Miksi jotkut kuvittelevat, että suvun omilleen muuttaville nuorille voi kipata vanhat romut?

Ei tavaroita pahuuttaan tarjota. Siksi tarjotaan, että ajatellaan niille ehkä olevan tarvetta. Totta kai niistä voi ja pitää kieltäytyä, jos ei tarvitse. Siitä ei saa tarjoaja loukkaantua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella on se asenne, että opiskelijalle voi tarjota kaikkea roskaa, koska hän kuitenkin ostaa sitten kokonaan uudet huonekalut ja tavarat, kun valmistuu. Itse halusin alusta asti hankkia vain sellaista tavaraa, jonka haluan pitää myöskin työelämään siirtymisen jälkeen. Olin käynyt jo monena kesänä töissä ja lisäksi kävin töissä koulun ohella, joten en kaivannut mitään köyhäinapua. 

Monella on myös ihan oikea tarve saada lahjoitustavaraa. Eikä silloin ole niin nökönuukaa, onko sävymaailmat ja tyylit kohdillaan. Käytännöllisyys edellä mennään ja siitten kun on rahaa, päivitetään tyyli puolta. Aika moni opiskelijakämppä on ihan syystä sekalainen kokoelma eri puolilta haalittuja tavaroita. Kaikki eivät ole niin onnekkaita, että syntyvät varakkaseen perheeseen tai saavat töitä. Ja monilla on elämänarvotkin sellaiset, että otetaan ennemmin käytettyä kuin tuhlataan luonnonvaroja ostamalla kaikki uutena. 

Myös käytettyjä huonekaluja voi ostaa. Tai valita vaikka Facebookin roskalavalta ilmaiseksi mieluisensa. Ei tarvitse ottaa mitään homeista sohvaa Irma-tädin vintiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella on se asenne, että opiskelijalle voi tarjota kaikkea roskaa, koska hän kuitenkin ostaa sitten kokonaan uudet huonekalut ja tavarat, kun valmistuu. Itse halusin alusta asti hankkia vain sellaista tavaraa, jonka haluan pitää myöskin työelämään siirtymisen jälkeen. Olin käynyt jo monena kesänä töissä ja lisäksi kävin töissä koulun ohella, joten en kaivannut mitään köyhäinapua. 

Monella on myös ihan oikea tarve saada lahjoitustavaraa. Eikä silloin ole niin nökönuukaa, onko sävymaailmat ja tyylit kohdillaan. Käytännöllisyys edellä mennään ja siitten kun on rahaa, päivitetään tyyli puolta. Aika moni opiskelijakämppä on ihan syystä sekalainen kokoelma eri puolilta haalittuja tavaroita. Kaikki eivät ole niin onnekkaita, että syntyvät varakkaseen perheeseen tai saavat töitä. Ja monilla on elämänarvotkin se

Niin noh. Eipä tuossa mitään homeisista sohvista puhuttukaan. Siellä Irma-tädin vintilläkin voi olla täysin käyttökelpoista tavaraa. Jopa parempaa kuin joku kierrätyskeskuksen ludepesä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tavaroita pahuuttaan tarjota. Siksi tarjotaan, että ajatellaan niille ehkä olevan tarvetta. Totta kai niistä voi ja pitää kieltäytyä, jos ei tarvitse. Siitä ei saa tarjoaja loukkaantua.

Ei pahuuttaan tarjota vaan piheyttään ja laiskuuttaan. Sen hävittämisestä saattaa joutua maksamaan jotain.

Voin sanoa, että on opiskelijana ollut enemmän iloa niistä ikean pahveista kuin antiikkikalusteista.. Saman homman kuitenkin hoitavat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella on se asenne, että opiskelijalle voi tarjota kaikkea roskaa, koska hän kuitenkin ostaa sitten kokonaan uudet huonekalut ja tavarat, kun valmistuu. Itse halusin alusta asti hankkia vain sellaista tavaraa, jonka haluan pitää myöskin työelämään siirtymisen jälkeen. Olin käynyt jo monena kesänä töissä ja lisäksi kävin töissä koulun ohella, joten en kaivannut mitään köyhäinapua. 

Monella on myös ihan oikea tarve saada lahjoitustavaraa. Eikä silloin ole niin nökönuukaa, onko sävymaailmat ja tyylit kohdillaan. Käytännöllisyys edellä mennään ja siitten kun on rahaa, päivitetään tyyli puolta. Aika moni opiskelijakämppä on ihan syystä sekalainen kokoelma eri puolilta haalittuja tavaroita. Kaikki eivät ole niin onnekkaita, että syntyvät varakkaseen perheeseen t

Niin noh. Eipä tuossa mitään homeisista sohvista puhuttukaan. Siellä Irma-tädin vintilläkin voi olla täysin käyttökelpoista tavaraa. Jopa parempaa kuin joku kierrätyskeskuksen ludepesä. 

Tuskinpa kukaan mitään hyvää käyttökelpoista kamaa pitää vintillä. Sehän olisi itsellä käytössä, jos se olisi hyvä.

Minulle kyllä kelpasi kaikki kipatut tavarat, ei haitannut yhtään. Sitten jos se on vaan siksi, että ei halua maksaa niiden viemisestä kaatopaikalle ja se jää sitten nuoren vastuulle joskus tulevaisuudessa, niin se on kyllä ehkä vähän törkeää. Se pitää sopia etukäteen, että kuka on vastuussa lopulta sen huonekalun hävittämisestä. Voi nimittäin tulla kalliiksi muuttaa sieltä opiskelijaboksista ja hävittää ne kamat sitten parin vuoden päästä, jos ei niitä haluakaan enää uuteen, aikuisen ihmisen kotiinsa. Ja tietysti jokaisen pitää voida kieltäytyä tavarasta. Mutta itse olin kyllä kiitollinen kaikista avustuksista, oli jo muutenkin maksettavaa ihan riittävästi ja budjetti olemattoman pikkuruinen.

Myös käytettyjä huonekaluja voi ostaa. Tai valita vaikka Facebookin roskalavalta ilmaiseksi mieluisensa. Ei tarvitse ottaa mitään homeista sohvaa Irma-tädin vintiltä.

Ja millähän rahalla opiskelija, joka ei ole töissä eikä saa kotoa apuja niitä käytettyjä huonekaluja ostaa? Vai eikö kermaperse tiennyt, että opiskelijat eivät mitekään kieriskele rahoissa, jos ei ole isin lompakko käytössä tai tuurilla saatu työpaikka. Ja onko sillä nyt mitään väliä valtseeko sen mieleisensä Facebookista vai Irma-tädin vintiltä? 

Isomummun vanhat dildot ja kotivideot tulivat tarpeeseen kyllä.

Joo siis ensimmäinen vuosi meni ihan kotoa saaduilla astioilla , huonekalut oli vuokranantajan, kun asuin kalustetussa pikku huoneessa.  Ne kotoa saadut astiat ja aterimet lähtivät jossain vaiheessa kiertoon ja oon ostanut kirppareilta kaikenlaista. Ainoat, mitkä kotoa saaduista tallella, ovat äidin tekemät pitsilakanat. Päällyslakanat pitsikoristeilla ja nimikirjainnimikoinneilla, ajalta jolloin ei ollut pussilakanoita vaan täkin suojana oli päällyslakana

Vierailija kirjoitti:

Myös käytettyjä huonekaluja voi ostaa. Tai valita vaikka Facebookin roskalavalta ilmaiseksi mieluisensa. Ei tarvitse ottaa mitään homeista sohvaa Irma-tädin vintiltä.

Ja millähän rahalla opiskelija, joka ei ole töissä eikä saa kotoa apuja niitä käytettyjä huonekaluja ostaa? Vai eikö kermaperse tiennyt, että opiskelijat eivät mitekään kieriskele rahoissa, jos ei ole isin lompakko käytössä tai tuurilla saatu työpaikka. Ja onko sillä nyt mitään väliä valtseeko sen mieleisensä Facebookista vai Irma-tädin vintiltä? 

 

Facebookissa on usein laajempi valikoima, kuin siellä homevintillä. Jokainen normaali ihminen kyllä löytää työpaikan.

Tuskinpa kukaan mitään hyvää käyttökelpoista kamaa pitää vintillä. Sehän olisi itsellä käytössä, jos se olisi hyvä.

Oletpa pihalla todellisuudesta. Hyvin suuri osa ihmisistä varastoi vintillä tai muussa varastotilassa täysin käyttökelpoista tavaraa. Siksihän ne ovat siellä varastossa eivätkä kaatopaikalla, kun ovat vielä käyttökelpoisi. Käyttökelpoinen on eri asia kuin omaan kotiin juuri sillä hetkellä sopiva. Minullakin on häkkikomerossa täysin käyttökelpoinen ruokapöytä, joka ei mahdu nykyiseen keittiööni. Siinä nyt yksi esimerkki, miksi käyttökelpoinen ei ole omassa käytössä. 

Kyllä vain oli iso apu omaan elämään, kun itse muutin kotoa ja sain sukulaisilta yhdeltä sitä, toiselta tätä. Kiitollisena muistan näitä, ei mitään romuja kukaan tietenkään kärrännyt, vaan kyseli mille olisi tarvetta. Sitä mukaa sitten, kun vartuin ja tienasin, ostin juuri mieleistä ja uutta ja vuorostaan kierrätin sisaruksille ja serkuille niiden tieltä entisiä - ehjää ja kunnollista totta kai. Ja jos jotain ei tarvitse, ei tietenkään ole mitään velvoitetta ottaa vastaan.

En käsitä joidenkin nykynuorten kuvitelmaa, että kaiken pitäisi olla uutta, kallista ja hienoa heti kotoa muuttaessaan. Kunhan on ehjää ja toimivaa tarpeeseen, niin että pärjää alkuun. Eri asia sitten, jos on jo itsellään sitä rahaa, millä itse ostaa, mutta inhottaa sellainen hienostelu ja kuvitelma, että automaattisesti lähdettäisiin samalta elintasolta kuin mihin vanhemmat ovat vuosikymmenten työllä pääseet - muiden maksamana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös käytettyjä huonekaluja voi ostaa. Tai valita vaikka Facebookin roskalavalta ilmaiseksi mieluisensa. Ei tarvitse ottaa mitään homeista sohvaa Irma-tädin vintiltä.

Ja millähän rahalla opiskelija, joka ei ole töissä eikä saa kotoa apuja niitä käytettyjä huonekaluja ostaa? Vai eikö kermaperse tiennyt, että opiskelijat eivät mitekään kieriskele rahoissa, jos ei ole isin lompakko käytössä tai tuurilla saatu työpaikka. Ja onko sillä nyt mitään väliä valtseeko sen mieleisensä Facebookista vai Irma-tädin vintiltä? 

 

Facebookissa on usein laajempi valikoima, kuin siellä homevintillä. Jokainen normaali ihminen kyllä löytää työpaikan.

 

Jaahas. Siellä taas joku ylis-Veeti laukoo "totuuksia" aikuisten maailmasta. Eipä sitten olekaan sinulle enempää sanottavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tavaroita pahuuttaan tarjota. Siksi tarjotaan, että ajatellaan niille ehkä olevan tarvetta. Totta kai niistä voi ja pitää kieltäytyä, jos ei tarvitse. Siitä ei saa tarjoaja loukkaantua.

Ei pahuuttaan tarjota vaan piheyttään ja laiskuuttaan. Sen hävittämisestä saattaa joutua maksamaan jotain.

Niin, joutuu vuokraamaan pakettiauton tai peräkärryn niiden kuljetukseen, jos sellaista ei ole. Joillain jäte/kierrätysasemilla kai joutuu maksamaan tuomisistaan, en nyt ihan muista miten se Suomessa menee. Täällä missä asun, ei ole mitään maksuja vaikka veisit koko sohvakaluston kierrätyskeskukseen aka kaatopaikalle. 

Vierailija kirjoitti:

Myös käytettyjä huonekaluja voi ostaa. Tai valita vaikka Facebookin roskalavalta ilmaiseksi mieluisensa. Ei tarvitse ottaa mitään homeista sohvaa Irma-tädin vintiltä.

Ja millähän rahalla opiskelija, joka ei ole töissä eikä saa kotoa apuja niitä käytettyjä huonekaluja ostaa? Vai eikö kermaperse tiennyt, että opiskelijat eivät mitekään kieriskele rahoissa, jos ei ole isin lompakko käytössä tai tuurilla saatu työpaikka. Ja onko sillä nyt mitään väliä valtseeko sen mieleisensä Facebookista vai Irma-tädin vintiltä? 

Jos Facebookissa on mieluinen, mutta Irma-tädin vintillä ei? Ja ennen kaikkea, miksi Irma-täti vetää siitä herneen nenään?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vain oli iso apu omaan elämään, kun itse muutin kotoa ja sain sukulaisilta yhdeltä sitä, toiselta tätä. Kiitollisena muistan näitä, ei mitään romuja kukaan tietenkään kärrännyt, vaan kyseli mille olisi tarvetta. Sitä mukaa sitten, kun vartuin ja tienasin, ostin juuri mieleistä ja uutta ja vuorostaan kierrätin sisaruksille ja serkuille niiden tieltä entisiä - ehjää ja kunnollista totta kai. Ja jos jotain ei tarvitse, ei tietenkään ole mitään velvoitetta ottaa vastaan.

En käsitä joidenkin nykynuorten kuvitelmaa, että kaiken pitäisi olla uutta, kallista ja hienoa heti kotoa muuttaessaan. Kunhan on ehjää ja toimivaa tarpeeseen, niin että pärjää alkuun. Eri asia sitten, jos on jo itsellään sitä rahaa, millä itse ostaa, mutta inhottaa sellainen hienostelu ja kuvitelma, että automaattisesti lähdettäisiin samalta elintasolta kuin mihin vanhemmat ovat vuosikymmenten työllä pääseet - muiden maksamana.

Ei tarvitse olla uutta ja kallista. Monesti ne tarjotut tavarat vain ovat sellaisia, että on syystä laitettu syrjään. Käytettynä löytää edullisesti ja ilmaiseksikin itseä miellyttäviä tavaroita ja huonekaluja.

Kukaan ei tule onnellisemmaksi hillotessaan omia romujaan itsellään. Kukaan ei rakasta ketään siksi, että jonain päivänä saisi.

Kun se päivä tulee, on jo haettu tarvittava antiikkiliikkeistä ja milleen noille ei ole enää tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella on se asenne, että opiskelijalle voi tarjota kaikkea roskaa, koska hän kuitenkin ostaa sitten kokonaan uudet huonekalut ja tavarat, kun valmistuu. Itse halusin alusta asti hankkia vain sellaista tavaraa, jonka haluan pitää myöskin työelämään siirtymisen jälkeen. Olin käynyt jo monena kesänä töissä ja lisäksi kävin töissä koulun ohella, joten en kaivannut mitään köyhäinapua. 

Monella on myös ihan oikea tarve saada lahjoitustavaraa. Eikä silloin ole niin nökönuukaa, onko sävymaailmat ja tyylit kohdillaan. Käytännöllisyys edellä mennään ja siitten kun on rahaa, päivitetään tyyli puolta. Aika moni opiskelijakämppä on ihan syystä sekalainen kokoelma eri puolilta haalittuja tavaroita. Kaikki eivät ole niin

Tietäisitpä vaan, kuinka paljon erilaisilla vinteillä ja varastoilla on ehjää ja siivoamisen jälkeen siistiä tavaraa. Niillä sisustaisi useamman kartanon verran asuinpinta-alaa heittämällä. 

Minä annoin pojalle sohvan ja maton ettei niitä tarvitse ostaa, oman tietsikkapöydän otti myös, muut huonekalut osti itse.