Lue keskustelun säännöt.
Inhoan syvästi porukat-sanaa kun ihmisee puhuvat lapsuuden perheestään
Kommentit (109)
"Menen käymään vanhemmillani" kuulotaa joltain rusettikaulan höpinältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä käyn edelleen porukoilla, vaikka olen kohta 50-vuotias mamma.
Ikinä en o minäkään käyttäny tota sanaa. Yks "kaveri" sano kouluaikana kerran mun vanhempia "sun porukat" ja olin sisäisesti täysin hölmistynyt moisesta. Tuntu ihan loukkaukselta.
Porukoitten hokija ikään kuin häpeäis vanhempiaan ja äiti/isä -sanoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän mummu puhui aina syntymäkodista, mutta mummu olikin syntynyt vuonna 1901.
No mutta jos siellä ei ole syntynyt. Mutta asunut vanhempien kanssa vaikka viimeiset 10 vuotta ennen kuin muutti omaan asuntoon. Tämä uusi asunto on "koti" ja vanhempien on "kotikoti".
Lapsuudenkoti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Porukoista tulee mieleen just sellanen junttimeininki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret aikuiset puhuvat noin...
Juu. Minä viisikymppinen nainen ja nelivitonen pikkuveljeni ollaan tosi nuoria aikuisia. Nyt kun mietin niin kuusikymppinen isoveljenikin on sitten nuori aikuinen.
Älä oikeasti mieti ainakaan ääneen. Asutte varmaan samassa talossa ja nukutte samassa sängyssä. Jiihaa.
En mieti ääneen. Ajattelu on äänetöntä. Puhe taas tapahtuu niin, että syntyy ääntä. Miksi asuisimme samassa talossa, kun tapaamme lähinnä porukoilla, kun heillä on jokin merkkipäivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikinä en o minäkään käyttäny tota sanaa. Yks "kaveri" sano kouluaikana kerran mun vanhempia "sun porukat" ja olin sisäisesti täysin hölmistynyt moisesta. Tuntu ihan loukkaukselta.
:D
Vierailija kirjoitti:
Porukoista tulee mieleen just sellanen junttimeininki.
Tulkoon. Ei ole minun ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Porukoista tulee mieleen just sellanen junttimeininki.
Olen jo sen ikäinen, että vähät välitän, mitä jollekulle saattaa tulla mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Mikäs sen pitäisi olla? Poppooko? Tuohon verrattuna porukat -termi on paljon parempi ja ihan söpö ilmaus.
Vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen 45v ja aina sanonut porukat. En ole asiaa edes miettinyt sen enempää.
Vierailija kirjoitti:
Se on joku murreilmaisu. Ei käytössä Helsingissä.
No kuulin sen tuossa pari viikkoa sitten kollegalta, joka on helsinkiläisen suomenruotsalaisen hienostoperheen jälkeläinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on joku murreilmaisu. Ei käytössä Helsingissä.
No kuulin sen tuossa pari viikkoa sitten kollegalta, joka on helsinkiläisen suomenruotsalaisen hienostoperheen jälkeläinen.
Lisäyksenä, että sanoi menevänsä porukoille.
Vierailija kirjoitti:
Niin minäkin. Alaluokkaisten itäsuomalaisten perussanastoa
Siellä minäkin ensimmäisen kerran kuulin porukat, kun puhuivat perheestä. Kesliluokkaa olivat. Venyttivät vielä "mennää poruukoille" . Nyt se tuntuu levinneen eteläänkin.
Slangisanakirjan mukaan sanaa 'porukat' merkityksessä kotiväki, perhe on käytetty jo 1970-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on joku murreilmaisu. Ei käytössä Helsingissä.
No kuulin sen tuossa pari viikkoa sitten kollegalta, joka on helsinkiläisen suomenruotsalaisen hienostoperheen jälkeläinen.
Kielitaitoa tietenkin yrittää kehittää ja opetella uusia suomenkielisiä sanoja. Voi siis sanoa, että "porukat" tarkoituksessa vanhemmat, on sanana lyönyt itsensä läpi, kun hienosto-svenssonikin jo sitä käyttää.
Olen aina luullut, että "porukat" tarkoittaa sellaista lapsuudenperhettä, jonka kokoonpano vaihtuu taajaan. Siinä voi olla äidin, isän ja siskon lisäksi äidin uusi mies, iskän viimeisin hoito, siskon lepakkokaveri ja ensi viikolla ihan eri ihmiset.
Vain joku assburger kermapeffa ahdistuu porukat-sanan käytöstä.
On porukoilla outoja ongelmia.