Tein huonot asuntokaupat
Harmittaa ja hävettää. Ostin puolison kanssa ensiasunnon (70-luvun rivari Helsingistä) koronahuumassa vuonna 2021 ja remontoitiin sitä paljon. Yhteensä meni 420 000 euroa. Nyt ero tulossa ja pari välittäjää arvioinut asunnon, realistinen hinta minkä voisi saada olisi alle 350 000...
Maksettiin aivan liikaa silloin tästä eikä tajuttu että isoja remonttejakin on tulossa tähän, eikä tämänikäisille rivareille ole monia ostajia. Meillä on iso laina, eikä todellakaan olla mitään rikkaita. Tunnne itseni idiootiksi.
Olen 37 vuotias ja tuntuu siksikin hölmöltä, kun sisarukseni on ostanut asunnon paljon aikaisemmin ja tehnyt hyviä myyntivoittoja ja pystynyt siirtymään aina isompaan ja uuteen asuntoon myyntivoittojen turvin. Itse mokasin tämän homman jo heti alussa.
Kommentit (197)
Harmillinen tilanne, AP. Totta kai jokainen ottaisi ennemmin voittoa kuin tappiota.
Ehdotan että et nyt mieti sitä miten sisaruksella on mennyt vaan keskityt omaan tilanteeseen. Omistatteko asunnon puoliksi? Siinä tapauksessa olette molemmat 35 000 € tappiolla jos myytte asunnon saman tien. Jos olette normaalisti työelämässä niin ei tuo ole mitenkään järjettömän suuri raha. Hyvin stressaavasta tilanteesta irti pääseminen on varmasti tuon rahan arvoista.
Toisaalta jos pystytte sopimaan asioista niin ehkä teidän ei ole pakko myydä juuri nyt? Entä jos toinen jäisi tuohon asumaan ja maksaisi lähtevälle osapuolelle vuokraa puolikkaasta asunnosta? Näin ainakin toinen voisi nauttia oman maun mukaan tehdyn remontin tuloksista muutaman vuoden ja sitten voitte myydä asunnon kun markkinat ovat korjaantuneet? Tämä suunnitelma toimii siinä tapauksessa että asunto on muuttovoittoalueella, hyvässä taloyhtiössä joka hoitaa remontit ajallaan, ja ainakin hieman alueen muuta tarjontaa houkuttelevampi. Silloin on melko todennäköistä että sen arvo nousee ajan myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin ensiasunnon vuonna 2014, silloin asunnon arvo oli 70t-80t euroa. Juuri nyt on myynnissä samanlainen asunto samasta taloyhtiöstä hintaan 60t euroa. Maksoin omasta asunnosta 75t euroa ja remonttia tähän tulee.
En mä asiaa stressaa koska oma on oma ja vuokralla olisi vielä kalliimpaa asua.
Mekin ostimme ensiasunnon vuonna 2014, 498 000. Juuri pari viikkoa sitten myytiin samasta taloyhtiöstä samankokoinen mutta huonommalla paikalla oleva asunto hintaan 545 000 euroa. Kyseessä suht. uusi taloyhtiö niin remontteja ei ole suurempia tulossa.
Vaikea uskoa että vuodesta 2014 hinnat olisivat kovasti tippuneet. Se hintojen ylikuumeneminen alkoi vasta myöhemmin.
Eikö tuossa ollut hinta noussut 498:sta545:een.
Miksi asuntojen hintojen pitäisi aina nousta? Ei muunkaan käyt
Muu käytetty tavara ei ole sijaintiin naulattu kiinni. Kun ostaa kodin kasvualueelta jonne vuosi vuodelta on enemmän halukkaita tulemaan niin silloin sen arvo nousee.
Ketjua lukematta: avioero on yleensä aina taloudellisesti huono juttu. On paljon pareja, jotka pysyvät yhdessä vain rahan takia. Olet vielä nuori ja ehdit tehdä sekä hyviä että huonoja kauppoja monta kertaa. Rahalla ei loppujen lopuksi voi ostaa mitään tärkeää: terveyttä ja rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös vaihtanut voitoilla isompaan. Nyt ostin rivitalosta kolme kolmiota ja yhdistin ne 9h+kolme keittiötä ja kylpyhuonetta. Ei jäänyt velkaa.
Jos sun asunnon arvo on noussut jollakin aikavälillä, niin samoin on noussut myös sen isomman asunnon ja todennäköisesti euroissa enemmän kuin sen pienemmän.
Tämä on yleinen harhaluulo mihin käsittämättömän suuri määrä ihmisiä syyllistyy. Se oman asunnon myyntivoitto katoaa isomman asunnon kallistumiseen eikä edes riitä vaan väliraha kasvaa. Jos myyntivoiton haluaa edes osittain oikeasti kotiuttaa niin silloin pitää ostaa halvempi asunto. Mutta tietysti on aina se vaihtoehto, että myy asunnon ja muuttaa vuokralle tai telttaan.
Vierailija kirjoitti:
Harmillinen tilanne, AP. Totta kai jokainen ottaisi ennemmin voittoa kuin tappiota.
Ehdotan että et nyt mieti sitä miten sisaruksella on mennyt vaan keskityt omaan tilanteeseen. Omistatteko asunnon puoliksi? Siinä tapauksessa olette molemmat 35 000 € tappiolla jos myytte asunnon saman tien. Jos olette normaalisti työelämässä niin ei tuo ole mitenkään järjettömän suuri raha. Hyvin stressaavasta tilanteesta irti pääseminen on varmasti tuon rahan arvoista.
Toisaalta jos pystytte sopimaan asioista niin ehkä teidän ei ole pakko myydä juuri nyt? Entä jos toinen jäisi tuohon asumaan ja maksaisi lähtevälle osapuolelle vuokraa puolikkaasta asunnosta? Näin ainakin toinen voisi nauttia oman maun mukaan tehdyn remontin tuloksista muutaman vuoden ja sitten voitte myydä asunnon kun markkinat ovat korjaantuneet? Tämä suunnitelma toimii siinä tapauksessa että asunto on muuttovoittoalueella, hyvässä taloyhtiössä joka hoitaa remontit ajallaan, ja a
Hölmö se tappio oli kiinteistövälittäjän hinta-arvion mukaan ja oikeasti on ihme jos saa edes myytyä. Tappio voi olla 100k nenä.
Joskus parempi laittaa vuokralle ja odottaa 10-20 vuotta hintojen nousua. Itse voit asua vuokralla myös, vuokralle joudut Jokatapauksessa jos asuntolainaa jää maksettavaksi. Vuokrat ovat järjettömiä etenkin pääkaupunkiseudulla perheasunnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Onko täysin mahdoton ajatus että voisitte jotenkin jatkaa asumista siinä rivitalossa miehesi kanssa vaikka olette eronneet? Nimittäin teidän suurin ongelmanne on ajoitus. Muutaman vuoden päästä tilanne on todennäköisesti erilainen. Saisitte omanne pois ja ehkä myyntivoittoakin.
Kun kerran rivarista kyse niin siinähän on oltava huoneita niin että saisitte molemmat omat makuuhuoneet. Keittiö ja kylpyhuone sitten yhteiskäyttöön.
Eihän se kovin mukavaa ole ja vaatii sopeutumista ja yhteisiä pelisääntöjä (esim. saako uuden kumppanin tuoda kotiin vai ei) mutta kun vaihtoehtona on kymmenien tuhansien eurojen menetys niin kannattaisi harkita.
Jep, säännöt selväksi. Molemmat saa tehdä mitä huvittaa mutta kodin ulkopuolella. Lattiaan maalarinteipillä raja millä jako asuntoon. Katsokaa elokuva ruusujen sota 😉 Kai siinä exässä jotain hyvää on jäljellä kun alunperin seurustelemaan aloitte!
"Mikä ihmeen moka? Veikkaan, että aika moni perhe asuu pk-seudulla vanhassa rivarissa. Kaikki eivät voi asua uusissa asunnoissa."
Moka 1: käyttöikänsä lopussa olevan kulutushyödykkeen ostaminen.
Moka 2: ko. hyödykkeen ostaminen roimaan ylihintaan juuri ennen romahdusta.
Eivät voi kaikki asua uusissa tietenkään. Pointtini oli että 70/80-lukurivarien tapauksessa on parempi olla kokonaan ilman.
Vierailija kirjoitti:
Joskus parempi laittaa vuokralle ja odottaa 10-20 vuotta hintojen nousua. Itse voit asua vuokralla myös, vuokralle joudut Jokatapauksessa jos asuntolainaa jää maksettavaksi. Vuokrat ovat järjettömiä etenkin pääkaupunkiseudulla perheasunnoissa.
Miten ja miksi 70-luvun rivarin arvo kasvaisi, remontteihin ajatellut kulut huomioiden?
Yhtiötä voidaan olla hyvinkin purkamassa 20v päästä.
"Muuttaa sinne asumaan ja töihin, pyytää etätyö mahollisuutta vanhaan työhön. Suurin osa kato suomalaisista asuu muualla kuin pk-seudulla, ja työt on täällä myös. Sama firma eri haarakonttori, tule tänne asumaan, on hinnat halvat, ja jokainen duunari omistaa kartanon järven rannalla, jää rahaa elämiseenkin, kesämökkeihin, autoihin jne."
Missä tämmöinen paikka on? Kerro, niin muutan heti sinne!
Vierailija kirjoitti:
"Mikä ihmeen moka? Veikkaan, että aika moni perhe asuu pk-seudulla vanhassa rivarissa. Kaikki eivät voi asua uusissa asunnoissa."
Moka 1: käyttöikänsä lopussa olevan kulutushyödykkeen ostaminen.
Moka 2: ko. hyödykkeen ostaminen roimaan ylihintaan juuri ennen romahdusta.
Eivät voi kaikki asua uusissa tietenkään. Pointtini oli että 70/80-lukurivarien tapauksessa on parempi olla kokonaan ilman.
80-luvun rivarissa on tullut asuttua jo 10 vuotta eikä tässä ole mitään vikaa. Suurimmat remontit, kuten julkisivu ja putket oli tehty jo ennen muuttoa. Ensi kesänä edessä ehkä maalausremontti, mutta siihen tuskin kuolee. Talo on pystyssä ja asuinkelpoinen vielä pitkään ja kaukana käyttöiän loppumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus parempi laittaa vuokralle ja odottaa 10-20 vuotta hintojen nousua. Itse voit asua vuokralla myös, vuokralle joudut Jokatapauksessa jos asuntolainaa jää maksettavaksi. Vuokrat ovat järjettömiä etenkin pääkaupunkiseudulla perheasunnoissa.
Miten ja miksi 70-luvun rivarin arvo kasvaisi, remontteihin ajatellut kulut huomioiden?
Yhtiötä voidaan olla hyvinkin purkamassa 20v päästä.
Ainoastaan jos sitä ei pidetä kunnossa. Suomessa on paljon yli 100 vuotiaita puutalojakin, joten miksi ihmeessä 70-luvun rivari olisi purkukunnossa
Vierailija kirjoitti:
Toihin on pikkusumma...
70 000 euroa on monelle iso raha.
Useimmilla ei kuollessaan ole edes sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyrkkisääntönä 100k€ lainaa per pää tavalliselle työssäkäyvälle.
Uudeltamaalta saat tuolla summalla sen 10 neliön yksiön.
Tuohon taloon tulee ainakin linjasaneeraus. Maksaa tohon asuntoon 50k.
Eli putkirempattunakin tuon asunnon neliöhinta jäisi alle 2 tonnin. Suorastaan ilmainen Helsingin asunnoksi.
On siinä lähihoitajalle maksamista kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus parempi laittaa vuokralle ja odottaa 10-20 vuotta hintojen nousua. Itse voit asua vuokralla myös, vuokralle joudut Jokatapauksessa jos asuntolainaa jää maksettavaksi. Vuokrat ovat järjettömiä etenkin pääkaupunkiseudulla perheasunnoissa.
Miten ja miksi 70-luvun rivarin arvo kasvaisi, remontteihin ajatellut kulut huomioiden?
Yhtiötä voidaan olla hyvinkin purkamassa 20v päästä.
Ainoastaan jos sitä ei pidetä kunnossa. Suomessa on paljon yli 100 vuotiaita puutalojakin, joten miksi ihmeessä 70-luvun rivari olisi purkukunnossa
Ennen vanhaan talot rakennettiin hengittäviksi eli nykyisten ituhippien termein energiantuhlaajiksi. Sitten tuli 70-luku öljykriiseineen, ja piti alkaa säästämään energiaa. Taloihin tungettiin villaa ja muovia, ettei vaan lämpökarkaa. No ei karkaa kosteuskaan. Siellä ne 70-luvun sadetipat on edelleen seinien sisäpuolella. Lisäksi alettiin kokeilemaan ulkomaan matkoilla nähtyjä ratkaisuja, kuten tasakattoja, jotka toimii vain maissa, joissa sataa max 5 päivää vuodessa. Joku dorka keksi vielä piilottaa rakenteista sen ruman kivijalan, jolloin 360 päivää vuodessa märkänä pysyvästä maasta kosteuden on helpompi tulla rakenteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyrkkisääntönä 100k€ lainaa per pää tavalliselle työssäkäyvälle.
Uudeltamaalta saat tuolla summalla sen 10 neliön yksiön.
Tuohon taloon tulee ainakin linjasaneeraus. Maksaa tohon asuntoon 50k.
Eli putkirempattunakin tuon asunnon neliöhinta jäisi alle 2 tonnin. Suorastaan ilmainen Helsingin asunnoksi.
On siinä lähihoitajalle maksamista kuitenkin.
On. Itse vuokranantajana suosittelen että laittaa nuokin rahat vuokra-asumiseen. Minä kannan riskit arvonalenemisesta ja taloyhtiön rempoista. Vuokralaisen tarvii vain maksaa.
Kyllä se nyrkkisääntö asuntokaupassa on, että 70- ja 80-luvun kämppiin ei pidä koskea pitkällä tikullakaan. Eikä varsinkaan rivareihin joissa sitten yhtiön remontit maksaa saman verran lisää kuin itse asunto. Pääsääntöisesti ovat sen sortin rytökärpän pesiä kun vähän pintaa raaputtaa, että ei, ei ja vielä kerran ei. Jos joku hölmö sattuu semmoiseen haksahtamaan ja saat kämppäs myytyä, niin päälle tulee sitten vielä muutaman vuoden päästä oikeudenkäynnit moneksi vuodeksi kun ostaja nostaa kanteen asunnon kosteusvaurioista.
Voisko sen vuokrata esim opiskelijoille = huonekohtainen vuokra voi olla isompi yhteensä kuin muuten ko. asunnossa
Onko remontit lainoitettu myös? Mikä pankki myönsi nämä lainat ja onko teillä asunnon lisäksi muuta vakuutta?