Syötkö suositusten mukaan 350g lihaa viikossa?
Olen yrittänyt vähentää siihen ja ei onnistu millään.
Kommentit (389)
Tämän vuoden alusta lähtien olen ollut lähes kala-kasvissyöjä. Se lähti siitä, että halusin lisätä kuitujen saantia sekä säästää rahaa. Syön nykyään maaeläinten lihaa ehkä 200-400 g kuussa.
Voin hyvin kasvispainotteisella ruokavaliolla. Runsaskuituisuus lisää hyvinvointia. Palkokasvit eivät aiheuta minulle vatsaongelmia.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Viitataanko punaiseen lihaan vai eläinlihaan ylipäänsä? En syö punaista lihaa, mutta päivittäin syön noin 100g kanaa tai kalaa.
Tuolla suosituksella viitataan punaiseen lihaan ja lihavalmisteisiin (esim. makkarata ja leikkeleet). Ei kanaan ja kalaan.
Syön päivässä enemmän. Nytkin on tulossa kasslerpihvit air fryerissa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole varaa
T. pienipalkkainen pätkätyöläinen
Kilo naudanlihaa tai kanaa maksaa kympin. Sika-nauta ~7€
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedämme, että inuiitit elävät ja voivat hyvin syömällä pelkästään eläinperäistä ravintoa. Heillä ei ole puutostiloja. Sen sijaan, jos ihminen syö pelkästään kasvisravintoa niin hänelle tulee puutostiloja, koska kasveista ei saa kaikkia tarvittavia vitamiineja.
Perinteinen inuiittien ruokavalio on todella kaukana siitä, mitä useimmat länsimaalaiset Lihansyöjät (isolla ällällä) popsivat. Inuiiteillä kala sekä meille lähes tuntemattomat merinisäkkäät kuten valas, mursu ja hylje muodostavat pääosan ravinnosta. Saalistetuista eläimistä on käytetty kaikki ruoaksi kelpaava sisäelimiä ja verta myöten ja merkittävä osa ruoasta syödään raakana, mikä on kriittisen tärkeää tiettyjen ravinteiden saannissa. Porot ovat maaeläimistä yleisin saalis, linnut ja niiden munat ovat osa ruokavaliota, ja myös jääkarhut ovat mahdollista ruokaa. Nauta ja possu eivät kuulu olle
Tämmöinen essee tällä palstalla on kuin syöttäisi helmiä sioille.
Syön vain vaaleaa lihaa, kerran pari kuukaudessa. Pääsääntöisesti syön kasvisruokaa.
Vähintään, mutta toisinaan jää alle, jos on paljon kalaa, veri- tai maksaruokia.
Tuo on aika paljon, jos syö paljon kalaa ja muutakin.
En syö nykyään enää juuri ollenkaan punaista lihaa ja punaisesta lihasta tehtyjä lihajalosteita, ilmankin pärjää ja oikeastaan punainen liha ei edes enää maistu.
Vierailija kirjoitti:
Joo kunhan kerrot tuon kahdella ja vaihdat viikon tilalle päivässä.
Miksi? Koska en halua olla läski.
Mitä tekemistä lihansyömisellä on lihavuuden kanssa?
Punaista lihaa? Jos ei kanaa ja kalaa lasketa, niin reilusti alle tuon.
Vähän miten sattuu. Voi mennä viikko, ettei ollenkaan, voi olla viikko, että menee kilo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kunhan kerrot tuon kahdella ja vaihdat viikon tilalle päivässä.
Miksi? Koska en halua olla läski.
Mitä tekemistä lihansyömisellä on lihavuuden kanssa?
Ei mitään, koska suosituksiin nähden liiallisen lihansyönnin avulla ei kykene liikasyömään ja pysyy hoikkana.
Syön huomattavasti suosituksia paremmin, vähintään kilon viikossa!
En, vaan syön mielelläni vähintään 300-350g päivässä, tosin tuosta voi osa esim 2-3 x/vko kalaa.
Olen ollut vhh tai jopa erittäin vhh ruokavaliolla 7,5 kk, laihtunut n 6 kg ja elimistöni voi huomattavasti paremmin kun en puputa viljatuotteita enkä sokeriherkkuja.
Tuo määrä lihaa tai kalaa /pv pitää minut kylläisenä. Toki syön kasviksia, vähän marjoja ja rasvaisia maitotuotteita sen lisäksi. Syön 3x päivässä, joskus kun liikun enemmän, tarvitsen lisäksi pienen iltapalan.
Jos syön vähän lihaa ja niukasti rasvaa, eli paljon vain kasviksia ja esim rasvatonta kalaa jne, minulla on 1,5-2 h päästä taas kiljuva nälkä. Nälkä taas aiheuttaa mielitekoja ja helposti tekisi mieli sortua puputtamaan leipää ja nappaamaan kaupasta suklaata tai jotain leivonnaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedämme, että inuiitit elävät ja voivat hyvin syömällä pelkästään eläinperäistä ravintoa. Heillä ei ole puutostiloja. Sen sijaan, jos ihminen syö pelkästään kasvisravintoa niin hänelle tulee puutostiloja, koska kasveista ei saa kaikkia tarvittavia vitamiineja.
Perinteinen inuiittien ruokavalio on todella kaukana siitä, mitä useimmat länsimaalaiset Lihansyöjät (isolla ällällä) popsivat. Inuiiteillä kala sekä meille lähes tuntemattomat merinisäkkäät kuten valas, mursu ja hylje muodostavat pääosan ravinnosta. Saalistetuista eläimistä on käytetty kaikki ruoaksi kelpaava sisäelimiä ja verta myöten ja merkittävä osa ruoasta syödään raakana, mikä on kriittisen tärkeää tiettyjen ravinteiden saannissa. Porot ovat maaeläimistä yleisin saalis, linnut ja niiden munat ovat osa ruokavaliota, ja myös jääkarhut ovat mahdollista ruokaa. Nauta ja possu eivät kuulu olle
Ihan täyttä huuhaata; hirveä, karibua, hylkeitä ja kalaa söivät. Naparetkeilijöiden kertomuksista myöskin tiedetään että inuiitit heittivät sisäelimet koirille. Naparetkeilijät ovat myöskin eläneet pelkällä lihalla/kalalla vuosia ilman mitään puutosta C-vitamiinista. Kun hiilihydraatteja ei syö, niin elimistö ei tarvitse ylimääräistä C-vitamiinia. Taas yksi todistusaineisto sen puolesta että liha ja eläinrasva ovat nykyihmisen luontaista ravinto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kunhan kerrot tuon kahdella ja vaihdat viikon tilalle päivässä.
Miksi? Koska en halua olla läski.
Mitä tekemistä lihansyömisellä on lihavuuden kanssa?
Sepä se; lihaa ja eläinrasvaa syömällä pysyy hoikkana. Kasvikset lihottavat, aiheuttavat hormonaalisia ongelmia, tulehdustilaa elimistössä, allergioita sekä sairauksia. Lihalle käytännössä kukaan ei ole allerginen, mutta muita allergioita riittää senkin edestä.
Vierailija kirjoitti:
Syön huomattavasti suosituksia paremmin, vähintään kilon viikossa!
Syö kilo päivässä etkä tarvitse mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syön huomattavasti suosituksia paremmin, vähintään kilon viikossa!
Syö kilo päivässä etkä tarvitse mitään muuta.
Aika harva pystyy. Oma raja kulkee noin 800g ja sen jälkeen kaikki maistuu puulta. Eikö tee mieli syödä mitään.
Perinteinen inuiittien ruokavalio on todella kaukana siitä, mitä useimmat länsimaalaiset Lihansyöjät (isolla ällällä) popsivat. Inuiiteillä kala sekä meille lähes tuntemattomat merinisäkkäät kuten valas, mursu ja hylje muodostavat pääosan ravinnosta. Saalistetuista eläimistä on käytetty kaikki ruoaksi kelpaava sisäelimiä ja verta myöten ja merkittävä osa ruoasta syödään raakana, mikä on kriittisen tärkeää tiettyjen ravinteiden saannissa. Porot ovat maaeläimistä yleisin saalis, linnut ja niiden munat ovat osa ruokavaliota, ja myös jääkarhut ovat mahdollista ruokaa. Nauta ja possu eivät kuulu ollenkaan inuiittien perinteiseen ruokavalioon, kuten ei mikään muukaan tarkoituksella kasvatettu liha. Inuiitit syövät myös marjoja, juuri- ja ruohokasveja sekä merilevää.
Nykyiseen länsimaiseen ruokavalioon vaihtaneet inuiitit ovat keskimäärin epäterveempiä, osittain siksi että heidän syömänsä länsimainen ruoka on usein kaukaa tuotua ja siksi pitkälle prosessoitua. Siitä huolimatta perinteinen inuiittien ruokavalio altistaa heidät yli kaksinkertaiselle aivohalvausriskille verrattuna pohjoisamerikkalaisiin, ja jopa prosessoitu länsimainen ruokavalio vähentää tätä riskiä huomattavasti.
Toisaalta lukemattomat aasialaiset buddhalaiset, hindut ja jainalaiset ovat noudattaneet kasvispohjaista tai vegaanista ruokavaliota, moni heistä kauan ennen lisäravinteita. Etenkin jainalaisuudessa väkivallattomuus on henkisen ajattelun keskiössä. Eläinten sekä eliöiden vahingoittamisen välttäminen on ollut kyseisen uskonnon osa jo yli kaksi tuhatta vuotta. Moni jainalainen on täysin vegaani, ja jotkut pidättäytyvät kasveista joiden viljely saattaa aiheuttaa enemmän epäsuoraa väkivaltaa esimerkiksi hyönteisiä, mikro-organismeja tai jopa kasveja kohtaan. Esimerkiksi enemmistö Intian jainalaisista ei syö juureksia, koska niiden kerääminen tappaa itse kasvin, kun taas esimerkiksi viljoja, papuja, siemeniä ja pähkinöitä voi syödä ilman koko kasvin tappamista. Näistä rajoituksista huolimatta näiden uskontojen edustajat ovat usein terveitä ja pitkäikäisiä.
Ihmislajin käytännössä koko maapallon kattava levinneisyys sekä ihmisten kulttuurin uskomaton kirjo on minusta selvä merkki siitä, että yksi ihmisen vahvuuksista on kyky sopeutua äärimmäisiin ympärisöihin sekä ruokavalioihin. Tietysti ihminen tarvitsee laajan skaalan ravinteita ja hivenaineita, mutta elimistömme pystyy hyödyntämään monenlaisia ravinteiden lähteitä, mikä mahdollistaa sekaruokaisen lajimme selviämisen sekä täysin eläinperäisellä että kasvispohjaisella ruoalla.