Tein huonot asuntokaupat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ajatella asuntoasioita pidemmällä aikajänteellä. Jos esim. asutte asunnossa vielä kymmenen vuotta ja myytte vasta sitten, voi tilanne olla muuttunut eduksenne.

 

Varsinkin kun aloittaja kertoi, että on ero tulossa, niin onkin mukava asustaa exän kanssa. Mitähän sitten jos muutaman vuoden päästä kumpikin tuo vielä asuntoon uudet kumppanitkin asumaan? Kommuunissa tietysti kulutkin taas pienenevät/hlö.

Voisko aloituksen lukea ennenkuin kommentoi?

Ei minulla ainakaan olisi mitään ongelmaa asustella eksän kanssa, hyviä ystäviä ollaan. 

Enkä edes näkisi siinä mitään omituista. 

Vierailija kirjoitti:

Miksei asuntoja ikinä osata nähdä omana kotina? Aina pitäisi olla sijoitus, jolla rikastutaan. Hinnat ei voi jatkuvasti nousta ja nousta, jossain vaiheessa tulee pudotus.

Ei ap edes puhunut sijoittamisesta tai suuren voiton tekemisestä, vaan kotinaan hänkin kyseistä asuntoa piti ja on nyt menettämässä useita kymppitnneja vain parin vuoden sisällä. Et itsekään tuossa tilanteessa vain kohauttaisi olkiasi. 

Vierailija kirjoitti:

Onko remontit lainoitettu myös? Mikä pankki myönsi nämä lainat ja onko teillä asunnon lisäksi muuta vakuutta? 

Mitä ihmeen besserwisseröintiä???

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se nyrkkisääntö asuntokaupassa on, että 70- ja 80-luvun kämppiin ei pidä koskea pitkällä tikullakaan. Eikä varsinkaan rivareihin joissa sitten yhtiön remontit maksaa saman verran lisää kuin itse asunto. Pääsääntöisesti ovat sen sortin rytökärpän pesiä kun vähän pintaa raaputtaa, että ei, ei ja vielä kerran ei. Jos joku hölmö sattuu semmoiseen haksahtamaan ja saat kämppäs myytyä, niin päälle tulee sitten vielä muutaman vuoden päästä oikeudenkäynnit moneksi vuodeksi kun ostaja nostaa kanteen asunnon kosteusvaurioista.

Ja höpöhöpö

Sama vika. Tuo 21 ja 22 oli erittäin huono hetki tehdä.aduntokauppoja. korkeat hinnat ja nyt on laskeneet.

Meille kävi sama.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se nyrkkisääntö asuntokaupassa on, että 70- ja 80-luvun kämppiin ei pidä koskea pitkällä tikullakaan. Eikä varsinkaan rivareihin joissa sitten yhtiön remontit maksaa saman verran lisää kuin itse asunto. Pääsääntöisesti ovat sen sortin rytökärpän pesiä kun vähän pintaa raaputtaa, että ei, ei ja vielä kerran ei. Jos joku hölmö sattuu semmoiseen haksahtamaan ja saat kämppäs myytyä, niin päälle tulee sitten vielä muutaman vuoden päästä oikeudenkäynnit moneksi vuodeksi kun ostaja nostaa kanteen asunnon kosteusvaurioista.

Se on kuule taloyhtiö, joka vastaa rivitalon rakenteista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus parempi laittaa vuokralle ja odottaa 10-20 vuotta hintojen nousua. Itse voit asua vuokralla myös, vuokralle joudut Jokatapauksessa jos asuntolainaa jää maksettavaksi. Vuokrat ovat järjettömiä etenkin pääkaupunkiseudulla perheasunnoissa. 

Miten ja miksi 70-luvun rivarin arvo kasvaisi, remontteihin ajatellut kulut huomioiden?

Yhtiötä voidaan olla hyvinkin purkamassa 20v päästä.

Ainoastaan jos sitä ei pidetä kunnossa. Suomessa on paljon yli 100 vuotiaita puutalojakin, joten miksi ihmeessä 70-luvun rivari olisi purkukunnossa

Ennen vanhaan talot rakennettiin hengittäviksi eli nykyisten ituhippien termein energiantuhlaajiksi. Sitten tuli 70-luku öljykriiseineen, ja piti alkaa säästämään energiaa. Taloihin tungettiin v

Niin ja nykyään sitä muovia ja villaa tungetaan entistä enemmän

Vierailija kirjoitti:

NI ethän sinä yksin tehnyt sitä kauppaa ja päätöstä vaan puolison kanssa yhdessä. 

 

Ja varmasti harmittaa mutta ei kai se auta kuin ottaa opiksi ja jatkaa eteenpäin. Rahaa se vaan oli kuitenkin. Ajattele jos joku olisi kuollut tai terveys olisi mennyt jne. Siihen verrattuna takkiin tuli mutta et voinut arvata että asuntojen hinnat laskee rajusti  (ekan kerran ja just kun pakko myydä). 



Tsemppiä jatkoon!

Kaikki mokaa, ei siinä mitään. Kyllä sä vielä ilon ja onnen elämässä löydät, usko siihen. Raha on vain rahaa, ja sitä voi aina tehdä lisää. 

Vierailija kirjoitti:

Omistatteko asunnon puoliksi? Siinä tapauksessa olette molemmat 35 000 € tappiolla jos myytte asunnon saman tien.  Jos olette normaalisti työelämässä niin ei tuo ole mitenkään järjettömän suuri raha.

Jos palkka on vuodessa 35 000 euroa, niin ei sitä ihan hetkessä kuitata, vai onko "normaali työelämä" vain niillä, jotka tienaavat 5000+ euroa kuussa?

No lunasta se halvalla mieheltä. Myyt sitten 10 v päästä alkuperäisellä ostohinnalla.

Eipä sille mitään mahda. Usein asunnon tarve on silloin kuin se on eikä ole muuta mahdollisuutta kuin ostaa se asunto sen hetkisen markkina-arvon mukaan. Ero on toki siitä hankala, ettei ole aikaa odotella myynnin kannalta parempia aikoja. Mutta ei todellakaan kannata hävetä, sillä asuntokaupoissa on aina osa saanut tappioita ja osa voittoja eikä kukaan voi olla omasta osastaan täysin varma, vaikka miten yrittäisi laskelmoida.

Et sitten voi lunastaa lainaa itsellesi ja jäädä yksin siihen asumaan? Vuokralla Asuminen se vasta kalliiksi tulee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös vaihtanut voitoilla isompaan.  Nyt ostin rivitalosta kolme kolmiota ja yhdistin ne 9h+kolme keittiötä ja kylpyhuonetta. Ei jäänyt velkaa.

Jos sun asunnon arvo on noussut jollakin aikavälillä, niin samoin on noussut myös sen isomman asunnon ja todennäköisesti euroissa enemmän kuin sen pienemmän. 

Tämä on yleinen harhaluulo mihin käsittämättömän suuri määrä ihmisiä syyllistyy. Se oman asunnon myyntivoitto katoaa isomman asunnon kallistumiseen eikä edes riitä vaan väliraha kasvaa. Jos myyntivoiton haluaa edes osittain oikeasti kotiuttaa niin silloin pitää ostaa halvempi asunto. Mutta tietysti on aina se vaihtoehto, että myy asunnon ja muuttaa vuokralle tai telttaan. 

Sillä myyntivoitolla rahoitetaan entistäkin suurempaa kiinteää omaisuutta, eli tietenkin tuo osaltaan kartuttaa varallisuutta. Itsekin aloitin yksiöstä ja nyt on parin väliasunnon kautta uudehko omakotitalo pk-seudulla hyvälla alueella. Arvonnousu on näytellyt tuossa kuviossa merkittävää osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se nyrkkisääntö asuntokaupassa on, että 70- ja 80-luvun kämppiin ei pidä koskea pitkällä tikullakaan. Eikä varsinkaan rivareihin joissa sitten yhtiön remontit maksaa saman verran lisää kuin itse asunto. Pääsääntöisesti ovat sen sortin rytökärpän pesiä kun vähän pintaa raaputtaa, että ei, ei ja vielä kerran ei. Jos joku hölmö sattuu semmoiseen haksahtamaan ja saat kämppäs myytyä, niin päälle tulee sitten vielä muutaman vuoden päästä oikeudenkäynnit moneksi vuodeksi kun ostaja nostaa kanteen asunnon kosteusvaurioista.

Se on kuule taloyhtiö, joka vastaa rivitalon rakenteista. 

Taloyhtiö on yhtäkuin kyseisen taloyhtiön osakkeenomistajat eli asukkaat. Ei ole olemassa mitään ulkopuolista taloyhtiötä, joka rahoittaa taloyhtiön kulut. Osakkeiden omistajat maksavat. Ja mitä enemmän omistaa neliöitä, sitä enemmän joutuu maksamaan.

Vierailija kirjoitti:

Onko täysin mahdoton ajatus että voisitte jotenkin jatkaa asumista siinä rivitalossa miehesi kanssa vaikka olette eronneet? Nimittäin teidän suurin ongelmanne on ajoitus. Muutaman vuoden päästä tilanne on todennäköisesti erilainen. Saisitte omanne pois ja ehkä myyntivoittoakin.

Kun kerran rivarista kyse niin siinähän on oltava huoneita niin että saisitte molemmat omat makuuhuoneet. Keittiö ja kylpyhuone sitten yhteiskäyttöön. 

Eihän se kovin mukavaa ole ja vaatii sopeutumista ja yhteisiä pelisääntöjä (esim. saako uuden kumppanin tuoda kotiin vai ei) mutta kun vaihtoehtona on kymmenien tuhansien eurojen menetys niin kannattaisi harkita. 

Tämä on hyvä idea. Itsekin asunut exän kanssa käytännön syistä puolitoista vuotta yhdessä eron jälkeen. Toki vaatii sen että ero on siisti jne. 

Osta puoliso ulos jos hän suostuu ja pidä omana koko asunto. Nyt on huono aika myydä. Parin vuoden kuluttua myyt jos siltä tuntuu.

Ostat sen exän ulos. Teet kahta työtä sen aikaa, että saat lainaa reippaasti lyhennettyä. Tai sitten kipuilet sen tappion kanssa, mutta voihan senkin kuitata nopeammin tekemällä vähän aikaa kahta työtä. Miten perheen perustamisen kävi, se tässä vähän askarruttaa, kun olet kuitenkin jo 37. Huono ikä erota naiselle, parhaat vuodet alkaa olla takana, paitsi jos uusi on jo löytynyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se nyrkkisääntö asuntokaupassa on, että 70- ja 80-luvun kämppiin ei pidä koskea pitkällä tikullakaan. Eikä varsinkaan rivareihin joissa sitten yhtiön remontit maksaa saman verran lisää kuin itse asunto. Pääsääntöisesti ovat sen sortin rytökärpän pesiä kun vähän pintaa raaputtaa, että ei, ei ja vielä kerran ei. Jos joku hölmö sattuu semmoiseen haksahtamaan ja saat kämppäs myytyä, niin päälle tulee sitten vielä muutaman vuoden päästä oikeudenkäynnit moneksi vuodeksi kun ostaja nostaa kanteen asunnon kosteusvaurioista.

Se on kuule taloyhtiö, joka vastaa rivitalon rakenteista. 

Se on kuule asunnon myyjä, joka vastaa ostajalle asunnon virheistä. Ostaja haastaa oikeuteen myyjän, eikä taloyhtiötä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se nyrkkisääntö asuntokaupassa on, että 70- ja 80-luvun kämppiin ei pidä koskea pitkällä tikullakaan. Eikä varsinkaan rivareihin joissa sitten yhtiön remontit maksaa saman verran lisää kuin itse asunto. Pääsääntöisesti ovat sen sortin rytökärpän pesiä kun vähän pintaa raaputtaa, että ei, ei ja vielä kerran ei. Jos joku hölmö sattuu semmoiseen haksahtamaan ja saat kämppäs myytyä, niin päälle tulee sitten vielä muutaman vuoden päästä oikeudenkäynnit moneksi vuodeksi kun ostaja nostaa kanteen asunnon kosteusvaurioista.

Ja höpöhöpö

Valesokkelit, tasakatot, tukossa olevat tai kokonaan puuttuvat salaojat, maanvarainen laattaperustus, pesutiloista puuttuvat vedeneritykset laattojen alta. Käyttöikänsä päässä olevat ikkunat, putket ja sähköt kaupan päälle. Siinä sulle höpöhöpöä.

Jos ostat seuraavan, saat hyödyn siitä nyt kun hinnat on laskeneet. Älä mieti liikaa. Ei sulla ollut kristallipalloa tulevaisuuteen.