Päällepuhuminen tuntuu aivan hirveältä

Taidan olla vähän päällepuhuja. Olen tosi kiinnostunut puhujan asiasta, enkä malta aina olla hiljaa. Tiedän että se on kurjaa. Yritänkin hillitä itseni. 

taidan myös pitää pitkiä puheenvuoroja, mikä on rasittavaa koska joudun joskus hakemaan sanaa.   Nämä on sellaisia heikkouksia, joihin helposti syyllistyy kun rentoutuu juttelemaan. Yritän pitää asian mielessä.

toisaalta esim töissä on usein hiljaa kun joku muu esittää asioita. Tai jos joku pitää puhetta. Siinä tilanteessa yrittää mielessään vetää ranskalaisia viivoja oman vastuksensa pääpointteihin, mutta joskus taitava puhuja tehokkaasti vetääkin puheen ihan uuteen suuntaan, silloin menee pasmat sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia on sellaiset päällepuhujat, jotka aina ihan vaan pokkana vaihtavat aihetta tyystin lennosta. Sen vielä ymmärrän, kun joku on vaan innoissaan aiheesta, ja eivät siksi malta odottaa vuoroaan.

Jep. Ei sitä niinkään edes huomaa jos siinä samasta aiheesta jutellessa välillä puhuu samaankin aikaan vaan se on vielä normaalia keskustelua, mutta sitten just nämä jotka alkaa puhua ihan toista asiaa siihen päälle on todella töykeitä.

Esim minä kysyn äidiltäni onhan hän huomannut lähikauppansa aukioloaikojen muuttuneen ja vastaukseksi tulee ota se loppu kakku jääkaapista. Tai juteltiin ihan vaan päivän säästä ja olin kertomassa kuinka ukkoskuurot ei näytä nousevan tähän päälle niin kesken lauseen siihen paukkaa isäni omena kädessä taivastelemaan kuinka taas oli tippunut niin ja näin monta omenaa puusta ja sitten vanhemmillani alkoikin kahdenvälinen keskustelu siitä pitäisikö alkaa kohta keittämään hilloa..

Mä tunnen itseni niin tyhmäksi että edes enää viitsin olla yhteyksissä ja apuna kun olen kesälomalla. Ja kumpainenkaan siis ei ole mikään muistisairas tai mitään vaan terveysongelmat on fyysisiä.

Voi voi mielensä voi siis pahoittaa tällaisestakin. Yrittäkää edes nauttia elämästä, pienet on murheet, jos keskeyttäminen otetaan noin vakavasti.

Vierailija kirjoitti:

Mä 100% olin varma että päällepuhuminen on tietoinen valinta jolla toista haluaa alentaa. Kerran töissä ärähdin yhdelle tyypille että älä koko ajan keskeytä ja puhu päälle. Se oli selkeästi yllättynyt ja hämillää ja pahoillaan. Kadutti jälkikäteen oma reaktio mutta myös en pysty tajuamaan MITEN ihmeessä joku ei tajua olevansa täysi aasi? 

Miten hän keskeytti ja puhui päälle? Aggressiivisesti? Minä en osaa ärsyyntyä siitä, jos joku iloisesti haluaa olla osa keskustelua ja puhuu myös samaan aikaan. Just puhuttiin muutaman kaverin kanssa eräästä tapahtumasta ja jokainen toi sinne jotain omaansa ja se oli oikeasti hauska ja hyvä keskustelu. Hölmöä, jos yksi puhuu ja kaikki muut ovat hiljaa, ellei kyse ole opetustilanteesta tms. 

Niillä ihmisillä itsellään on jokin vuorovaikutusongelma, jotka koko ajan kokevat, että heidän päälleen puhutaan.

Ensinnäkin keskusteluntutkimus on osoittanut, että ihmiset de facto puhuvat päällekkäin aivan jatkuvasti vuorovaikutuksen häiriintymättä. Kyse on hienosäädöstä, ja oleellista on esimerkiksi se, mitä sanoo ja mihin kohtaan täsmälleen.

Mitään tällaista aukotonta sääntöä, että toisen puheenvuoron ajan on oltava hipihiljaa, ei ole. Mutta jos on vaikkapa kirjolla, voi olla vaikea ymmärtää tätä. 

Jos monet keskeyttävät ja siirtyvät muihin aiheisiin usein juuri sinun kanssasi, se yleensä merkitsee, että itse olet sokea sille, että pidät pitkiä, tylsiä monologeja tmv.

Vierailija kirjoitti:

Voi voi mielensä voi siis pahoittaa tällaisestakin. Yrittäkää edes nauttia elämästä, pienet on murheet, jos keskeyttäminen otetaan noin vakavasti.

Mulla ei ole mitään velvollisuutta esim töissä selittää kenellekään mitään asiaa kahdesti jos hän on niin taantunut että ei pysty aikuisten väliseen kommunikointiin. Päällepuhujille sanon että ole hyvä kerro tämä asiani muille sitten itse. Kaikkien unelmaa ei ole mikään jatkuva aivoton äänessä olo, kaakatus tai sellaisen kuuntelu.

Vierailija kirjoitti:

Olet yliherkkä.

Ja sinä kusipää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä 100% olin varma että päällepuhuminen on tietoinen valinta jolla toista haluaa alentaa. Kerran töissä ärähdin yhdelle tyypille että älä koko ajan keskeytä ja puhu päälle. Se oli selkeästi yllättynyt ja hämillää ja pahoillaan. Kadutti jälkikäteen oma reaktio mutta myös en pysty tajuamaan MITEN ihmeessä joku ei tajua olevansa täysi aasi? 

Miten hän keskeytti ja puhui päälle? Aggressiivisesti? Minä en osaa ärsyyntyä siitä, jos joku iloisesti haluaa olla osa keskustelua ja puhuu myös samaan aikaan. Just puhuttiin muutaman kaverin kanssa eräästä tapahtumasta ja jokainen toi sinne jotain omaansa ja se oli oikeasti hauska ja hyvä keskustelu. Hölmöä, jos yksi puhuu ja kaikki muut ovat hiljaa, ellei kyse ole opetustilanteesta tms. 

No kuvittele 28 sanan virke jonka neljännessä sanassa olen. Päällepuhuja aloittaa ja minä jatkan mitä olin sanomassa. Puhumme päällekkäin 24 sanaa. Sama toistuu. Hän siis aloittaa eikä lopeta, ei pyydä anteeksi. 

Mun ex-kaveri tykkäsi vetää noita monologeja puhelimessa ja oli aika karua kun sitten sain itse suunvuoron ja olin kertonut kuulumisiani niin yhtäkkiä kuului puhelimesta kuinka "älä ota sitä vaan laita se pakkaseen ja ota pizzaa" tai jotain vastaavaa ja olin tietenkin että täh? No kaveri siihen, että eikun hän tässä seurasi kun muksu ja mies etsi syötävää keittiössä ja alkoikin sitten papattamaan siitä kuinka ne ei osaa mitään itse ja blaablaablaa.

Tuossa hetkessä tajusin, ettei kaverini ollut edes kuullut sitä kun kerroin ettei nyt mitään hirveän hyvää kuulu ja olen menossa koepalan ottoon alkuviikolla ja kuinka se jännittää. 

Vierailija kirjoitti:

Mä vältän päällepuhumista. Mielestäni epäkohteliasta olla kuuntelematta toista.

Päällepuhuminen on signaali juuri siitä että kuuntelee ja saa impulsseja reagoida toisen puheeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia on sellaiset päällepuhujat, jotka aina ihan vaan pokkana vaihtavat aihetta tyystin lennosta. Sen vielä ymmärrän, kun joku on vaan innoissaan aiheesta, ja eivät siksi malta odottaa vuoroaan.

 

 

 

Jep. Ei sitä niinkään edes huomaa jos siinä samasta aiheesta jutellessa välillä puhuu samaankin aikaan vaan se on vielä normaalia keskustelua, mutta sitten just nämä jotka alkaa puhua ihan toista asiaa siihen päälle on todella töykeitä.

Esim minä kysyn äidiltäni onhan hän huomannut lähikauppansa aukioloaikojen muuttuneen ja vastaukseksi tulee ota se loppu kakku jääkaapista. Tai juteltiin ihan vaan päivän säästä ja olin kertomassa kuinka ukkoskuurot ei näytä nousevan tähän päälle niin kesken lauseen siihen paukkaa isäni omena kädessä taivastelemaan kuinka taas oli tippunut niin ja näin monta omenaa puusta ja sitt

Nimenomaan tällainen aiheen vaihtaminen kesken kaiken on ärsyttävää, jos ei osaa sitä edes pahoitella. On myös tilanteita, jolloin on pakko saada sinne väliin sanottua jotain, kun toisella vaan jatkuu ja jatkuu juttu ja tärkeämmät asiat jää hoitamatta...

Esimerkiksi työpaikalla pari hoitajaa keskustelee omista asioista eikä millään meinaa tulla loppua, jotta jompi kumpi menisi laittamaan sille Pertille antibioottia tippumaan mikä piti tehdä jo puolituntia sitten... Pakko se on keskeyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari kertaa olen törmännyt mieheen, joka puhuu päälleni. Olen vain pahoitellut, että kuinka harmi on ettei hänen viestinsä ole itsenäisesti riittävän vahva, vaan täytyy hakea sanomalleen painoa päälle puhumalla. Aina ovat tuon jälkeen antaneet rauhassa puhua puhumiseni loppuun.

Huonoon käytökseen ei kannata vastata huonolla käytöksellä ja passiivis-aggressiivisuudella.

Jonninjoutava mielipide. Huonokäytöksisiin urpoihin ei tehoa muu kuin heidän omat keinonsa.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se päällepuhuja oli politiikan toimittaja.

Niin, e eräs ylen naistoimittaja. "Nyt, lyhesti.."

Aspa-työssä arkipäivää. 

Vaikea ymmärtää, että ihminen pyytää neuvoa, mutta ei pysty kuuntelemaan vastausta. Miksi edes kysyt?

Jos joku haluaa puhua, niin annan puhua. Ei minun asiani nyt niin kovin tärkeä ole etteikö tuo toinen voisi selittää omiaan. Olen hiljaa, saatan samalla selailla puhelinta tms. ja kun toinen hermostuu, että kuunteletko edes, niin vastaan, että toki, jatka vain. Yleensä käy niin, että joku kysyy minulta asiasta X, juttelee samantien asioista Y, Z ja G ja lopulta unohtaa, mitä oli kysynyt. Seuraavana päivänä tulee soitto, että muistinko kysyä asiasta X, kun et edes vastannut. Niinpä.

Mene terapiaan.

Vierailija kirjoitti:

Sisko on miehensä kanssa tällainen ja on se järkyttävää kuunneltavaa. Huutavat kilpaa toistensa kanssa eikä muut saa puheenvuoroa. Joku saattaa joskus yrittää, mutta kun sisko nostaa tarpeeksi voluumia niin harva siihen huutokilpaan lähtee. Välillä puhuvat samoja juttuja, toinen kertoo alusta lähtien ja toinen sitten loppupäästä. Toki heidän juttunsa ovat juuri niitä kaikkia muitakin kiinnostavia...eiku...

 Volyymi!

Tunnen ihmisen joka puhuu vaan ja ainoastaan omia asioitaan, ja hirveän huolellisesti kysyy sitten että voi voi kun mä puhun näitä omia juttuja anteeksi mä haluan nyt tietää mitä SULLE kuuluu. Sitten aloitan ja hän alkaa heti puhua lapselleen, menee pois ja saattaa huutaa että joo jatka vaan tms. 

Ja luulee olevansa hyväkin ystävä. Mutta hänellä ei taida olla ollut normaaleja sosiaalisia suhteita mistä oppia.

Vierailija kirjoitti:

Mä 100% olin varma että päällepuhuminen on tietoinen valinta jolla toista haluaa alentaa. Kerran töissä ärähdin yhdelle tyypille että älä koko ajan keskeytä ja puhu päälle. Se oli selkeästi yllättynyt ja hämillää ja pahoillaan. Kadutti jälkikäteen oma reaktio mutta myös en pysty tajuamaan MITEN ihmeessä joku ei tajua olevansa täysi aasi? 

Mulle taas ei ikinä kävisi mielessäkään että päällepuhuminen olisi viesti yhtään mistään tarkoitushakuisuudesta. Ihmiset reagoi keskustelutilanteissa eri asioihin, joillekin tulee havainto toisen puheesta johon reagoi välittömästä, tai mieleen tulee joku asiaan liittyvä juttu joka on "pakko" saada ulos tai se unohtuu jne. En sano että on hyvä tai huono tapa, mutta jännä ajatus että joku pyrkisi tuolla tietoisesti esim. alentamaan. Ihmisten välinen spontaani keskustelu ei ole sitä että viitataan kun halutaan puheenvuoroa.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia on sellaiset päällepuhujat, jotka aina ihan vaan pokkana vaihtavat aihetta tyystin lennosta. Sen vielä ymmärrän, kun joku on vaan innoissaan aiheesta, ja eivät siksi malta odottaa vuoroaan.

 

 

 

Jep. Ei sitä niinkään edes huomaa jos siinä samasta aiheesta jutellessa välillä puhuu samaankin aikaan vaan se on vielä normaalia keskustelua, mutta sitten just nämä jotka alkaa puhua ihan toista asiaa siihen päälle on todella töykeitä.

Esim minä kysyn äidiltäni onhan hän huomannut lähikauppansa aukioloaikojen muuttuneen ja vastaukseksi tulee ota se loppu kakku jääkaapista. Tai juteltiin ihan vaan päivän säästä ja olin kertomassa kuinka ukkoskuurot ei näytä nousevan tähän päälle niin kesken lauseen siihen paukkaa isäni omena kädessä taivastelemaan kuinka taas oli tippunut niin ja näin monta omenaa puusta ja sitt

Etenkin suurten ikäluokkien edustajat ovat tuollaisia jälkeläisiään kohtaan. Vaikka yrittäisit puhua mistä. Omasta tai läheisesi vakavasta terveyshuolesta tms. Käypä muuten kampaajalla, toi sun tukkashan on ihan kamala!