40v+ mistä motivaatio "terveelliseen elämään"?

Kun tulee olo että saa tavallaan omasta kropastaan kiinni eli tuntee taas nahkansa niin tuntuu että on kykeneväinen jälleen mihin tahansa. Ilta venyttelyt olkkarissa Lempisarjan parissa, juoksulenkki, suppailu, laskettelu yms kaikki onnistuu nyt kun tuntee kroppansa eikä ole sellainen turvonnut kuolema olo. 

Ozempicilla nuo julkkismaailman ihmiset tuon hoitaa. Vips vaan ja alle puolessa vuodessa on kilot pois.

Itselläni ei toki tuosta ole kokemusta mutta tuon käsityksen saa.

Vierailija kirjoitti:

Miten sun arki noin ylipäätään sujuu? Jaksatko hyvin työt, kotihommat ja ehkä jotain mieluista menoa sen lisäksi? Liikutko kävellen tai pyörällä vai käytätkö mukavuussyistä mieluummin autoa lyhyilläkin matkoilla? Pääsetkö helposti kyykkyyn, saatko kurkotettua tavaroita yläkaapista? Nousetko sängystä, sohvalta tai tuolilta helposti vai ähkäisten? Mieti näitä ja sitä, että sulla voi olla vielä toinen 40+ elämää edessä. Miten haluat sen viettää? Iän myötä lihakset katoaa ja toimintakyky heikkenee. Jos haluaa asua kotona eikä laitoksessa, kannattaa pysyä kunnossa.

Kiitos asiallisesta vastauksesta ja hyvistä kysymyksistä :) Suurin ajatustyö onkin tuo, että todella voisin olla vielä 40+ elossa. Ehkä olen jumittunut vielä tuohon sairastumiseeni ja omiin pelkoihini... täytyy muuttaa ajatusmaailmaani pitemmälle tähtäimelle :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen tarvita motivaatiota. Senkun tekee vaan. 

Miksi? Mikä on syy että tekee? Luettelin jo syitä miksi jätän tekemättä. Pääsee paljon "helpommalla"

Johan sinä kirjoitit tekstisi alussa, haluaa olla tikissä. Joku syyhän sinulla on tämän asian pohtimiseen. Jos olisit oikeasti tyytyväinen nykytilanteeseen, et uhraisi asialle ajatustakaan. 

Olet oikeassa! En ole tyytyväinen ulkonäkööni. Koetan pohtia mikä on päässäni vialla että en kuiyenkaan jaksa tehdä asialle mitään...?

Sivusta. Ihmiset luulee että vika on päässä ja tahdonvoimassa vaikka oikeasti vika on syödyssä ravinnossa. Kasvaako puu ilman hyvää maata, vettä ja aurinkoa?

Olette käsittäneet väärin, jos täytyy kysyä mistä motivaatio terveelliseen elämään.

Terveellisen elämän motivaatio tulee siitä että se tuntuu paremmalta kuin epäterveellinen elämä. Se on niin yksinkertaista. Okei, sun mielestä tupakka voi tuntua niin hyvältä että olet valmis yskimään ja kuolemaan aikaisin. Mutta aika moni on sitä mieltä että tuntuu paremmalta kun ei tarvitse yksiä, kuolla aikaisin tai hengästyä pienestä. Ja tuntuu paremmalta kun rahaa säästyy muihin asioihin, kun ei tarvitse ostaa tupakkaa.

Liikunta. Sun mielestä tuntuu paremmalta, kun köllöttää sohvalla. Toisen mielestä tuntuu paremmalta, kun veri kiertää, jaksaa liikkua, saa liikunnasta niitä mielialaa kohottavia endorfiineja, tietää näyttävänsä paremmalta ulkoisesti, saa kehuja muilta ihmisiltä, saa ehkä paremman kumppanin yms. yms. Eli heidän mielestä liikunta lopulta tuntuu paremmalta kuin sohvalla köllöttely. Heidän ei tarvitse miettiä mistä motivaatiota liikkua.

Sama juttu terveellisen ruoan kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Anna periksi. Asketismi on hölmöille. Lähtö täältä tulee itse kullekin.

Asketismi ei ole synonyymi terveelliselle "tylsyydelle". Asketismissa pyritään kieltämään kaikki keholliset nautinnot "sielun" kehittämiseksi. Ei tarvitse siis hylätä kaikkea maallista nautintoa voidakseen hyvin. Selvä se, että jatkuva tupakka- ja rasvapöhö tekee jo pääkopankin tunkkaiseksi.

No mitäs jos vaan toteat että olet ihan tyytyväinen näin ja annat koko terveellisyyden mantran olla? Vähän anarkismia kehiin. Sulla ei selvästikään ole mitään omakohtaista mielenkiintoa noihin juttuihin ja haluat terveelliset elämäntavat vaan koska niin kuuluisi tehdä. Ei ne vihannekset ja lenkkeily silloin kiinnosta tippaakaan, pelkkää pakkopullaa.

Oletko aiemmin elänyt terveellisesti ja sairastumisen jälkeen ei enää kiinnosta?

On kyse addiktioista ja addiktit ovat mestareita valehtelemaan itselleen. Vaikea tuota tilannetta on muuttaa ilman ulkopuolista apua, yleensä on niin vaikeat ongelmat taustalla. Vastuuttomuutta, olematonta itsetuntoa, impulsiivisuutta, yksinkertaisesti heikot tunnesäätelytaidot. En sano moittien vaan tuo on fakta.

Et taida kauheasti tykätä elämästäsi muutenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen tarvita motivaatiota. Senkun tekee vaan. 

Miksi? Mikä on syy että tekee? Luettelin jo syitä miksi jätän tekemättä. Pääsee paljon "helpommalla"

Johan sinä kirjoitit tekstisi alussa, haluaa olla tikissä. Joku syyhän sinulla on tämän asian pohtimiseen. Jos olisit oikeasti tyytyväinen nykytilanteeseen, et uhraisi asialle ajatustakaan. 

Olet oikeassa! En ole tyytyväinen ulkonäkööni. Koetan pohtia mikä on päässäni vialla että en kuiyenkaan jaksa tehdä asialle mitään...?

 

Sivusta. Ihmiset luulee että vika on päässä ja tahdonvoimassa vaikka oikeasti vika on syödyssä ravinnossa. Kasvaako puu ilman hyvää maata, vettä ja

Lisäys.. makoilet pihalla pyöräkatoksen alla lumituiskussa ja vähän matkan päässä on asutettu talo. Valitat kylmää. Ohikulkija kuulee sinut ja sanoo sinulle että katso, tuossa on talo ja siellä on lämmin. Sinulla on ikävä olo kaikesta kylmästä ja viimasta ja vastaat ettet voi liikkua kun on niin kylmä ja vaikea olla. Sanot että pysyn tässä. Jos jaksaisit kävellä pari metriä ja kestäisit sen pienen matkan ajan vilua ja tuulta niin sen jälkeen sinulla olisi aina lämmin. Jos opettelee syömään niitä terveellisiä ruokia joihin on luontainen mieltymys, niin sen jälkeen se ei ole enää vaikeaa vaan siitä on tullut normi.

Mua motivoi ihan vaan se hyvä olo, mitä paremmista valinnoista tulee. Joskus voi väsyttää eikä huvittaisi lähteä jumppaan, mutta tiedän että kun lähden niin siitä tulee hyvä fiilis ja saa lisää energiaa. Kertaakaan ei ole harmittanut jos on lähtenyt, mutta se ottaa päähän jos vielä muutaman tunnin päästäkin löytää itsensä sohvalta makaamasta. 

Haluatko olla 70-vuotiaana toinen jalka haudassa, vai elää aktiivista elämää? 

Miten kannattaa aloittaa? Että se olisi järkevää, kauaskantoista, kestävää. En ole ap mutta luin tätä ketjua mielenkiinnolla. Kaikki on vähän pielessä. Herkkuja menee, liikunta liian vähäistä. Tottunut näihin huonoihin tapoihin niin että niistä on tullut normi. Painoa on kertynyt ylimääräistä melkein 20kg ja olo on nuutunut ja epämiellyttävä. Polvi on vähän kipeä. Jotain konkreettista käytännön neuvoa alkusysäykseen kaipaisi itsekin ja otan ajatuksia vastaan mielelläni.

Motivaatio tulee siitä, että voin paremmin henkisesti, mieli voi paremmin. Olen ollut niin pohjalla kuin ihminen voi vain olla, eikä mitään kaipuuta ole takaisin niihin olotiloihin. On minulla vieläkin huonoja päiviä, mutta eteenpäin mennään ja kokonaisvaltaisesti voin paljon paremmin.

Ihmistä ei voi pakottaa tekemään yhtään mitään, mutta kun on aivan loppu/pohjalla voi se olla hyvä motivaatio yrittää parantaa omaa elämää. Tsemppiä vaan kaikille muille, jos yritätte elämänmuutosta, se on mahdollista mutta vaatii duunia sekä kärsivällisyyttä, muutokset eivät tapahdu hetkessä vaan ne vie aikaa.

Liikun vain pakolliset, muuten lepäilen, oman hyvinvointini takia. Ruokavalio on se mihin itse panostan. En syö ruokia, jotka turmelee terveyttä ja hyvinvointia. Työn fyysinen ja henkinen kuorma on kova, vapaa-ajan käytän palautumiseen.

Mistä motivaatio? Siitä että en jaksa olla äreä ja pahoinvoiva ja kipeä koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Miten kannattaa aloittaa? Että se olisi järkevää, kauaskantoista, kestävää. En ole ap mutta luin tätä ketjua mielenkiinnolla. Kaikki on vähän pielessä. Herkkuja menee, liikunta liian vähäistä. Tottunut näihin huonoihin tapoihin niin että niistä on tullut normi. Painoa on kertynyt ylimääräistä melkein 20kg ja olo on nuutunut ja epämiellyttävä. Polvi on vähän kipeä. Jotain konkreettista käytännön neuvoa alkusysäykseen kaipaisi itsekin ja otan ajatuksia vastaan mielelläni.

Minä aloitin kevyellä kävelyllä ja ulkoilulla, huomasin että jo pelkkä ulkoilu piristi mieltä. Siitä se pikkuhiljaa lähti, hommasin myöhemmin pyörän ja rupesin tekemään kesäisin pyöräretkiä ja olemaan luonnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaali ihmisellä syy tehdä on se terveys, kuolleena on hankala tehdä yhtikäs mitään. 

Jep, normaali ihmisellä, niinkuin minäkin olin ennen syöpääni. Johon elintapani ei vaikuttanut mitenkään sairastumiseen. Ehkä siksi on moti kadoksissa? Tiedän jo että hiki liikunnalla ja oikein syömisellä ei ehkäistä sairastumista!

Ehkäistään kyllä, mutta se "oikein" ei ole terveysviraston vaan naturopaattien suositus. Terveysviranomaiset edistävät teollisuuden etua, eivät ihmisten terveyttä. Mutta sinä olet syövän nyt selättänyt, voit saman tien lopettaa myös sen paluun ruokkimisen eli vehnän ja sokerin. Siinä tekemistä vähäksi aikaa. Ei sen tarvitse nautinnollista olla, saa valittaa. Viikon kun on kärvistellyt, seuraava on jo helpompi, ja kolmas voi olla jo aika kiva

Vierailija kirjoitti:

Miten kannattaa aloittaa? Että se olisi järkevää, kauaskantoista, kestävää. En ole ap mutta luin tätä ketjua mielenkiinnolla. Kaikki on vähän pielessä. Herkkuja menee, liikunta liian vähäistä. Tottunut näihin huonoihin tapoihin niin että niistä on tullut normi. Painoa on kertynyt ylimääräistä melkein 20kg ja olo on nuutunut ja epämiellyttävä. Polvi on vähän kipeä. Jotain konkreettista käytännön neuvoa alkusysäykseen kaipaisi itsekin ja otan ajatuksia vastaan mielelläni.

Aloita pienistä muutoksista. Siisti ruokavaliota asia kerrallaan, mieti mikä olisi pienin ponnistus kohti parempaa ja aloita siitä. Sama liikunnan suhteen, pienin askelin lisää, onko joku liikuntamuoto, josta tykkäisit. Nukutko liian vähän? Mene nukkumaan vaikka vartti aiemmin, sitten taas vartti aiemmin ja taas varttia aiemmin, kohta nukut jo tunnin pitempään yössä.

Itse aloitin siitä, että päätin ettei autossa syödä. Minulla oli paha tapa mussuttaa työmatkalla karkkia tai sipsiä.

Ostin työnantajan tarjoamalla e passilla uimakortin ja pyrin käymään kerran viikossa uimassa. 

Itseäni kuvottaa, kun saan jatkuvasti bilekutsuja ja puoliso syö herkkuja. Rakastan nukkumista (hyviä yöunia) ja säännöllistä liikuntaa. Liikun kaikin mahdollisin tavoin. Roskaruoasta saan morkkiksen.