Inhoan syvästi porukat-sanaa kun ihmisee puhuvat lapsuuden perheestään
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret aikuiset puhuvat noin...
Punaisissa Converseissani käyn alle 23-vuotiaasta.
M 52
No et käy. Hanki silmälasit, mallia pullonpohjat, jos noin huonosti näet peilikuvasi. Vaihda Punaiset Converssesi ruskeisiin Reiskoihin, niin ei naurismaan aidat enää naura sinulle. Parikymppiset lapsenlapsesikin kehtaavat sitten kulkea samalla puolella katua.
Muistan kun muutettuani Helsingistä Kuopioon en ymmärtänyt mitä ne "porukat" on. En ollut ennen kuullut. Helsingissä puhuttiin vanhemmista (ja kodista tai himasta, jos lapsuuden koti oli vielä enemmän koti kuin oma opiskelukämppä).
Minuakin ärsytti porukat, vaikka käytinkin. Nyt kun asuu toisessa kaupungissa, voi jouhevasti sanoa, että menen sinne kotikaupunkiini ja kaikki ymmärtää minun menevän porukoille.
Porukat on tavallaan hauska sana, kun miettii. En siis ymmärrä mikä siinä niin riepoo.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina luullut, että "porukat" tarkoittaa sellaista lapsuudenperhettä, jonka kokoonpano vaihtuu taajaan. Siinä voi olla äidin, isän ja siskon lisäksi äidin uusi mies, iskän viimeisin hoito, siskon lepakkokaveri ja ensi viikolla ihan eri ihmiset.
Ei siinä mitään, että olet yksinkertainen.
Mun viiskymppinen mieslapsituttava laitto just Instaan tägin PORUKAT BEST!! ja kuvan vanhempiensa vuokramökin laiturista🤮
Puhumme yleensä sen kylän nimellä, missä vanhempieni talo sijaitsee.
Kivasti sanottu porukat- kotoisa ja ei " lässy " Minä kasikymppinen tykkään paljon.
Anglismihan se taitaa alunperin olla. Gonna go see my folks for a couple of days.
Itse puhun äidistä. Jos olisi molemmat elossa puhuisin vanhemmista. En tykkää myöskään tuosta sanasta. Olen etelästä.
Meillä sanotaan että käyn vanhempieni luona. Porukat kuullostaa joltain kaveriporukalta eikä edes sukulaisilta. Nykynuorison sanastoa.
Menen sukuloimaan?
Musta tuo kuulostaa sille, että käydään samalla reissulla useamman sukulaisen luona
Missäpäin noin sanotaan? Helsingissä puhutaan ihan vanhemmista tai perheestä jos ei ole vielä omaa perhettä. Todella outo ilmaisu tuo porukat,kuinka monta niitä perheitä on?
Ilmaisu porukat ärsyttää sillä se vie ajatukset johonki 1990 luvun Kouvolaan. Yritetään olla rentoja ja vitsikkäitä häveten samalla omia vanhempiaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sanotaan että käyn vanhempieni luona. Porukat kuullostaa joltain kaveriporukalta eikä edes sukulaisilta. Nykynuorison sanastoa.
Ei ole. Tuota on tosiaan käytetty jo 70-luvulla. Sieltähän se on itsellänikin puheeseen jäänyt. Porukat sanan käyttö kuvastaa rentoa suhdettani vanhempiini.
Yksi deittimies sanoi "vanhukset" kun puhui vanhemmistaan. Ekalla kerralla ajattelin, että kuulinkohan nyt varmasti oikein. Sitten se sanoi sen uudestaan, ja se totta tosiaan puhui vanhemmistaan nimellä VANHUKSET.
Minkäs teet, ei kaikki ole sellaisia hali hali pusi pusi äiti&isi-tyyppejä vielä aikuisinakin.
Kuulin tuon ensimmäistä kertaa kun opiskelin Hämeessä. Sitä ennen oli ollut lähinnä Helsingissä. Minustakin se kuulosti tosi juntilta. Ihan kuin jotenkin yritettäisiin nostaa tai naamioida omaa kotia ja perhettä joksikin rennoksi ja reteäksi joukoksi. Se melkein tuntui kuin häpeäisi sitä että itsellä on ihan äiti, isä jne.
Itse käyn joko äidillä tai isällä. Jos puhun ajasta kun olivat yhdessä niin sanon porukat. Sana "vanhemmat" kuulostaa liikaa ydinperheeltä mihin en voi samaistua. Ymmärrän toki jos joku sitä käyttää eikä ärsytä yhtään.