Lue keskustelun säännöt.
Haudalla käyminen, kuinka usein pitää mennä?
15.07.2024 |
Omassa perheessä haudoilla on käyty joulun aikoihin ja esim. vainjan merkkipäivän aikoihin tai kyseisellä paikkakunnalla käydessä. Oman isäni ja laskettu uurnalehtoon, jossa kilpi kivipaadessa. Siellä en ole kokenut tarvetta käydä koskaan mutta mikään ei estä käymästä.
Miehen isovanhemmat on haudattu satojen kilometrien päähän ja haudoilla on käyty joskus lomalla ohikulkiessa. Nyt miehen äiti kuoli sairastettuaan pitkään vakavaa sairautta. Minusta mukava ja aina ystävällinen anoppi pääsi pois eikä hänen enää tarvitse kärsiä mutta miehen muu perhe on jotenkin nostanut anopin pyhimykseksi ja haudalla pitää jonkun käydä vähintään kerran viikossa. Ja painostava syyllistäminen kun mies ei käy/ me ei käydä yhdessä. En ymmärrä haudanpalvontaa ylipäätään ja minun puolestani muut käyköön jos se heitä jotenkin lohduttaa tms. Mutta sitä en ymmärrä miksi meidän käymättömyydestä tehdään nyt kauhea loukkaantuminen ja silmien pyöritys. Ei haudalla/uurnalehdossa käymättömyys tarkoita unohtamista tai aitää ettei muistella/surra. Mutta itse en näe mitään tarvetta kenenkään haudalla käymiseen omalla osaltani enkä jaksa ottaa huolta hautakukkien oikeasta kastelumäärästä tai kanervien istutusviikosta..
Miksi haudalla pitää käydä?
Kommentit (67)
Delekoi muut ihmiset haudalle suvusta, ne innokkaimmat ja hartaimmat. En tiedä mitä sitten jos omaisia ei enää ole ja on ainoa. Ei ole pakko käydä. Voi muistella muualla. Miten haudan hoito vai jääkö uuden haudan alle. Hautausmaat isoja, osa ei löydä ehkä perille tai uskalla yksin mennä. Vaikeaksi tehty, liian vaikeaa. Ihmiset eivät haluaisi lisää ahdistusta ja ongelmia, omaisten kuoleman jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin kun oli ns. monttubileet. Sen jälkeen en ole käynyt. Muistelen vainajia silloin kun tulevat mieleen. Itselleni en hautapaikkaa moisten kinojen takia edes halua.
En käy koskaan haudoilla. Ajattelin tehdä itselle hautajaistestamentin, jossa kielletään hautakivi vaan tuhkat voi heittää vaikka roskikseen, jos siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
En käy koskaan haudoilla. Ajattelin tehdä itselle hautajaistestamentin, jossa kielletään hautakivi vaan tuhkat voi heittää vaikka roskikseen, jos siltä tuntuu.
Niin ja kiellän myös itse hautajaiset. Ei muuta kuin uuniin vaan mahdollisimman pienin kustannuksin.
Älä vaan ainakaan käy vain jouluna viemässä sitä "pakollista" kynttilää ja juhannuksena kukkapuskaa jotka kummatkin jäävät sitten sinne haudalle odottamaan, että joku muu viitseliäämpi käy korjaamassa niiden jätökset pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn vain hautajaisissa ja jos olen sattumalta lähistöllä, mulla ei ole haudanhoitoja.
Itse istuin aikoinaan kuolleena syntyneen lapseni haudalla alkuun tuntikausia. Sitten piti päättää jatkanko elämää vai menenkö sinne hänen mukaansa. Nykyään vuosien jälkeen en käy haudalla kuin muutaman kerran vuodessa, koska se tuntuu minusta parhaimmalta niin. Rakkaat pysyvät sydämessä mutta elämä on eläville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni on haudalla käymisestä muodostumassa pakkomielle. Haluaisin koko ajan käydä laittamassa lisää kukkia sinne. Tuntuu että se on vähintä mitä voin tehdä rakkaani vuoksi.
Tärkeintä oli se aika, minkä vietitte anopin kanssa. Se, että käytkö haudalla kerran vuodessa vai joka päivä, ei ole tärkeää. Anoppia voi muistella myös ihan kotona.
Itsellä on se onni, että voin käydä monta kertaa viikossa äitini haudalla, koska se sijaitsee jokapäiväisen kulkureittini varrella. Käyn siellä usein, mutta voin hyvin olla käymättäkin, ilman huonoa omatuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on haudanhoito velvollisuus, kesäkukat ja kastelu, talvella minusta riittää havut ja kuka käy voi laittaa kynttilän ja ottaa palaneet pois.
Haudalla käynti on osa omaa surutyötä, mutta ei mikään velvollisuus etenkään muiden asettamana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käy koskaan haudoilla. Ajattelin tehdä itselle hautajaistestamentin, jossa kielletään hautakivi vaan tuhkat voi heittää vaikka roskikseen, jos siltä tuntuu.
Niin ja kiellän myös itse hautajaiset. Ei muuta kuin uuniin vaan mahdollisimman pienin kustannuksin.
Suora tuhkaus on mahdollista, mutta tuhkaa ei saa heittää roskikseen. Hautaustoimilaki kieltää sen. Vai oletko jo heittänyt vanhempiesi, puolisosi ja lastesi tuhkat roskiin?
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä oli se aika, minkä vietitte anopin kanssa. Se, että käytkö haudalla kerran vuodessa vai joka päivä, ei ole tärkeää. Anoppia voi muistella myös ihan kotona.
Itsellä on se onni, että voin käydä monta kertaa viikossa äitini haudalla, koska se sijaitsee jokapäiväisen kulkureittini varrella. Käyn siellä usein, mutta voin hyvin olla käymättäkin, ilman huonoa omatuntoa.
Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pidä käydä kertaakaan. Mutta ihan niin usein kun haluaa mennä, niin kannattaa käydä.
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan ainakaan käy vain jouluna viemässä sitä "pakollista" kynttilää ja juhannuksena kukkapuskaa jotka kummatkin jäävät sitten sinne haudalle odottamaan, että joku muu viitseliäämpi käy korjaamassa niiden jätökset pois.
Tämä! Tietäisittepä sen jätteen määrän! Kynttilänraatoja on pyhäinpäivän ja joulun jälkeen Hietaniemen hautausmaallakin kymmeniä tuhansia, ja työntekijöiden aika menee jätteen lajitteluun. Teidän muistamisianne kuljetetaan traktorin kauhassa jätelavoille.
Eli: kun viette haudalle kynttilöitä tai kukkia, käykää hakemassa ne pois sitten kun ne ovat kuolleet.
Vierailija kirjoitti:
Itse istuin aikoinaan kuolleena syntyneen lapseni haudalla alkuun tuntikausia. Sitten piti päättää jatkanko elämää vai menenkö sinne hänen mukaansa. Nykyään vuosien jälkeen en käy haudalla kuin muutaman kerran vuodessa, koska se tuntuu minusta parhaimmalta niin. Rakkaat pysyvät sydämessä mutta elämä on eläville.
Minun lapseni kuolemasta tulee huomenna kahdeksan vuotta, ja käyn edelleen hänen haudallaan joka päivä. Hautausmaalla käveleminen on elämää. Lisäksi minulla on vastuu hänen haudastaan.
Haudalla ei tarvitse käydä koskaan, mutta siellä saa käydä niin usein kuin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käy koskaan haudoilla. Ajattelin tehdä itselle hautajaistestamentin, jossa kielletään hautakivi vaan tuhkat voi heittää vaikka roskikseen, jos siltä tuntuu.
Niin ja kiellän myös itse hautajaiset. Ei muuta kuin uuniin vaan mahdollisimman pienin kustannuksin.
Mä olen kirjannut ylös toiveeni siitä ettei ole hautajaisia vaan juhlat.
Kroppa tuhkaksi ja ruusupuskan juurelle rakastamaani paikkaan kaikessa hiljaisuudessa. Ystävien ja perheen kesken iloiset juhlat joista ei ruokaa ja juomaa puutu. Sellaiset joita olemme viettäneet usein mun eläessäni. Muistellaan hulluja tilanteita yhteisten vuosien varrelta, nauretaan vatsat kipeinä ja kyyneleet silmissä. Iloitaan siitä mitä oli eikä surra sitä mitä menetettiin.
En ymmärrä ihmisiä, jotka haluavat hautapaikan ja olla rasite vielä senkin takaa eläville. Itsekästä.
Miksi te välitätte siitä silmien pyörittelystä?