Köyhyyden kasvu ja uhka lisää äärioikeiston kannatusta.
Kuten näemme Britanniasta jossa työtä tekevien köyhyys lisääntyy.
Kannattavatko persut siksi rajua leikkauspolitiikkaa? Köyhtyneistä saadaan lisää kannattajia jos poliittinen muisti on kansalla sama kuin kultakalalla.
Kommentit (65)
Äärioikeisto haluaa aina saada aikaan kriisin jossa voivat esiintyä pelastajina.
Sama suomeksi: Kun rahalla ei voi enää lakaista ongelmia piiloon niin tavallinen kansa aktivoituu
Vierailija kirjoitti:
Kääk
entä äärivasemmiston ja elokapinan
Elokapina sytyttää hotelleja tuleen ja hyökkää poliisin kimppuun britanniassa. Hirviää.
"Köyhtyneistä saadaan lisää kannattajia"? On vissiinkin jäänyt yöunet vähiin kun ei ajatus kulje?
Vierailija kirjoitti:
Sama suomeksi: Kun rahalla ei voi enää lakaista ongelmia piiloon niin tavallinen kansa aktivoituu
Rahat on viety veroparatiiseihin. Varmaan maamuut vieny.
Vierailija kirjoitti:
Äärioikeisto haluaa aina saada aikaan kriisin jossa voivat esiintyä pelastajina.
Oikea siipi ylipäätään nostaa päätään, koska Eurooppa on jo polviaan myöten paskassa, jonka vasemmisto on tänne tilannut ja jonka puolesta se vieläkin taistelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama suomeksi: Kun rahalla ei voi enää lakaista ongelmia piiloon niin tavallinen kansa aktivoituu
Rahat on viety veroparatiiseihin. Varmaan maamuut vieny.
On on. Samoin kuin veivät teollisuuden halpatyömaihin.
Köyhyyden kasvu lisää ääriVASEMMISTON kasvua.
Oikeistolaisuudessa usein perusongelma on epätasa-arvo. Se, että koetaan olevan jotenkin parempia kuin joku muu ihmisryhmä/ihminen ja tätä ryhmää sitten halveksutaan ja nähdään syylliseksi omiin ongelmiin. Tällainen ei koskaan johda mihinkään hyvään eikä ole oikeudenmukainen lähtökohta hyvän yhteiskunnan luomiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Äärioikeisto haluaa aina saada aikaan kriisin jossa voivat esiintyä pelastajina.
Kukaan ei halua nykyisenlaista kriisiä josta ulospääsemiselle ei ole minkäänlaista takuuta. Lähtee ihan tyrmistyneestä kauhusta nuo reaktiot briteissäkin.
Aluksi kansallissosialistien poliittinen menestys oli heikkoa, mutta vuoden 1930 vaaleissa kansansuosio kääntyi nousuun. NSDAP toimi eräänlaisena protestipuolueena, joka keräsi ääniä taloudellisen laman ja Weimarin tasavallan poliittisen kyvyttömyyden vuoksi. Apuna vallantavoittelussa toimi myös puolueen yksityinen armeija, Sturmabteilung (lyh. SA). Vuoden 1932 vaaleissa kansallissosialisteista tuli suurin puolue Saksan valtiopäivillä (saks. Reichstag), ja presidentti Paul von Hindenburg nimitti Hitlerin valtakunnankansleriksi 30. tammikuuta vuonna 1933.
Japani:
Maailmansota merkitsi huomattavaa kasvua maan taloudelle, sillä japanilaisten tuotteiden kysyntä muualla Aasiassa lisääntyi. Talouskasvu aiheutti kuitenkin inflaatiota, joka johti työkiistoihin, vuoden 1918 riisimellakoihin ja lopulta lamaan vuonna 1920. Vaikeuksia pahensi Tokioon vuonna 1923 iskenyt suuri Kantōn maanjäristys, joka surmasi yli 100 000 henkeä.[126][119][127]
Propagandassa kasvanut, aiempaa suurempi äänestäjäkunta kannatti kuitenkin innokkaasti militaristista laajentumispolitiikkaa, ja äärinationalistit kasvattivat vaikutusvaltaansa erityisesti 1920-luvun lopun maailmantalouden laman jälkeen.[129]
Menestys Mantšuriassa rohkaisi äärinationalisteja. Maassa vaikutti useita äärioikeistolaisia järjestöjä, jotka vastustivat länsimaista vaikutusta sekä puoluepolitiikkaa ja kannattivat aggressiivisempaa laajentumista. Järjestöt onnistuivat terrorisoimaan vastustajiaan ja surmaamaan 1930-luvun alussa useita huomattavia liike-elämän ja politiikan vaikuttajia.
Kreikka
Ioánnis Metaxás (kreik. , 12. huhtikuuta 1871 Ithaka 29. tammikuuta 1941 Ateena)[1] oli kreikkalainen kenraali ja poliitikko. Hän toimi Kreikan pääministerinä sekä sotilasdiktaattorina vuosina 19361941.
Vuonna 1935 monarkia palautettiin Kreikassa kansanäänestyksellä, ja 13. huhtikuuta 1936 kuningas Yrjö II nimitti Metaxásin pääministeriksi.[1] Yhteiskunnallisten levottomuuksien torjumiseksi Metaxás julisti pian poikkeustilan, hajotti parlamentin, lakkautti puolueet ja julisti 4. elokuuta 1936 perustetuksi niin sanotun elokuun neljännen hallinnon. Se merkitsi käytännössä sotilasdiktatuuria, mikä lopetti demokratian Kreikassa. Maata kuolemaansa asti johtanut Metaxás sai arvonimen Archigós, johtaja. Hänen hallintonsa otti useissa asioissa mallia italialaisesta fasismista.
Vierailija kirjoitti:
Aluksi kansallissosialistien poliittinen menestys oli heikkoa, mutta vuoden 1930 vaaleissa kansansuosio kääntyi nousuun. NSDAP toimi eräänlaisena protestipuolueena, joka keräsi ääniä taloudellisen laman ja Weimarin tasavallan poliittisen kyvyttömyyden vuoksi. Apuna vallantavoittelussa toimi myös puolueen yksityinen armeija, Sturmabteilung (lyh. SA). Vuoden 1932 vaaleissa kansallissosialisteista tuli suurin puolue Saksan valtiopäivillä (saks. Reichstag), ja presidentti Paul von Hindenburg nimitti Hitlerin valtakunnankansleriksi 30. tammikuuta vuonna 1933.
Japani:
Maailmansota merkitsi huomattavaa kasvua maan taloudelle, sillä japanilaisten tuotteiden kysyntä muualla Aasiassa lisääntyi. Talouskasvu aiheutti kuitenkin inflaatiota, joka johti työkiistoihin, vuoden 1918 riisimellakoihin ja lopulta lamaan vuonna 1920. Vaikeuksia pahensi Tokioon vu
Espanja
vuonna 1931 Espanjasta tuli demokraattinen tasavalta, joka kuitenkin ajautui jälleen 1936 sisällissotaan. Sota sai alkunsa armeijan johtamana sotilaskapinana tasavallan hallitusta vastaan. Saksa ja Italia antoivat tukea kansallisille joukoille ja Neuvostoliitto tasavaltalaisille. Sotaan osallistui myös kymmeniätuhansia ulkomaalaisia vapaaehtoisia sekä tasavaltalaisten että kansallisten puolella. Sodan aikana ja sen jälkeen teloitettiin satojatuhansia ihmisiä[21].
Sisällissodan jälkeen Espanja oli raunioina ja kansa jakaantunut voittajiin ja voitettuihin. voittajapuolen kenraali Francisco Francon hallitus vain korosti eroa osapuolten välillä, eikä saanut juuri parannettua taloudellista tilannetta. Toisen maailmansodan puhjettua Adolf Hitler tapasi Francon valloitetussa Kaakkois-Ranskassa Hendayein kaupungissa 23. lokakuuta 1940 keskustellakseen Espanjan liittymisestä akselivaltoihin.
Portugali
Joulukuussa 1917 vallankaappauksessa maan johtoon nousseen presidentti Sidónio Paisin murha vuonna 1918 ajoi maan lyhyeen sisällissotaan.[55] Paiva Couceiron johtamat joukot vaativat Pohjois-Portugalissa monarkian palautusta, ja 23. tammikuuta 1919 Lissabonissa kapinoitiin tasavaltaa vastaan. Ensimmäisen tasavallan aikaa leimasi kaaos.
Kansallismielisten sotilasvallankaappaus aloitti 1926 toisen tasavallan ja pääministeri António de Oliveira Salazarin johtaman lähes 50 vuotta jatkuneen yksinvallan. Hallitusjärjestelmää kutsuttiin nimellä Estado Novo (uusi valtio). Salazarin aika oli taloudellisesti vakaata, mutta talouskasvu oli hidasta. Estado Novo oli arvoiltaan katolinen ja nationalistinen, ja muistutti muiden Euroopan maiden fasismia.[56] Estado Novon aikana ainoa sallittu puolue oli kansallinen liitto (União Nacional), jota piti pystyssä salainen poliisi Polícia Internacional e de Defesa do Estado. Espanjan sisällissodan aikana António de Oliveira Salazar tuki Francisco Francoa ja lähetti joukkoja taistelemaan Espanjan tasavaltaa vastaan kansallisten puolella.[57]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama suomeksi: Kun rahalla ei voi enää lakaista ongelmia piiloon niin tavallinen kansa aktivoituu
Rahat on viety veroparatiiseihin. Varmaan maamuut vieny.
Maamuiluun on kaadettu ja kaadetaan valtavia summia kotoutus sun muita tukitoimenpiderahoja. Ei siinä jos hyötysuhde olisi roimasti parempi, nyt tämä ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aluksi kansallissosialistien poliittinen menestys oli heikkoa, mutta vuoden 1930 vaaleissa kansansuosio kääntyi nousuun. NSDAP toimi eräänlaisena protestipuolueena, joka keräsi ääniä taloudellisen laman ja Weimarin tasavallan poliittisen kyvyttömyyden vuoksi. Apuna vallantavoittelussa toimi myös puolueen yksityinen armeija, Sturmabteilung (lyh. SA). Vuoden 1932 vaaleissa kansallissosialisteista tuli suurin puolue Saksan valtiopäivillä (saks. Reichstag), ja presidentti Paul von Hindenburg nimitti Hitlerin valtakunnankansleriksi 30. tammikuuta vuonna 1933.
Japani:
Maailmansota merkitsi huomattavaa kasvua maan taloudelle, sillä japanilaisten tuotteiden kysyntä muualla Aasiassa lisääntyi. Talouskasvu aiheutti kuitenkin inflaatiota, joka johti työkiistoihin, vuoden 1918 riisimellakoihin ja lopulta
Chile
1900-luvun alkupuolella salpietaritulot romahtivat ja inflaatio räjähti, mikä herätti tyytymättömyyttä keski- ja työväenluokassa. Uudistusmielisen presidentti Arturo Alessandrin johdolla maahan asetettiin uusi perustuslaki, joka erotti valtion ja kirkon sekä sääti uusia työ- ja hyvinvointiasetuksia. Carlos Ibáñez del Campon diktaattorikaudella 19271931 Chilessä aikana kansallistettiin kaivoksia ja kehitettiin julkista koulutusta.[22]
Demokratia palautettiin vuonna 1932, mutta 1930-luku oli maailmanlaajuisen laman vuoksi taloudellisesti vaikeaa aikaa myös Chilelle. Vuonna 1938 maassa tapahtui äärioikeiston vallankaappausyritys.[25] Toisessa maailmansodassa Chile pysyi pitkään puolueettomana osin siitä syystä, että maassa oli paljon saksalaistaustaisia s ii rtolaisia.[26]
Argentiina:
Konservatiivit hallitsivat vuoteen 1916, jolloin heidän perinteiset kilpailijansa, rehellisiä vaaleja ja demokratiaa korostaneet radikaalit, nousivat valtaan. Vuoden 1929 suuren laman ja maailmanlaajuisten talousvaikeuksien aikana Argentiinan asevoimat syrjäyttivät 1930 vallasta presidentti Hipólito Yrigoyenin, ja sen jälkeen seurasi vuosikymmen konservatiivien valtaa.[18]
Toisen maailmansodan puhjetessa Argentiina julistautui puolueettomaksi ja kieltäytyi katkaisemasta suhteita Saksaan ja Japaniin myöskään 1942
Brasilia:
Demokratia vaihtui diktatuuriin kolme kertaa; maa oli 19301934 ja 19371945 Getúlio Vargasin alla sekä 19641985 asevoimien nimittämien kenraalien hallitsemana.[39]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äärioikeisto haluaa aina saada aikaan kriisin jossa voivat esiintyä pelastajina.
Oikea siipi ylipäätään nostaa päätään, koska Eurooppa on jo polviaan myöten paskassa, jonka vasemmisto on tänne tilannut ja jonka puolesta se vieläkin taistelee.
Ne jotka vielä hetki sitten äänestivät Starmeria ovat muuttaneet mielensä. Eikä heitä voi valinnastaan kyllä syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äärioikeisto haluaa aina saada aikaan kriisin jossa voivat esiintyä pelastajina.
Oikea siipi ylipäätään nostaa päätään, koska Eurooppa on jo polviaan myöten paskassa, jonka vasemmisto on tänne tilannut ja jonka puolesta se vieläkin taistelee.
Milloin oikeisto alkaa kotiuttamaan mmuuttajia eikä eristämään ja luomaan ongelmia?
Vierailija kirjoitti:
Köyhyyden kasvu lisää ääriVASEMMISTON kasvua.
Näkee roskaspämmistä täälläkin.
Vierailija kirjoitti:
"äärioikeiston"
"Osana tutkimustaan äärioikeiston ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta Pietiläinen on tutkinut myös seksuaalisuutta ja sukupuolta siitä näkökulmasta, miten huoli syntyvyyden laskusta ja valkoisen kansakunnan rappiosta ilmenee äärioikeiston ilmastopolitiikassa.
Radikaalien ja ekstremististen oikeistolaisten liikkeiden ideologinen peruspilari on kansallismielisyydessä, joka on aina hyvin ulossulkevaa. Hyvin keskeinen osa kansallismielisyyttä taas on ajatus heteronormatiivisesta ydinperhemallista, hän sanoo STT:lle.
Perhe on oikeistolaisessa politiikassa merkittävä yksikkö siksi, että sen kautta uusinnetaan valkoista kansakuntaa, Pietiläinen selventää."
Kääk
entä äärivasemmiston ja elokapinan