Voidaanko sairaalasta kotiuttaa vanhus, joka ei pääse itse edes vessaan?

Nro 120: "Äidilläni on sairaus, josta ei ole montaa kuukautta elinaikaa. Mutta ei hän vielä saattohoidossalaan ole. "

Oletko keskustellut tämän äitiäisi nyt siaraalasta kotiuttavan lääkärin kanssa, mikä on äitisi kohdalla nyt tavoite? Kotiutushan on sairaalan tavoite, mutta mikä on lääkärin mielestä äidillesi kotiuttamisen tavoite? En tiedä sairaudesta, johon äitisi on kuolemassa, eikä mun tarvitsekaan tietää, mutta kun mun äidille lääkäri lopulta teki saattohoitopäätöksen, silloin äidistä tuli kotihoidon lisäksi myös kotisairaalan asiakas. Äidin osalta tavoite siis oli, että hän saa rauhassa kuolla kotona omassa sängyssään, kuten oli aina toivonutkin. Kivunhoidon (myös suonensisäisen) yms pystyy kotisairaala järjestämään kotiinkin. Joten edelleen kehotan sua puhumaan asiasta lääkärin kanssa. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Nro 120: "Äidilläni on sairaus, josta ei ole montaa kuukautta elinaikaa. Mutta ei hän vielä saattohoidossalaan ole. "

Oletko keskustellut tämän äitiäisi nyt siaraalasta kotiuttavan lääkärin kanssa, mikä on äitisi kohdalla nyt tavoite? Kotiutushan on sairaalan tavoite, mutta mikä on lääkärin mielestä äidillesi kotiuttamisen tavoite? En tiedä sairaudesta, johon äitisi on kuolemassa, eikä mun tarvitsekaan tietää, mutta kun mun äidille lääkäri lopulta teki saattohoitopäätöksen, silloin äidistä tuli kotihoidon lisäksi myös kotisairaalan asiakas. Äidin osalta tavoite siis oli, että hän saa rauhassa kuolla kotona omassa sängyssään, kuten oli aina toivonutkin. Kivunhoidon (myös suonensisäisen) yms pystyy kotisairaala järjestämään kotiinkin. Joten edelleen kehotan sua puhumaan asiasta lääkärin kanssa. 

Olen jättänyt lääkärille perjantaina soittopyynnön, mutta en ole vielä keskustellut hänen kanssaan. Äiti itse haluaa kotiin, ja on ilmeisesti ilmaissut sen lääkärille. Luulen, että tajusin tänään: hän haluaa olla rauhassa, kuolla rauhassa ilman, että joku pakottaa syömään lääkkeitä ja nesteyttää. Hänellä oli tänäänkin tippa. Mutta mistä se on kotoisin, että makaa yksinään, eikä pysty itse edes kylkeään kääntämään?

Vierailija kirjoitti:

Voidaan. Tätä on tapahtunut omalle vanhemmallenikin. Minuun ei oltu yhteydessä, vaan isä raahattiin kotihoidon toimesta kotiin. Eikä hän olisi ollut kotiutuskuntoinen.  Olen töissä kotihoidossa. Korihoidon "toimesta" ketään ei kotiuteta, kyllä se on se sairaala/terveyskeskus, joka siitä kotiutuksesta päättää. Ja todella: tilanpuutteen ja muiden resurssien takia todella huonokuntoisia ihmisiä kotiutetaan. Niitä sitten saa vuorossa lähetellä takaisin ensiapuun, kun ei siellä kotona pärjää, vaikka on sairaalan mukaan kuntoutunut kotikuntoisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhuuseläkkeellä on miljoona neljäsataa tuhatta.

Ja jos kotihoitaja käy auttamassa leikkauksen jälkeen kotonavessaan niin siitä tulee lasku.

 

 

Kotihoitaja maksu menee eläkkeen suuruuden mukaan.

Erikseen ostetaan sitten kodin siivous, kauppapalvelut jne.

Miten se vanhus vastaanottaa kaupan lähetin, jos ei pääse avaamaan ovea?

Kotihoito käy avaamassa oven.

..ei kyllä käy, kotihoidolla ei ole resursseja eikä aikaa avata ovia kaupan kuljetuksille, koska päivässä on muutenkin paljon käyntejä eikä kaupan kuljetuksen aikaa voi tarkasti sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä.

Äitini kotiuttamista mietitään nyt sairaalassa. Hän ei pääse edes itse istumaan, kun on maaten. Wtf?

Jo 90-luvulla tuttavani oli kotona täysin vuodepotilaana kotihoidon turvin ja yöpartio kävi kerran yöllä. Ei ole mitenkään vain tässä ja nyt tapahtuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhuuseläkkeellä on miljoona neljäsataa tuhatta.

Ja jos kotihoitaja käy auttamassa leikkauksen jälkeen kotonavessaan niin siitä tulee lasku.

 

 

Kotihoitaja maksu menee eläkkeen suuruuden mukaan.

Erikseen ostetaan sitten kodin siivous, kauppapalvelut jne.

Miten se vanhus vastaanottaa kaupan lähetin, jos ei pääse avaamaan ovea?

Kotihoito käy avaamassa oven.

..ei kyllä käy, kotihoidolla ei ole resursseja eikä aikaa avata ovia kaupan kuljetuksille, koska päivässä on muutenkin paljon käyntejä eikä kaupan kuljetuksen aikaa voi tarkasti sanoa.

Meillä kyllä läheisellä kaikilla palveluntuottajilla on avain asiakkaan kotiin.

Minä en tahtonut päästä edesulos sairaalasta vaikkaen vaipoja en tarvitse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen vuoksi ei ketään jätetä kotiuttamatta että esim. makuuhuoneessa ei ole pöytää josta voi syödä. Tarvittaessa se pöytä hankitaan jostakin. Samoin kotii voidaan viedä myös sairaalasänky jos se mahdollistaa asiakkaan olemisen kotona. Meillä on olemassa monenlaisia apuvälineitä ei niiden puuttuminen ole syy sairaala/laitoshoidolle.

Syy sairaalahoidolle voi nykyisin olla toki se että kotiin ei kertakaikkiaan saa apua esim. kotihoitoa ja/tai asumispalveluiden lyhytaikaishoito on täynnä. Pitkittynyt sairaala-/laitoshoito lisää kuolemanriskiä. Elämänhalu useinkin katoaa laitoshoidossa ja niissä sairastutaan mm. infektioihin.

kuka ne pöydät, sängyt ja hälytysnapit kotiin tilaa ja hankkii? Kotihoito?

Ainakin Helsingissä kotihoito järkkää.

Vaippatestiä tässä. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Minä en tahtonut päästä edesulos sairaalasta vaikkaen vaipoja en tarvitse. 

Ja näppis on hajalla eli hirjoitusvHHreitä piisaa. 

Nro 122: Joudun jakamaan kommentiini kahteen osaan eli tässä ensimmäinen. Jaa-ah, nyt olisi kyllä helpompaa jutella kanssasi kahvikupillisen tai vaikka viinilasillisen ääressä kuin täällä somessa, mutta yritän. Omaisena kuolemaa tekevän ihmisen ymmärtäminen voi joskus olla vaikeaa. Osittain siksi, että ajatus läheisen kuolemasta on surullinen ja ahdistava, osittain siksi, että samalla - vaikka vain alijuisesti - pintaan nousevat pelot omasta kuolemasta ja sitä edeltävästä ajasta. 

Tosiasia on, että hoivakodissakin äitisi makaisi suurimman osan ajasta yksinään ja joku hoitaja sitten muutaman kerran vuorokaudessa kävisi kääntämässä hänet toiseen asentoon. Hoivakodissa ei tosin kukaan pakota syömään lääkkeitä eikä siellä pakoteta syömään eikä juomaankaan. Saattavat kyllä toimittaa hoivakodistakin taas sairaalaan päivystykseen suonensisäistä nesteytystä varten ja sieltä sitten taas takaisin hoivakotiin. 

Mun äitini viimeiset kuukaudethan meni just näin. Meni kotona huonoon kuntoon, kun ei syönyt, juonut eikä ottanut lääkkeitään. Sairaalaan nesteytykseen ja samalla todettiin vti. Määrättiin antibiootit ja sillä ekalla reissulla sattuikin hoivakodissa olemaan kriisipaikka, jonne äiti siirrettiin. Noh, siellä kahteen viikkoon ei syönyt, ei juonut eikä ottanut lääkkeitään. Takaisin sairaalaan päivystykseen. Siellä taas nesteytettiin. Isäni ei halunnut, että äiti palaa takaisin hoivakotiin kriisipaikalle, koska isän sanojen mukaan "siellä ei hoideta". Tarkoitti, että siellä ei saada äitiä syötettyä, juotettua eikä ottamaan lääkkeitäkään. Ne ei saatu eikä väkisin saa yrittääkään. Koska isä lupasi, että hommaa yksityiseltä kotihoidon 3 kertaa vuorokaudessa, kävin hakemassa äidin kotiin. Mutta arvaa, oliko hommanut kotihoitoa? Mäkätin asiasta muutaman päivän ja kun kotihoito ekaa kertaa tuli käymään, totesivat äidin olevan niin huonossa kunnossa, että toimittivat samantien ambulanssilla takaisin päivystykseen. Ja taas nesteytettiin. Sieltä sitten siirtyi perusterveydenhuollon osastolle, jossa oli viikon verran. Kun kuivumistila oli ohi, laittoivat taas kotiin. Isä sanoi mulle, että nyt kotihoito käy, mutta vasta vajaan viikon päästä mulle selvisi, että juuh, kotihoito käy perjantaisin viemässä äidin suihkuun. Ei siis edes kerran päivässä vaan kerran viikossa. Ja kuis ollakaan...koska äiti ei syönyt, juonut eikä ottanut lääkkeitään, taas ambulanssilla sairaalaan päivystykseen nesteytettäväksi.

Ja tässä toinen osa. Ja sieltä taas perusterveydenhuollon vuodeosastolle. Vasta tällä neljännellä reissulla lääkäri teki saattohoitopäätöksen. Jos äiti haluaa syödä tai juoda, niin tarjotaan syötävää ja juotavaa. Jos äiti haluaa ottaa lääkkeensä, sitten annetaan lääkkeet. Jos ei halua, ei kuitenkaan enää toimiteta sairaalaan päivystykseen nesteytettäväksi. Ja kun äiti sieltä kotiutui saattohoitoon, alkoi hyvinvointialueen kotihoito käydä 3 kertaa päivässä ja lisäksi äidistä tuli kotisairaalan asiakas. Jos äiti olisi asunut yksin eikä olisi ollut omaisiakaan, kotihoito olisi käynyt useammin. Nyt kotisairaalasta tehtiin sen 3 viikon aikana vain muutama kotikäynti, mutta soittelivat sekä isälle että mulle usein, mutta jos äiti olisi ollut ihan yksi, kotisairaalastakin olisi käyty vähintään kerran päivässä. Äitini ei todellakaan toivonut, että hänen elämänsä lopussa 4 kuukautta olisi ollut tuota rumbaa ja vasta 3 viikkoa ennen kuolemaansa sai olla rauhassa kotona. Äiti toki olisi kuollut 4 kk aikaisemmin, jos saattohoito päätös olisi tehty jo tammikuussa, mutta äidin ei olisi tarvinnut kestää sitä riepottelua paikasta toiseen. 

"Mutta mistä se on kotoisin, että makaa yksinään, eikä pysty itse edes kylkeään kääntämään?"" Niinpä. Mutta tuota se olisi hyvin pitkälti, vaikka olisi laitoshoidossakin. Jos samassa huoneessa sattuukin olemaan toinenkin potilas, niin ei sekään nyt välttämättä kuolevalta yksinäisyyden tunnetta poista. Vieruskaverihan saattaa olla ihan tillin tallin eikä ymmärrä tästä maailmasta enää yhtään mitään. Saattaa olla levoton ja huutaa ja kiljua kaiket päivät. Ja yöt. Onko sekään sitten rauhassa kuolemista? Unilääkkeillä ja korvatulpat yöksi? 

Nämä on vaikeita asioita, mutta itse kuuntelisin lähdössä olevan toiveita enemmän kuin miettisin, miltä musta itsestäni nyt tuntuu. Jos äitisi haluaa kuolla kotona omassa rauhassaan, miksi haluaisit hänen viettävän viimeiset elinaikansa paikassa, jossa hän ei viihdy?

"Mutta mistä se on kotoisin, että makaa yksinään, eikä pysty itse edes kylkeään kääntämään?"

Mitä äitisi vastaa kun keskustelet hänen kanssaan tuosta? Jos äitisi todella haluaa olla kotona yksi eikä häntä haittaa se että kaiken aikaa ei ole joku lähettyvillä niin kunnioittaisin kyllä hänen toivettaan ja yrittäisin järjestää asiat niin että ne välttämättömimmät asiat siellä kotona on saatavilla.

Kiitos lammas! Sain ajateltavaa.

ap

Vierailija kirjoitti:

"Mutta mistä se on kotoisin, että makaa yksinään, eikä pysty itse edes kylkeään kääntämään?"

Mitä äitisi vastaa kun keskustelet hänen kanssaan tuosta? Jos äitisi todella haluaa olla kotona yksi eikä häntä haittaa se että kaiken aikaa ei ole joku lähettyvillä niin kunnioittaisin kyllä hänen toivettaan ja yrittäisin järjestää asiat niin että ne välttämättömimmät asiat siellä kotona on saatavilla.

Hän vastaa, että se on sen ajan ongelma. Päästään hän on suht skarppi. 

ap

Vierailija kirjoitti:

 Niitä on kyllä myytävänä mm. Apuväline nettikaupassa.

Kotona asuvat vähän terveemmätkin vanhukset tarvitsevat,  mitä erilaisempia apuvälineitä.

Me on ostettu papalle noita isänpäivä, syntymäpäivä ja joululahjoiksi.

Kuten ihan vaan: kunnollinen, valolla lisätty,  paljon suurentava suurennuslasi.



Kunnilliset varpaankynsisakset, vanhuksille tarkoitetut. Kylpyjakkkara suihkuun jne.

...

Ennen ostamista kannattaa selvittää, mitä saa lainattua apuvälinelainaamosta ilmaiseksi. Ainakin kylpyjakkaran saa ilman muuta, jos sen tarvitsee kuntonsa takia.

Hallitus ei myönnä rahaa hoivalaitoksiin joten hyvinvointialueet eivät voi niitä toimintoja ylläpitää eli kaikille ei löydy vanhainkoti paikkoja tai kuten nykyään sanotaan hoivakotipaikkoja. Jos ei pärjää itsekseen tai puolin turvin, sitten kotihoito tulee pari kolme kertaa päivässä. Nyt on itseasiassa suunniteltu että laitoshoitoa ajetaan alas eli entistä enemmän on sängyssä kotona ihmisiä jatkossa. Kotihoitoon on vielä hankalampi löytää koulutettuja hoitajia koska työ on kiireinen, likainen, väkivaltariskeinen, heikosti palkattu, vuorotyö ja raskas muutenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Voidaan ja niin tehdään. Mikä on mielestäni väärin. Kuuluisi hoivakotiin, ei enää omaan kotiin.

Vaipoissa ne hoivakodissakin pitää, eivät auta vessaan. Mieluummin vanhana makaisin omassa kodissa kuin laitoksessa. Jos vaan pystyn lukemaan ja kattomaan tv:tä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mutta mistä se on kotoisin, että makaa yksinään, eikä pysty itse edes kylkeään kääntämään?"

Mitä äitisi vastaa kun keskustelet hänen kanssaan tuosta? Jos äitisi todella haluaa olla kotona yksi eikä häntä haittaa se että kaiken aikaa ei ole joku lähettyvillä niin kunnioittaisin kyllä hänen toivettaan ja yrittäisin järjestää asiat niin että ne välttämättömimmät asiat siellä kotona on saatavilla.

Hän vastaa, että se on sen ajan ongelma. Päästään hän on suht skarppi. 

ap

Jotenkinhan ne asiat on järjestettävä jo ennen kotiutumista jos se kotiutuminen on nyt ajankohtainen niin kyllä ne on ratkaistava nyt. Jos äitisi ei sitä ymmärrä niin ei kyllä vaikuta kovinkaan skarpilta. Mutta jos tahto on noin suuri niin en näe kotiuttamisessa ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Kotiuttamisesta päättää sairaalassa osaston lääkäri. Siihen vaikuttaa käytännössä vain, että onko vielä tarvetta sairaalatasoiselle hoidolle. Jos ei ole, niin pitää kotiuttaa ja antaa paikka pois, jotta voidaan hoitaa niitä, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa. 

Mutta se että mitä tukea kotiin tarvitaan ja mihin kotiutetaan, eli kotiutetaanko sinne omaan kotiin kotihoidon kanssa vai onko tarve ihan ympärivuorokautiselle hoivalle hoivakodissa, sen päättää moniammatillinen työryhmä, jossa on mukana sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Käytännössä, jos on kotoa tullut, eikä hoivakotipaikkaa ole valmiina odottamassa, harvoin pystyy kotiuttamaan suoraan hoivakotiin, koska ei ole vapaita paikkoja. 

Kotona on paljon sellaisia vanhuksia, jotka ei pääse itse vessaan. Kotihoito käy kolmesti päivässä vaihtamassa vaipat, antamassa ruoat ja lääkkeet. Lähinnä jos vanhus karkailee, eksyy ja kaatuilee, niin katsotaan että ei pä

Meillä ainakin kotihoito voi käydä jopa 6-7 kertaa vuorokaudessa, jos on tarve. Kotona on myös sellaisia vanhuksia, jotka tarvitsevat asentohoitoa vuoteessa. Silloin käydään 4-5 kertaa päivällä ja 2 kertaa yöllä. 

Siitä, onko koti tosiaan  _aina_ parempi paikka kuin hoivaosasto, olen hiukan eri mieltä.