Olen opettaja ja talouteni alkaa olla todella tiukalla kaikkien hintojen nousujen myötä

Olisiko mahdollista että lapset jättäisivät harrastukset, kunnes on varaa?

Vierailija kirjoitti:

Olisiko mahdollista että lapset jättäisivät harrastukset, kunnes on varaa?

Moni yrittää välttää tätä viimeiseen asti. Ensinnäkin jos lapsi harjoittelee tavoitteellisesti, hän tippuu kelkasta. Monia tavoitteellisia harrastuksia ei noin vain aloiteta uudestaan. Lisäksi jos lopettaa varhaisteininä, ei todennäköisesti enää tule mentyä takaisin.

Ja ennen kaikkea koska harrastukset ovat monesta syystä lapselle itselleen tärkeitä paitsi aktiviteetin myös siellä olevien kavereiden takia, monet pyrkivät välttämään tilannetta että niistä pitäisi lapsen tahdon vastaisesti luopua. Toki seuran vaihtaminen esimerkiksi halvempaan tai lähemmäs on aika tavallista, jos vaihtoehtoja on. 

Vierailija kirjoitti:

Monilla täällä on säästöjä ja silti valitetaan. Käyttäkää ne säästöt. Eikö ne ole juuri pahan päivän varalle?

Sellainen yhteiskunta on täysin heikko ja hauras, missä työssäkäyvän pitää käyttää säästönsä ruokaan ja lasten tavanomaisiin harrastuskuluihin. Työssäkäyvän täytyisi pystyä säästämään säännöllisesti, että sitten on puskuria, kun tulee työttömyys tai sairaus. Se oikea paha päivä. Ellei tämä ole mahdollista, me kaikki joudumme turvautua sosiaaliturvaan pienimmässäkin vastoinkäymisessä, eikä tähän ole lainkaan varaa.

Tiedän, että vähävarainen saa tyydytystä siitä ajatuksesta, että kenellään ei olisi mitään. Mutta sitten kun tämä on totta, niin meidän yhteiskunnan voi puhaltaa kumoon mikä vaan.

Ja tämä tekee työssäkäyvän väestön pärjäämisestä aidon yhteiskunnallisen kysymyksen, vieläpä ison sellaisen.

Vierailija kirjoitti:

Opetustyö on psykofilosofisesti erilaista kuin käytännössä muut työt. Siinä on tavallaan virrassa ja on kyse ihmisyydestä. Pikkuisen vaikea selittää, mutta tavallaan työ on koko olemassaolon asia eikä se koskaan varsinaisesti ala tai lopu.

Raskasta on juuri tietty huojuminen arjessa koskettaen suuria asioita ja se kun työtä ei voi selkeästi päättää.

Opettajalla on tietty opetus suunnitelma. Joka tunnilla käydään tietty aihealue läpi. Silloin työ alkaa, kun aloitat tunnin sille tunnille tarkoitetun aihealueen käsittelyn ja loppuu, kun tunnin päätyttyä aihealue on käsitelty loppuun.  Jos aihetta käsitellään vielä seuraavilla tunneilla, pystyy sen jaksottamaan esim. osio 1, 2 jne.   Kun lukuvuosi on käyty loppuun olet kaiketi käynyt loppuun sille vuodelle opetussuunnitelman tarkoitetun aineiston läpi.  Joten mihin perustat väitteen että "työ ei varsinaisesti ala tai lopu".  Mieti vaikkapa liukuhihna työntekijää tai muita sarjatöitä tekeviä työntekijöitä, kummallakohan mahtaa olla enemmän vaikeuksia "päättää työ", sinulla vai heillä?

Vierailija kirjoitti:

Olisiko mahdollista että lapset jättäisivät harrastukset, kunnes on varaa?

Mun on vaikea nähdä, että Suomen tilanne muuttuisi paremmaksi sinä aikana, kun hänen lapsensa ovat vielä alaikäisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monilla täällä on säästöjä ja silti valitetaan. Käyttäkää ne säästöt. Eikö ne ole juuri pahan päivän varalle?

Sellainen yhteiskunta on täysin heikko ja hauras, missä työssäkäyvän pitää käyttää säästönsä ruokaan ja lasten tavanomaisiin harrastuskuluihin. Työssäkäyvän täytyisi pystyä säästämään säännöllisesti, että sitten on puskuria, kun tulee työttömyys tai sairaus. Se oikea paha päivä. Ellei tämä ole mahdollista, me kaikki joudumme turvautua sosiaaliturvaan pienimmässäkin vastoinkäymisessä, eikä tähän ole lainkaan varaa.

Tiedän, että vähävarainen saa tyydytystä siitä ajatuksesta, että kenellään ei olisi mitään. Mutta sitten kun tämä on totta, niin meidän yhteiskunnan voi puhaltaa kumoon mikä vaan.

Ja tämä tekee työssäkäyvän väestön pärjäämisestä aidon yhteiskunnallisen kysymyksen, vieläpä ison sella

Häkellyttävää ja vähän surullistakin, miten tätä ei nähdä oikeana ongelmana vaan vain "hyväosaisten kitinänä". Käsittämätöntä miten vahvana kateus on tässä kansassa. Mihin tahansa tuhoon ollaan valmiita, kunhan joku itseä parempiosainen varmasti kärsii.

Sen sijaan että tätä koko ajan nopeammim uppoavaa laivas nähtäisiin yhteisenä asiana, jolle olisi tehtävä jotain, nauretaan vatsat kippurassa miten keskiluokan laiva uppoaa tajuamatta, että ollaan siinä samassa uppoavassa laivassa ja vielä siinä nopeammin uppoavassa päässä.

Vierailija kirjoitti:

Lainankorot halpenee, polttoaine halpenee, sähkön hinta halpenee, asuminen halpenee, polttoaineet halpenee, ruuan hinta halpee, osakkeet halpenee ... keskiluokkaiselle kaikki halpenee.

Jos hintaa on ensin nostettu 200-1000%, ja sitten lasketaan uutta hintaa 10%, niin ostovoimahan on jälleen hyvissä kantimissa...vai mitä tarkoitit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko mahdollista että lapset jättäisivät harrastukset, kunnes on varaa?

Mun on vaikea nähdä, että Suomen tilanne muuttuisi paremmaksi sinä aikana, kun hänen lapsensa ovat vielä alaikäisiä.

No ei tämä näytä tästä miksikään muuttuvan moneen vuoteen. Huonommaksi ehkä. Ihan ymmärrettävää että lapsille yritetään antaa mahdollisuus elää ns normaalisti niin kauan kuin mahdollisuus siihen on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monilla täällä on säästöjä ja silti valitetaan. Käyttäkää ne säästöt. Eikö ne ole juuri pahan päivän varalle?

Sellainen yhteiskunta on täysin heikko ja hauras, missä työssäkäyvän pitää käyttää säästönsä ruokaan ja lasten tavanomaisiin harrastuskuluihin. Työssäkäyvän täytyisi pystyä säästämään säännöllisesti, että sitten on puskuria, kun tulee työttömyys tai sairaus. Se oikea paha päivä. Ellei tämä ole mahdollista, me kaikki joudumme turvautua sosiaaliturvaan pienimmässäkin vastoinkäymisessä, eikä tähän ole lainkaan varaa.

Tiedän, että vähävarainen saa tyydytystä siitä ajatuksesta, että kenellään ei olisi mitään. Mutta sitten kun tämä on totta, niin meidän yhteiskunnan voi puhaltaa kumoon mikä vaan.

Ja tämä tekee työssäkäyvän väestön pärjäämisestä aido

Juuri näin. 

Ai niinkö? Kaikki tuossa aloituksen johdannossa oleva teksti kertoo ainoastaan ap:n henkilökohtaisesta tilanteesta, jota hän valittaa. Koska johdanto on kuvatun kaltainen, koskien ainoastaan ap:n itse kokemaa tilannetta,  kommentointi luonnollisesti on silloin keskittynyt ap:n henkilökohtaiseen tilanteeseen ja ammatin korostamisen myötä myös muihin opettajiin.  Koska ap. kirjoitti ainostaan omasta näkökulmastaan on yleinen pohdinta tilanteesta turhaa, vaikka ap. lopuksi yrittääkin viedä aloituksensa yleiselle tasolle.  Kiinnitä huomiota myös isoilla kirjaimilla kirjoittamaani kohtaan. On täysin relevanttia keskustella myös opettajien kesäloman pituudesta koska ap. sitä erityisesti aloituksessa itse vielä korostaa. Voisiko siis ollakin niin, että se oletkin sinä jonka äo. ei riitä sisäistämään lukemaasi tekstiä.



 

"Elän ruuhkavuosia. Lapseni harrastavat ja harrastusmaksuja on nostettu roimasti. Ruokalasku kasvaa kasvamistaan vaikka syömme melko samoja perusruokia. Asumiskustannukset nousevat. Aivan kaikki nousee ja palkkani ei. 

PITKÄLLÄ KESÄLOMALLANI emme ole käyneet yhdessäkään huvipustossa, elokuvissa emmekä lomamatkalla, 

En käytä alkoholia enkä polta tupakkaa. "



 

Unohdit sen oleellisen osan aloitusta eli viimeisen kappaleen:

"Olisi mielenkiintoista, jos joku ottaisi kantaa meihin tavallisiin työssä käyviin keskituloisiin ja meidän pärjäämisiin hintojen noustessa aivan joka saralla."

Kyseinen kappale kääntää keskustelun ap:n omista asioista yhteiskunnalliseen ilmiöön. Toki tätä ei tiedä, jos ei jaksa tai osaa lukea aloitusta loppuun asti.



 

Lue kommenttimme lävitse ja kerro sen jälkeen kumpiko meistä ei jaksa, osaa tai ennen kaikkea osaa sisäistää lukemaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monilla täällä on säästöjä ja silti valitetaan. Käyttäkää ne säästöt. Eikö ne ole juuri pahan päivän varalle?

Sellainen yhteiskunta on täysin heikko ja hauras, missä työssäkäyvän pitää käyttää säästönsä ruokaan ja lasten tavanomaisiin harrastuskuluihin. Työssäkäyvän täytyisi pystyä säästämään säännöllisesti, että sitten on puskuria, kun tulee työttömyys tai sairaus. Se oikea paha päivä. Ellei tämä ole mahdollista, me kaikki joudumme turvautua sosiaaliturvaan pienimmässäkin vastoinkäymisessä, eikä tähän ole lainkaan varaa.

Tiedän, että vähävarainen saa tyydytystä siitä ajatuksesta, että kenellään ei olisi mitään. Mutta sitten kun tämä on totta, niin meidän yhteiskunnan voi puhaltaa kumoon mikä vaan.

Ja tämä tekee työssäkäyvän väestön pärjäämisestä aido

Turhan melodramaattista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainankorot halpenee, polttoaine halpenee, sähkön hinta halpenee, asuminen halpenee, polttoaineet halpenee, ruuan hinta halpee, osakkeet halpenee ... keskiluokkaiselle kaikki halpenee.

Jos hintaa on ensin nostettu 200-1000%, ja sitten lasketaan uutta hintaa 10%, niin ostovoimahan on jälleen hyvissä kantimissa...vai mitä tarkoitit?

Ja siis samat asiat halpenee ihan kaikille tuloluokille. Ei se kauppias lätkäise lisää hintaa tulojen perusteella köyhille. Ongelma on siinä, kuten edellinen kirjoittaja huomauttaa, että hinnat ovat nousseet niin paljon ettei pienillä pudotuksilla ole mitään merkitystä enää.

Vierailija kirjoitti:

Miten opettajat kehtaavat valittaa palkasta, jos se on melkein tai yli 3000 e/kk?

Se on tosi pieni palkka 5 vuoden yliopistokoulutukseen ja työn vaativuuteen nähden. Teen joka ilta töitä ja usein viikonloppuisinkin, mutta en saa näistä lisiä. Kun lapseni sairastavat tai sairastan itse, suunnittelen päivät sijaiselle. 

Minusta ap nosti esiin ammattinsa, koska on keskituloinen. Tavallinen ammatti ja pitäisi olla aika huoleton tavallinen elämä. Ei glooriaa mutta ei kurjuuttakaan. Nyt taloustilanteen koko ajan kiristyttyä ap haluaa kysyä, että onko tässä mitään järkeä, että jo keskiluokkakin lopettaa kuluttamisen?

Vastaus: ei ole!

Me olemme keskiluokkainen perhe, joka kaiken kallistuessa siirsi rakennushaaveensa vuosien päähän. Kun me keskiluokkaiset perheelliset emme enää ryhdy rakentamaan omakotitaloja, niin se vaikuttaa esimerkiksi talo- ja rakennusfirmoihin. Yhteiskunta tarvitsee rahan kulutusta, jotta se voi hyvin ja se voi tarjota myös heikommille apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisiko nyt miettiä mistä sitä rahaa tulisi lisää? Eikä itkeä huonoa palkkaa? 4 kuukautta vuodesta vapaata, joten kyllä siinä toinen työ tai yritystoiminta hoituu aivan hyvin. 

Nimenomaan. Eipä näytä alapeukuttaja-opettajille kelpaavan, kun on tottunut sen lähes 4 kk olemaan tekemättä mitään.

Käytän 6 vko:n lomasta puolet sivutöihin. Lisätuloista toki noin puolet menee veroihin, sitä se Suomen progressiivinen verohelvetti käytännössä on.

Sinä työllisenä elät helvetissä, jos ahnehdit kaksi työtä. Missäs kuvittelet muutaman satasen nettona saavan työttömän olevan, kun pienistä työtilaisuuspätkistäkin otetaan 50% pois ja verot...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisit tehdä kesän töitä niin kuin muutkin ihmiset.

Opettajan palkka on jaettu 12 kuukaudelle. vai olikohan se niin, että 10kk on jaettu 12 kuukaudelle.

Meinaat muuten, että opettajalla ei tulisi olla kesälomia?

Vaan määräaikaisten kohdalla näin ei kumma kyllä ole. Ei tule kesällä palkkaa, vaikka lukuvuoden ajan on tehty samat työt kuin vakituiset.

Laitan paremmaksi (se, jonka viestiin vastasit)

Olen vakituinen, mutta minut lomautetaan kesän ajaksi. Juuri hallituksen uuden aivopierun takia lomarahat vaikuttavat tukiin, joten kesäkuulta ei saa enää tukea, heinäkuulta enää ja elokuussa alkaakin työt. Erosin liitosta tästä syystä, sillä jos liitto on niin villas

Aivan oikeita päätöksiä.Kääritään lomarahat taskuun ja mennään hakemaan tukia.vaikka on rahaa.Sitäpaitsi samat säännöt on ollut aikaisemminkin,turha syyttää hallitusta.

viitaten harrastuskeskusteluun; jokainen toki käyttää rahansa mihin haluaa. Totesin vain, että jos rahasta on tiukkaa, niin se on kuitenkin valinta joka on ihan itse tehty, että rahaa laitetaan lasten harrastuksiin.

Kasvoin maalla ja minusta tuli ihan täysjärkinen keskituloinen yhteiskunnan jäsen, vaikka nuoruudessani vanhemmillani ei ollut rahaa mihinkään harrastuksiin. Juoksin pitkiä lenkkejä maaseudulla ja kasvatin kuntoani. 

Näen teidän tapanne ajatella noista harrastuksista melko tyypillisenä kaupunkilaisena ajatteluna. Heti lapset muka kasvaa kieroon ja alkaa vetää jotain aineita, "jos ei ole mielekästä tekemistä jonka pitää maksaa paljon". Höpö höpö. Kaikki lähtee kotikasvatuksesta.

Oletteko te läsnä lapsillenne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten opettajat kehtaavat valittaa palkasta, jos se on melkein tai yli 3000 e/kk?

Se on tosi pieni palkka 5 vuoden yliopistokoulutukseen ja työn vaativuuteen nähden. Teen joka ilta töitä ja usein viikonloppuisinkin, mutta en saa näistä lisiä. Kun lapseni sairastavat tai sairastan itse, suunnittelen päivät sijaiselle. 

 

Luokanopettajien keskipalkka on lähempänä neljää kuin kolmea tonnia. Ei se nyt niin huono ole.

Kannattaisi vain pitää puolensa nyt kun hallitus uhkaa romuttaa opettajien palkankorotukset.

Vierailija kirjoitti:

Olisi ollut AP:ltä viisautta olla mainitsematta ammattia. Ehkä sitten oltaisiin saada aito keskustelu aikaan siitä, mitä mahtaa tapahtua, kun tavalliset työssäkäyvät ihmiset karsivat kulujaan eli eivät enää kuluta kuin välttämättömän. Ehkä se saa aikaan ruman ketjureaktion, jossa ainoastaan rikastuu ruokakauppiaat ja sähkön myyjät.

Tai ehkä se alkaa lisätä uudenlaista yhteisöllisyyttä, jossa useammat sukupolvet asuu saman katon alla, jotta saadaan kuluja pienemmäksi. 

Mitä luulette tapahtuvan?

Kun sähkön hinta ampaisi nousuun (ja jo sitä ennen ruuan hinta), kotoa jo pois muuttanut lapseni muutti takaisin luokseni. Molemmat olemme työssäkäyviä, ja tällä tavalla selviämme näistä ajoista. On jopa varaa käydä välillä syömässä ravintolassa ja kerran kesässä ulkomailla. Asuminen on ahdasta, mutta oltaisiin molemmat aivan kusessa, jos kumpikin asuisi yksin omassa kämpässään tällä kustannustasolla.

Myötätuntoni on niiden perheiden puolella, joissa on pieniä lapsia ja toinen vanhempi on kotona/työtön - tai joissa on vain yksi huoltaja. Toivon teille jaksamista.

Vierailija kirjoitti:

Minusta ap nosti esiin ammattinsa, koska on keskituloinen. Tavallinen ammatti ja pitäisi olla aika huoleton tavallinen elämä. Ei glooriaa mutta ei kurjuuttakaan. Nyt taloustilanteen koko ajan kiristyttyä ap haluaa kysyä, että onko tässä mitään järkeä, että jo keskiluokkakin lopettaa kuluttamisen?

Vastaus: ei ole!

Me olemme keskiluokkainen perhe, joka kaiken kallistuessa siirsi rakennushaaveensa vuosien päähän. Kun me keskiluokkaiset perheelliset emme enää ryhdy rakentamaan omakotitaloja, niin se vaikuttaa esimerkiksi talo- ja rakennusfirmoihin. Yhteiskunta tarvitsee rahan kulutusta, jotta se voi hyvin ja se voi tarjota myös heikommille apua.

Näin minäkin aloituksen tulkitsin ja tunnistan myös ongelman. Kaikki tuttavapiirissä ovat joutuneet luopumaan aika tavallisista asioista, koska ne ovat liian kalliita joko euromääräisesti tai sitten suhteessa saavutettuun hyötyyn. Hyvänä esimerkkinä vaikka elokuvat teatterissa. Ei vain ole sen rahan arvoista.

Ja tosiaan meilläkin töissä (valtion virasto ruohonjuuritasolla) kaikki valittelevat rahojen riittävyydestä. Palkat meillä ovat n. 2700-2900e lisistä riippuen ja taustalla tehtävästä riippuen amk tai maisterin tutkinto. Työ on henkisesti raskasta ja sitä on tuhottoman paljon. Juuri sellaista että eläköityneen työt vain jaetaan muille ja tilalle ei pystytä palkkaamaan ketään, koska ei ole varaa.

Vaikka pienituloiset eivät halua nähdä tätä yhteisenä ongelmana, se on yhteinen ongelma mitä suuremmissa määrin ja vaikuttaa nopeiten pienituloisiin.