pysty kirjoittamaan tai puhumaan mitään. Jotain saatan ymmärtää jos hyvin yksinkertaista kieltä ja hitaasti puhuttu. Vasta katsoin englanninkielistä luentoa. Meni kyllä ihan täysin ohi. Sen verran käsitin vain mistä aiheesta suunnilleen puhutaan.
Peruskoulusta ei ollut hyötyä. Rimaa hipoen menin kielet läpi. Jos jatkuvasti mennään tunneilla eteenpäin niin että entistäkään asiaa ei ole ehtinyt sisäistää ennen uutta, niin tunneilla voi istua turhaan vaikka kymmenen vuotta. Taito ei sillä tavalla kehity. Se on ihan turhaa laskea "montako vuotta" on opiskellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luffe, kom hit! Siinä se sitten tulikin eikä tuotakaan ole koskaan tarvinnut kun ei koira ruotsia osaa eikä sen nimi ole Luffe.
Här är Anders. Anders spelar fotball i Tallkulla IF.
On näemmä luettu samaa kirjaa. Magister Bergström gör bil i Tallkulla centrum.
"olet 6 vuotta saanut opiskella ruotsin kieltä, mutta et silti sitä osaa kunnolla?"
Kun osaisi edes jotain, vaikkakaan ei kunnolla. Nyt on tilanne se että en osaa yhtään mitään enkä ymmärrä mitään. Täysin ummikko.
Olisiko vastaava kuin matematiikassa, edes prosenttilaskua ei osata pitkän opiskelujakson jälkeen!
Helposti mahdollista, kun ruotsia ei ole varsinaisesti opiskellut, vaan keskittynyt tunneilla muuhun ja suoriutunut kokeissa vaan sen verran, että pääsee niistä rimaa hipoen läpi.
Ruotsi on suurimmalle osalle hyödytön, jopa siinä tapauksessa, että päätyisi työskentelemään skandinaavisiin firmoihin. Niissäkin kun on työkielenä usein englanti, eikä muumiruotsi.
Normaalilla kielipäällä (ei siis hyvällä tai huonolla) varustettu ihminen oppii hyvin 3 vierasta kieltä. Sen sijaan, että lässytetään naurettavasta porttiteoriasta ja tuhlataan yksi arvokas paikka kolmesta marginaalikieli ruotsiin, pitäisi saada valita esim. saksa, ranska, espanja (englannin lisäksi). Historiasta johtuen ruotsikin voisi olla sitä haluaville edelleen valintojen joukossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha kieli silloin. Turha kieli edelleen. Turha kieli tulevaisuudessa.
Turhaa tuollaista on edes kouluttaa. Yhtään mitään. Jonnekin vaan siivoilemaan koska et opi mitään kuitenkaan.
Et näemmä arvosta siivoojia. Varmaan kusi noussu päähän ruotsia opiskellessa.
Olisko TV. Elokuvat . Musiikki...Jotain tekemistä. Sittenhän se on vielä Coolia teinien mielestä.
Englantiahan puhuu kaikki. Ei sillä saa mitään erityishyötyä. Ruotsista saa.