Pelkään, että en enää löydä parisuhdetta
Olen eronnut reilu vuosi sitten enkä mä nyt välttämättä juuri nyt halua parisuhdetta, mutta haluan sellaisen tulevaisuudessa. Tinderissä ja Badoossa olen ollut, mutta ihan turhia paikkoja. Ei ole vain mun juttu tuollainen nettideittailu. Irl ei miehet lähesty. En taida kelvata enää kenellekään.
Olen 45v enkä vielä haluaisi jäädä ilman parisuhdetta. Olen kaiken lisäksi ylipainoinen. Sille asialle olen kuitenkin koko ajan tekemässä jotakin eli suunta on kohti normaalipainoa, mutta tuskin siltikään kelpaan miehille. Enkä etsi mitään miesmallia tms. joten sellaisista vänkyttämiset voi jättää väliin. Ihan tavallista suomalaista miestä etsin, mutta enpä mä heille kelpaa.
Olisi ihana kun olisi joka rakastaisi mua ja välittäisi musta. Suutelisi, halaisi, olisi läheisyyttä ja seksiä. Tehtäisiin asioita yhdessä. Ihan tavallista arkea.
Olen Facebookissa useammassa sinkkuryhmässä ja tuntuu pahalta katsoa kun välillä niihin tulee ihmisiltä ilmoituksia, että poistuvat kun löysivät jonkun. Facekavereita menee kihloihin, naimisiin, saavat lapsia jne. Mä olen sen sijaan yksin. Nytkin alkoi itkettää kun kirjoitan tätä.
Olen mä toki ollut parisuhteissa ja on yksi aikuinen lapsi. Olen viimeisen vuoden vaikean eron jälkeen kasannut itseäni ja käynyt läpi erotuskaa. Siinä tuskan keskellä menin ihastumaan mieheen jota en voi saada omakseni. Sekin tuonut lisää tuskaa ja ihan ahdistusta. Vaikea edes ajatella, että voisin olla kenenkään muun kanssa kun on tunteita tätä yhtä kohtaan. Pitäisi siis saada ihastus loppumaan, mutta vaikealta sekin tuntuu.
Yksinäistä on ja tuntuu pahalta ajatella, että yksinkö jään loppuelämäksi.
N45
Kommentit (166)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnellisuus lähtee itsestään, kukaan toinen ihminen ei tuo sinulle onnea. Mitä jos alkaisit itse rakentamaan elämästäsi mieleistä?
Todella typerää kuvitella, että mun elämässä ei ole mitään mieleistä. On paljonkin, mutta ei se silti poista sitä tosiasiaa, että haluaisin vielä löytää oman rakkaan. Miksi tätä on niin vaikea tajuta? Miksi mun pitäisi tyytyä elämään yksin vuosikymmeniä? Miksi mä en saisi saada parisuhdeonnea?
N45
Haloo. Olet vasta ollut reilun vuoden yksin ja nyt jo vaivut epätoivoon ettet löytäisi ketään. Ensinkin, olet ollut suhteessa, toiseksi, jotkut ovat olleet jopa koko elämänsä yksin ilman että on edes kokenut miltä tuntuu olla rakastettu. Kuvittele, esim. 50-60 vuotta. Ei sulla niin huonosti menekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnellisuus lähtee itsestään, kukaan toinen ihminen ei tuo sinulle onnea. Mitä jos alkaisit itse rakentamaan elämästäsi mieleistä?
Todella typerää kuvitella, että mun elämässä ei ole mitään mieleistä. On paljonkin, mutta ei se silti poista sitä tosiasiaa, että haluaisin vielä löytää oman rakkaan. Miksi tätä on niin vaikea tajuta? Miksi mun pitäisi tyytyä elämään yksin vuosikymmeniä? Miksi mä en saisi saada parisuhdeonnea?
N45
Haloo. Olet vasta ollut reilun vuoden yksin ja nyt jo vaivut epätoivoon ettet löytäisi ketään. Ensinkin, olet ollut suhteessa, toiseksi, jotkut ovat olleet jopa koko elämänsä yksin ilman että on edes kokenut miltä tuntuu olla rakastettu. Kuvittele, esim. 50-60 vuotta. Ei sulla niin huonosti menekään.
Mä saan tuntea mitä tunnen etkä sä siitä päätä. Yhtälailla mulla on oikeus olla asioista surullinen.
N45
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opetella olemaan onnellinen yksin. Se ei ole loppujen lopuksi sen kummempaa, kuin suhteessakaan. Annat rakkautta kumppanille vs. annat rakkautta itsellesi
Oletko itse parisuhteessa, perheellinen?
Ihme riehuja. Ei ihme, ellei ketään löydy.
Vierailija kirjoitti:
Ihme riehuja. Ei ihme, ellei ketään löydy.
Sun kaltaiset ihmiset ovat huvittavia kun luulette tuntevanne ihmiset palstan perusteella. 😄
Kyllä ne muuttaa. Mitä vähemmän näet muiden elämää, sitä vähemmän ajattelet ja vertaat itseäsi muihin.