Kokemuksia väkälangoista

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kokemusta, enkä ajatellut hankkiakaan. Minusta riski siihen, että näyttää kuitenkin lopulta luonnottomalta, on liian suuri. Kustannuksista puhumattakaan. Vaikka tulisi kuinka hyvä tulos, niin se käsitellyn alueen ympärillä oleva naamataulu valahtaa parissa vuodessa kuitenkin lisää, ja sitten viimeistään näyttää kammottavalta, eikä luonnontilaista naamaa ole enää mahdollista saada takaisin. Siinä joutuu varmaan ikuiseen kierteeseen kun alue kerrallaan pitää tuunata ettei näytä hassulta, ja lopulta näyttää sitten kuitenkin hassulta kun kudoksia ei voi loputtomiin leipoa uusiksi ilman että ne muuttuvat keinotekoisen näköisiksi.

Olen valtavan kiitollinen 90-luvun itselleni siitä että en nyppinyt kulmakarvojani hassuiksi viivoiksi jotka olivat silloin muotia. Kymmenen vuotta sitten oli kulmien tatuointi muotia, sitäkään en mennyt kokeilemaan ja olen kiitollinen. Laitan ennemmin vähän budjettia hyvällä terapeutilla käymiseen, jotta

Ota nyt vähän selvää asioista. Ymmärrän, että nämä asiat herättää monenlaisia ajatuksia, mutta osin kirjoituksesi oli ihan höpinää. Väkälankojen surkein puoli on se, että naama palaa alkuperäiseen tilaansa. Jos se on näyttänyt alunperin kammottavalta, niin sellaiseksi se sitten palaakin, mutta muutoin ei. Ehkä terapeutti osaisi auttaa sua katastrofiajattelusi suhteen? 

Vierailija kirjoitti:

Mulle väkälangat antoi hyvän, mutta tosi lyhytaikaisen tuloksen. Myös paraneminen oli hieman hitaampaa, kuin osasin odottaa. Hinta ja paranemisaika huomioiden en käy uusimassa väkälankoja, vaan säästän kestävämpään toimenpiteeseen. Tietysti olisi kiva, jos saman saisi vähemmän invasiivisella hoidolla, mutta silti.

Tulos oli todella hyvä sen lyhyen aikaa. Näytin täsmälleen samalta, kuin 10 vuotta vanhoissa valokuvissa. Jopa papereita kysyttiin taas näin 4kymppiseltä. 

Mikä se lyhyt aika on? Viikkoja, kuukausia, vuosi? Voiko tuota hoitoa uusia kuinka usein ja venyykö iho ja kudokset siinä? Mitä paranemiseen kuuluu, eli tuleeko mustelmaa yms voiko mennä töihin seuraavana päivänä? 

Vierailija kirjoitti:

Paras hoito mielenterveydelle on tehdä naamasta sen näköinen, että kehtaa katsoa itseään peilistä ja että kehtaa katsoa ihmisiä silmiin. 

 

Eikö mielestäsi ole yhtään hälyttävää ajatella että et naamasi takia kehtaa katsoa ihmisiä silmiin? Onko sinulla lapsia ja opetatko heidätkin pitämään itseään ali-ihmisinä jos perivät sinulta samoja piirteitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitan ennemmin vähän budjettia hyvällä terapeutilla käymiseen, jotta hyväksyn oman vanhenemiseni

 

 

Et varmaan sitten värjää hiuksiakaan, meikkaa, käytä kauniita vaatteita, oio hamoaita jos vinot, et laihduta, laita kynsilakkaa jne? Hyväksyt itsesi luojan luomana ja maksat terapeutille jos tekee vaikka mieliteko mennä kampaajalle?

Kauniita vaatteita käytän kyllä. Pukeutumistyyliinhän ei ole pakko sitoutua loppuelämäksi, joten sillä on helppo ja hauska leikitellä. Hiuksia värjäsin nuorempana mutta nyt kun tyylisilmä on kehittynyt tarkemmaksi, en värjää enää koska oma väri sopii parhaiten. Joskus lisään hieman vaaleampia raitoja kevyiden lisäkkeiden avulla, joita ei erota omista hiuksista, koska näin omat hiukset eivät rasitu käsittelyistä ja tyylin vaihtaminen onnistuu helpommin. Joihinkin asuihin sopii paremmin olla ilman raitoja.

Laihduttanut en ole koskaan. En usko itseruoskintaan ja kehon rääkkäämiseen tai mihinkään muuhunkaan negatiivisen tunteen ohjaamaan tekemiseen.

Kirurgisissa toimenpiteissä kritisoin sitä, että ne vaikuttavat ulkonäköön pysyvästi. Toisena kritiikin aiheena on tämä, että motivaatio mennä niihin on monella negatiivisen kautta syntyvää. En usko että sillä saavutetaan kestävästi myönteistä minäkuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Ota nyt vähän selvää asioista. Ymmärrän, että nämä asiat herättää monenlaisia ajatuksia, mutta osin kirjoituksesi oli ihan höpinää. Väkälankojen surkein puoli on se, että naama palaa alkuperäiseen tilaansa. Jos se on näyttänyt alunperin kammottavalta, niin sellaiseksi se sitten palaakin, mutta muutoin ei. Ehkä terapeutti osaisi auttaa sua katastrofiajattelusi suhteen? 

 

Fillereistä puhuttiin myös aikanaan että ne häviävät kehosta ajan myötä täysin. Ja kuinkas kävikään? Kulmakarvojen tatuoinneista sanottiin että näyttävät ikuisesti siisteiltä. Kunnes osalla niitä ottaneista alkoi ne värit levitä tarkoitetun alueen ulkopuolelle ja värisävy muuttua. Jne.

Miten suosittelet ottamaan selvää asioista kun en omista aikakonetta, jolla voisi matkustaa tulevaisuuteen katsomaan mitkä kaikki markkinointipuheet pitivät oikeasti paikkansa ja mitä kaikkea ei huomattu mainita ollenkaan? En väitä että näistä välttämättä tietoisesti valehdellaan. Kun kokemusta toimenpiteistä ei ole riittävän pitkältä ajalta niin tosiasiassa kukaan ei voi varmaksi tietää niiden haittapuolia eikä sitä kuinka monelle niitä haittoja tulee.

Eräs laiha roikkunaamainen nainen ilmeisesti kävi toimenpiteessä, koska hänellä näkyi kuin arvet kasvoissa molemmilla puolilla. Miten tuo on edes mahd. että ne langat näkyvät ulospäin. Kaikki huomio meni niihin kohoumiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi hyväksyä asioita, joihin voi vaikuttaa? Rajansa toki kaikella, mutta pienimuotoinen ulkonäön päivittäminen voi kummasti tehdä elämästä vähän mukavampaa. 

 

Oletko plastiikkakirurgi vai etkö lukenut tekstiä, johon vastasit?

Ei vanhenemiseen voi vaikuttaa niin, ettei se missään näkyisi. Kun yhtä kohtaa puleerataan niin siinä ympärillä olevat "virheet" näyttävät entistä pahemmilta. Ulkonäkö on kokonaisuus. Minä vanhenen mieluummin luonnollisesti kuin epätasaisesti eri kohdista, koska luonnollinen ulkonäkö on yleensä se mistä eniten pidän.

Fyysisestä terveydestä ja mielenterveydestä huolehtiminen vaikuttaa myös ulkoiseen kauneuteen kaikista eniten. 

Olet väärässä. Kyllä on piristänyt pieni piikkipäivitys elämääni. N55 vee. Hyvin luonnolliseltakin näytän. Suosittelen 🌺

Pahimpia ovat ne poskipäihin ja huuliin pistetyt fillerit! Älkää laittako niitä!

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia ovat ne poskipäihin ja huuliin pistetyt fillerit! Älkää laittako niitä!

Suomessahan on näitä vanhoja julkkisakkoja, jotka selvästi piikittäneet tuollaiset tyynyposket itselleen. Karsean näköistä kun pienet kraaterisilmät tuijottaa sieltä tyynyposkien takaa :D eikä akka näytä päivääkään nuoremmalta, päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle väkälangat antoi hyvän, mutta tosi lyhytaikaisen tuloksen. Myös paraneminen oli hieman hitaampaa, kuin osasin odottaa. Hinta ja paranemisaika huomioiden en käy uusimassa väkälankoja, vaan säästän kestävämpään toimenpiteeseen. Tietysti olisi kiva, jos saman saisi vähemmän invasiivisella hoidolla, mutta silti.

Tulos oli todella hyvä sen lyhyen aikaa. Näytin täsmälleen samalta, kuin 10 vuotta vanhoissa valokuvissa. Jopa papereita kysyttiin taas näin 4kymppiseltä. 

Mikä se lyhyt aika on? Viikkoja, kuukausia, vuosi? Voiko tuota hoitoa uusia kuinka usein ja venyykö iho ja kudokset siinä? Mitä paranemiseen kuuluu, eli tuleeko mustelmaa yms voiko mennä töihin seuraavana päivänä? 

Noin 3kk mun kohdalla. Minusta aivan liian lyhyt aika. En olisi voinut omiin töihini mennä seuraavana päivänä. Mulla oli aika perjantaina ja vielä maanantain olin sopinut etäpäiväksi, ja tarpeeseen tuli turvotuksen vuoksi. Korvien lähelle mulle tuli pienet mustelmat, jotka sai meikillä piiloon. Mutta turvotusta oli toista viikkoa ja epämukavaa tunnetta kasvoilla, sellaista kuumotusta ja kihelmöintiä.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitan ennemmin vähän budjettia hyvällä terapeutilla käymiseen, jotta hyväksyn oman vanhenemiseni

 

 

Et varmaan sitten värjää hiuksiakaan, meikkaa, käytä kauniita vaatteita, oio hamoaita jos vinot, et laihduta, laita kynsilakkaa jne? Hyväksyt itsesi luojan luomana ja maksat terapeutille jos tekee vaikka mieliteko mennä kampaajalle?

Kauniita vaatteita käytän kyllä. Pukeutumistyyliinhän ei ole pakko sitoutua loppuelämäksi, joten sillä on helppo ja hauska leikitellä. Hiuksia värjäsin nuorempana mutta nyt kun tyylisilmä on kehittynyt tarkemmaksi, en värjää enää koska oma väri sopii parhaiten. Joskus lisään hieman vaaleampia raitoja kevyiden lisäkkeiden avulla, joita ei erota omista hiuksista, koska näin omat hiukset eivät rasitu käsittelyistä ja tyylin vaihtaminen onni

Tässä ketjussa/aloituksessa ei ole puhuttu kirurgisista toimenpiteistä, joten en ymmärrä miksi koko ajan vedät ne keskusteluun. 

Vierailija kirjoitti:

Eräs laiha roikkunaamainen nainen ilmeisesti kävi toimenpiteessä, koska hänellä näkyi kuin arvet kasvoissa molemmilla puolilla. Miten tuo on edes mahd. että ne langat näkyvät ulospäin. Kaikki huomio meni niihin kohoumiin.

Ehkä hän näki suhtautumisestasi, ettö pidät häntä laihana roikkunaamana, ja koki sen vuoksi tarvetta mennä parantelemaan "roikkunaamaansa". Hyi miten rumasti puhut ihmisistä. 

Vierailija kirjoitti:

Eihän muuten akneakaan tarvitsisi hoitaa ja arvetkin naamassa olisi kaunistus. Luonnollisiahan nekin on. 

Minulla oli yli kymmenen vuoden ajan kivulias, kystinen akne. Kyllä sitä tarvitsi hoitaa ihan niiden kipujen takia. Akne on sairaus ja hoidan muitakin sairauksia asianmukaisesti.

Mitkään hoidot eivät siihen akneen kuitenkaan tehonneet, joten lopulta luovutin ja aloin panostaa henkiseen hyvinvointiini ja siihen, että nauttisin elämästäni sellaisena kuin olen. Akne hävisi parissa vuodessa. Ehkä siksi että pääsin irti huomattavasta päivittäisestä stressikuormasta ja itseinhosta. Iho jäi kuoppaiseksi ja oli täynnä punaisia pilkkuja, joita sitten välillä meikkailin piiloon, varsinkin juhliin ja virallisiin tilaisuuksiin mennessä. Olisin varmaan voinut niitä arpia käydä hoidattamassakin, mutta olin vain niin tolkuttoman onnellinen kun paiseita ei enää tullut että se riitti minulle siinä vaiheessa. Parin vuoden kuluttua värivirheet olivat tasoittuneet ja nykyäänkin ne kuopatkin ovat paljon huomaamattomampia kuin ennen. Meikkiä ei ole tarvinnut käyttää enää moniin vuosiin.

Olen tyytyväinen lopputulokseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs laiha roikkunaamainen nainen ilmeisesti kävi toimenpiteessä, koska hänellä näkyi kuin arvet kasvoissa molemmilla puolilla. Miten tuo on edes mahd. että ne langat näkyvät ulospäin. Kaikki huomio meni niihin kohoumiin.

Ehkä hän näki suhtautumisestasi, ettö pidät häntä laihana roikkunaamana, ja koki sen vuoksi tarvetta mennä parantelemaan "roikkunaamaansa". Hyi miten rumasti puhut ihmisistä. 

Samat akat jotka vaahtoaa etteivät katso toisten naamoja tai kiinnitä huomiota, niin haukkuvat roikkunaamoiksi.

Miksi haukut luonnollista vanhuuden muutosta roikkunaamaksi?? Oksettavaa.

"Tässä ketjussa/aloituksessa ei ole puhuttu kirurgisista toimenpiteistä, joten en ymmärrä miksi koko ajan vedät ne keskusteluun."

Olen puhunut mm. kestopigmentoinneista, kulmien nyppimisestä ja fillereistä esimerkkeinä toimenpiteistä joiden kerrottiin olevan riskittömiä mutta joista on kuitenkin jäänyt monelle pysyviä kauneushaittoja. Nämä lankaviritykset ovat vähintään yhtä invasiivinen toimenpide, kirurgiaa tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras hoito mielenterveydelle on tehdä naamasta sen näköinen, että kehtaa katsoa itseään peilistä ja että kehtaa katsoa ihmisiä silmiin. 

 

Eikö mielestäsi ole yhtään hälyttävää ajatella että et naamasi takia kehtaa katsoa ihmisiä silmiin? Onko sinulla lapsia ja opetatko heidätkin pitämään itseään ali-ihmisinä jos perivät sinulta samoja piirteitä?

Täällä palstalla aina ehdotetaan rumille naisille kaikkia kauneustoimenpiteitä, joten miten nyt tuollainen ääni kellossa? Sinäkin varmasti omalla esimerkilläsi opetat lapsillesi ettei saa meikata, värjätä hiuksia, lakata kynsiä, valkaista hampaita... vaan pitää hyväksyä itsensä semmoisena kun on syntynyt. Toivottavasti et sillä muuten kommenttisi on tekopyhä. 

Eikö olisikin huippujuttu, jos tähän ketjuun kommentoisivat ne, joilla on kokemuksia väkälangoista? 

Ja ne, jotka haluavat filosofoida laajemmin kauneuskirurgiaa, esteettisiä hoitoja ja niiden etiikka, tekisivät oman aloituksen tästä aiheesta. Joka on siis eri aihe, kuin tämän ketjun aihe. Joka on siis kokemukset väkälangoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras hoito mielenterveydelle on tehdä naamasta sen näköinen, että kehtaa katsoa itseään peilistä ja että kehtaa katsoa ihmisiä silmiin. 

 

Eikö mielestäsi ole yhtään hälyttävää ajatella että et naamasi takia kehtaa katsoa ihmisiä silmiin? Onko sinulla lapsia ja opetatko heidätkin pitämään itseään ali-ihmisinä jos perivät sinulta samoja piirteitä?

Täällä palstalla aina ehdotetaan rumille naisille kaikkia kauneustoimenpiteitä, joten miten nyt tuollainen ääni kellossa? Sinäkin varmasti omalla esimerkilläsi opetat lapsillesi ettei saa meikata, värjätä hiuksia, lakata kynsiä, valkaista hampaita... vaan pitää hyväksyä itsensä semmoisena kun on syntynyt. Toivottavasti et sillä muuten kommenttisi on tekopyhä. 

Tuen lasteni itsetunnon tervettä kehitystä olemalla aidosti tyytyväinen omaan ulkonäkööni. Mitään toimenpiteitä en ole aikeissa kieltää eikä asia varmasti minulle kuuluisikaan siinä vaiheessa kun he ovat aikuisia. Kuten aiemmin sanoin niin en suhtaudu kielteisesti esim. meikkaamiseen, koska siitä ei jää kehoon pysyviä ja peruuttamattomia jälkiä. Itse en juurikaan meikkaa, en värjää hiuksia enkä lakkaa kynsiä, mutta en kiellä noita lapsiltani. Olen niitä nuorena itsekin harrastanut ja vasta kun kunnolla aikuistuin ja pääsin epävarmuuksistani yli, aloin tykätä itsestäni enemmän luonnollisena. Osa meikki- ja hiuskokeiluista oli melko övereitä ja olen iloinen siitä että en lähtenyt kokeilemaan mitään pysyvää vauriota tekeviä tekniikoita, koska en varmasti olisi enää lopputulokseen tyytyväinen.

Omalta äidiltäni en itse saanut kovin kivaa mallia naisena olemisesta. Kuuntelin jatkuvaa oman ulkonäön moittimista, rasvamakkaroiden kauhistelua, voivottelua kuinka raskasta on ravata kampaajalla, kuinka läskit eivät vain sula vaikka miten jumppaa, kuinka vanhalta ja kulahtaneelta hän näyttää, koskaan ei löydy sopivia vaatteita jne. En halua siirtää tällaista omaan kehoon kohdistuvaa vihamielisyyttä eteenpäin, joten näin vaivaa siitä irti pääsemiseksi nuorena aikuisena. Se on myös kannattanut. Kun vihaan itseäni vähemmän niin ulkonäkönikin kärsii sisäisestä myllerryksestä vähemmän. Näytän paljon nuoremmalta kuin äitini näytti tämän ikäisenä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö olisikin huippujuttu, jos tähän ketjuun kommentoisivat ne, joilla on kokemuksia väkälangoista? 

Ja ne, jotka haluavat filosofoida laajemmin kauneuskirurgiaa, esteettisiä hoitoja ja niiden etiikka, tekisivät oman aloituksen tästä aiheesta. Joka on siis eri aihe, kuin tämän ketjun aihe. Joka on siis kokemukset väkälangoista.

Kyllä niitä varsinaisia kommentteja paremmin tulee jos ketju pysyy näkyvillä. Luultavasti palstalla ei ole kovin paljon ihmisiä joilla olisi kokemusta aiheesta. Ottaa aikansa että sellainen osuu paikalle ja huomaa ketjun.