Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet leskestä, jolla on 6 kuukauden päästä uusi mies edellisen kuolemasta.
14.07.2024 |
Kyseessä kaveri. Mielestäni tuo on outoa. Tuntuu, ettei sure tai ole rakastanutkaan puolisoaan.
Kommentit (277)
En mitään, koska en voi tietää toisten elämästä, eikä asia oikeastaan edes kuulu minulle. Jos jotain olen oppinut tästä elämästä niin sen, että elämässä tapahtuu myös asioita mihin ei voi itse vaikuttaa, eikä "sitten kun" -elämää ihan kauheasti kannata jäädä odottelemaan. Isäni kuoli loppuvuodesta kun olin kolmannella luokalla, hän teki itsemurhan. Seuraavana keväänä tai kesänä äiti oli löytänyt uuden, mukavan kumppanin, yhteen he ei kuitenkaan muuttaneet ennen kuin pikkusiskoni oli jo syntynyt, eli siis seuraavana kesänä. Pari vuotta myöhemmin äiti kuoli yllättäen. Siinä vaiheessa oli hyvä, että minun ja kahden sisaruksen elämässä oli muitakin aikuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkään tällainen ap:n paheksunta ei koske miesleskiä, miehet kun nyt eivät vaan pärjää ilman naista, pallit menevät sinisiksi.
Naislesken ei mielellään pitäisi mennä uuteen suhteeseen lainkaan, ihan jo siksikin, ettei tule vaaraa isän perinnön joutumisesta vieraille, nainenhan ei itse mitään omista, loisii vain kotona.
Eiks jeh?
En mitään, ihmisen oma asia. Jäin leskeksi odottaessani toista lastani, esikoinenkin oli vielä vauva silloin. Olin tuolloin 27-vuotias ja miehen kuolema tapahtui yllättäen. Miehen kuoleman jälkeen lähennyin yhden aiemmin tutun kaverin kanssa ja meillä oli suhde jo saman vuoden jouluna, mieheni oli kuollut huhtikuussa. En todellakaan suunnitellut suhteen aloittamista mihinkään tiettyyn aikaan, niin vaan tapahtui. Kun tuntui että elämässä voi tapahtua mitä tahansa, se varmasti rohkaisi asiassa. Nykyään ollaan oltu miehen kanssa naimisissa jo vuosia ja mies on myös alst3n huoltaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex-anoppini kuoli yllättäen. Ex-appiukolla oli uusi nainen 4kk päästä ja sen kanssa sitten piti kahvipöydässä turista kun lapset vielä suri äitinsä yllättävää poismenoa.
Ei mulla muuta, kaikki suree tavallaan, mut olis nyt edes sen verran ollut hienotunteinen ettei olis lapsiaan pakottanut heti tutustumaan uuteen "äitipuoleen".
Tässä kait ne lapset olleet jo aikamiehiä.
Omalle kohdalle osui vähän samanlainen tilanne. Äiti kuoli ja tämän hautajaisissa isä kyseli, että koska voisi tuoda uuden näytille. Vaikka sitä oltiin jo aikuisia, niin olisi ollut mukava surra äiti ensin ja sitten vasta ottaa uutiset isän uudesta puolisosta vastaan. Vähän voisi olla hienotunteisuutta. Mekin pyysimme aikaa surra ja käsitellä asiaa mutta jo seuraavalla viikolla piti ryhtyä kahvittelemaan uuden kanssa.
Riippuu täysin tilanteesta. Ensimmäisenä tuli mieleen, että jos toinen on ollut pitkään sairas ja esimerkiksi persoona muuttunut sairauden aikana niin paljon, ettei ole ollenkaan enää ollut sama ihminen tai esimerkiksi muisti ei ole pelannut, niin sitä surutyötä ja luopumista on voitu käsitellä jo todella pitkäänkin, ja elämä ikään kuin alkaa taas, kun se kaikki lopulta päättyy.
Ja tuhat muuta asiaa. Täytyy myöntää, että ajatus siitä, että minut "korvattaisiin" vain puolen vuoden jälkeen tuntuu aika ikävältä, mutta ei sitä oikein pysty edes ymmärtämään, minkälaista oikeasti olisi olla siinä tilanteessa, että jää leskeksi. Mitään suoranaisesti vääräähän siinä ei ole, että päätyy uuteen suhteeseen toisen kuoltua ja jokaisen kokemus on varmasti omanlaisensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mitään. Silloin hämmensi, kun leskellä oli uusi mies jo hautajaisissa. Erityisen traagista tilanteesta teki se, että mies oli kuollut ehkä tahallisesti (ei tiedetä, mutta onnettomuus oli outo) ja ennen sitä oli epäillyt vaimolla olevan toinen mies. Vaimo väitti miehen olevan vain mustasukkainen ja sekaisin, ja ketään ei ole. No, hautajaisissa oli jo.... Joko oli nopea liikkeissään tai edesmennyt mies ei ollutkaan väärässä.
Riippuu tapauksesta. Oma läheinen tuttuni meni hieman "sekaisin" miehensä kuollessa äkillisesti. Noin kuukauden päästä hautajaisista alkoi käydä tanssimassa ja roudata sieltä miehiä. Siis yhden toki kerrallaan, mutta siis etsi aktiivisesti uutta. Tuntui tosi pahalta aikuisten lastensa puolesta, kun vielä surivat isäänsä, niin tämä tuttu aina halusi esitellä uudet seurustelukumppaninsa lapsilleen, ja sitten loukkaantui, kun nämä eivät riemusta kiljuen ottaneet vastaan näitä tyyppejä.
Myöhemmin tuttuni kertoi että oli jotenkin sekaisin, esim kuvitteli että miehensä ei olekaan oikeasti kuollut, vaan piilottelee jossain (mies oli saanut sairauskohtauksen ja yritettiin elvyttää ihan heillä kotonaan). Pointtini on siis se, että jokainen suree omalla tavallaan ja jos leski alkaa seurustella nopeasti puolisonsa kuoltua, niin siellä taustalla voi hyvin olla jotain mielenterveysongelmaa, shokkia, elämänjanoa ja pelkoa/ahdistusta omasta kuolemasta jne. Kaikki ei aina ole niin yksioikoista, eikä kannata tuomita kun ja jos ei tiedä taustoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistatteko Hilkka Laitisen tapauksen? Nainen katosi mystisesti ja seuraavana päivänä mies toi jo uuden naisen nukkumaan viereensä. Lapsille hieman hämmentävää, kun äiti on kadonnut vailla mitään järkevää selitystä ja ei sopinut luonteeseen, ja isä tuokin jo seuraavana päivänä uuden naisen asustelemaan heille. Hilkkahan on ollut kateissa vuodesta 1972, mieskin jo kuollut aikoja sitten.
Kaksi vaihtoehtoa. Joko leski ei ollut enää rakastanut puolisoaan pitkään aikaan, jos noin nopeasti pääsi yli. Tai leski ei osaa käsitellä tunteita ja traumaansa terveellisellä tavalla, ja on hakenut laastarisuhteen tilalle. Oli miten oli, oireellista käytöstä. Jos olet aidosti rakastanut puolisoasi, et todellakaan ole uuden ihmisen kanssa vain kuusi kuukautta tämän KUOLEMAN jälkeen. Ketjun kommentit ovat pelottavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oli jo valmiina? Hän täällä vielä elää ja kukin omalla tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi vaihtoehtoa. Joko leski ei ollut enää rakastanut puolisoaan pitkään aikaan, jos noin nopeasti pääsi yli. Tai leski ei osaa käsitellä tunteita ja traumaansa terveellisellä tavalla, ja on hakenut laastarisuhteen tilalle. Oli miten oli, oireellista käytöstä. Jos olet aidosti rakastanut puolisoasi, et todellakaan ole uuden ihmisen kanssa vain kuusi kuukautta tämän KUOLEMAN jälkeen. Ketjun kommentit ovat pelottavia.
Mikä sinä olet sen määrittelemään kuinka joku on ketään rakastanut? Miten rakkaus edes mitataan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi vaihtoehtoa. Joko leski ei ollut enää rakastanut puolisoaan pitkään aikaan, jos noin nopeasti pääsi yli. Tai leski ei osaa käsitellä tunteita ja traumaansa terveellisellä tavalla, ja on hakenut laastarisuhteen tilalle. Oli miten oli, oireellista käytöstä. Jos olet aidosti rakastanut puolisoasi, et todellakaan ole uuden ihmisen kanssa vain kuusi kuukautta tämän KUOLEMAN jälkeen. Ketjun kommentit ovat pelottavia.
Mikä sinä olet sen määrittelemään kuinka joku on ketään rakastanut? Miten rakkaus edes mitataan?
Mitataan ainakin sillä, ettei pääse itselleen läheisestä ihmisestä yli puolessa vuodessa, mikä ei muuten ole todellakaan pitkä aika. Miksi muuten kiivastut?
Jaa. Noinkin pitkä aika ilman äitiä? Kyllä kepulais lestadiolaiset hommaa huusholin pitäjän jo 2 vk jälkeen ja jos ei naiselle passaa niin katkeaa välit sukuun eli tässä syy kun ylen ohjelmia halutaan poistaa eli totuuden vaientaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi vaihtoehtoa. Joko leski ei ollut enää rakastanut puolisoaan pitkään aikaan, jos noin nopeasti pääsi yli. Tai leski ei osaa käsitellä tunteita ja traumaansa terveellisellä tavalla, ja on hakenut laastarisuhteen tilalle. Oli miten oli, oireellista käytöstä. Jos olet aidosti rakastanut puolisoasi, et todellakaan ole uuden ihmisen kanssa vain kuusi kuukautta tämän KUOLEMAN jälkeen. Ketjun kommentit ovat pelottavia.
Mikä sinä olet sen määrittelemään kuinka joku on ketään rakastanut? Miten rakkaus edes mitataan?
Mitataan ainakin sillä, ettei pääse itselleen läheisestä ihmisestä yli puolessa vuodessa, mikä ei muuten ole todellakaan pitkä aika. Miksi muuten kiivastut?
Mitä edes tarkoittaa päästä yli? Luuletko tosiaan, että suru on jotain mikä vaan jonkun oppaan mukaan käsitellään jonkun kuoleman jälkeen ja sitten sitä ollaan päästy yli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi vaihtoehtoa. Joko leski ei ollut enää rakastanut puolisoaan pitkään aikaan, jos noin nopeasti pääsi yli. Tai leski ei osaa käsitellä tunteita ja traumaansa terveellisellä tavalla, ja on hakenut laastarisuhteen tilalle. Oli miten oli, oireellista käytöstä. Jos olet aidosti rakastanut puolisoasi, et todellakaan ole uuden ihmisen kanssa vain kuusi kuukautta tämän KUOLEMAN jälkeen. Ketjun kommentit ovat pelottavia.
Mikä sinä olet sen määrittelemään kuinka joku on ketään rakastanut? Miten rakkaus edes mitataan?
Mitataan ainakin sillä, ettei pääse itselleen läheisestä ihmisestä yli puolessa vuodessa, mikä ei muuten ole todellakaan pitkä aika. Miksi muuten kiivastut?
Mitä edes tarkoittaa päästä yli? Luuletko to
Kai se surusta yli pääseminen tarkoittaa, että mieliala palautuu samanlaiseksi kuin se oli ennen ko. henkilön kuolemaa. Ettei enää ole erityisen surullinen olo ja pystyy tuntemaan iloa normaaliin tapaan.
Rakkaudesta yli pääseminen on sitten eri asia.
Roman Polanski aikoinaan sanoi, että jotkut surevat luostareissa ja toiset bordelleissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi vaihtoehtoa. Joko leski ei ollut enää rakastanut puolisoaan pitkään aikaan, jos noin nopeasti pääsi yli. Tai leski ei osaa käsitellä tunteita ja traumaansa terveellisellä tavalla, ja on hakenut laastarisuhteen tilalle. Oli miten oli, oireellista käytöstä. Jos olet aidosti rakastanut puolisoasi, et todellakaan ole uuden ihmisen kanssa vain kuusi kuukautta tämän KUOLEMAN jälkeen. Ketjun kommentit ovat pelottavia.
Mikä sinä olet sen määrittelemään kuinka joku on ketään rakastanut? Miten rakkaus edes mitataan?
Mitataan ainakin sillä, ettei pääse itselleen läheisestä ihmisestä yli puolessa vuodessa, mikä ei muuten ole todellakaan pitkä aika. Miksi muuten kiivastut?
Mitä edes tarkoittaa päästä yli? Luuletko to
Tarkoittaa sitä, ettei voisi edes harkita toisen kanssa olemista, koska kaipuu rakastaan kohtaan on niin suuri. Menikö jo jakeluun?
Jokaisen tilanne on varmasti omanlaisensa. Itse menetin mieheni vain kolmen vuoden parisuhteen jälkeen, alle vuosi naimisissa. Rakastin häntä yli kaiken ja meitä odotti ihana yhteinen elämä. Aloin seurustella toisen lesken kanssa juurikin noin puoli vuotta mieheni kuoleman jälkeen. Ehkä siksi se kävi niin nopeasti että pursusin rakkautta ja kohde sille löytyi vertaistukiryhmästä. Olemme yhä yhdessä ja tapahtuneesta on yli 10 vuotta ja siltikin yhä suren ja kaipaan edesmennyttä miestäni. Mutta elän silti elämääni tässä eteenpäin, ei sureminen hallitse jokaista hetkeäni. Suru kulkee mukana loppuelämän, en pidä yhtään mistään suruaika- tai surutyö -termeistä joille pitäisi olla joku päättymisaika.