Miten olette selvinneet tilanteista, joissa puoliso on ihastunut johonkin toiseen?

Vierailija kirjoitti:

Faktahan on se, että aidosti sitoutuneessa suhteessa ei ihastuta muihin. Miksi?

 

Koska: aidosti sitoutuneessa suhteessa ollaan tiiviisti yhteydessä ja yhdessä toisen (inhoan sanaa kumppani) kanssa ja suunnitellaan asioita, mennään ja tehdään ja keskitytään toisiinsa. Aidosti sitoutuneessa suhteessa oleva ymmärtää, että kukaan muu ei ole kopio siitä toisesta. Joten jos on tyytyväinen, ei käy edes mielessä että joku toinen olisi jotain "enemmän" kuin oma kumppani. Siksi esimerkiksi joku yltiösuvaitsevainen tyyppi voi olla aika riski suhteessa. Jos mikään ei ole turn off, niin sehän tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että kuka tahansa kelpaa, ja kumppani saa siitä varmaan osansa ennemmin tai myöhemmin. 

Kuvailemasi suhde kuulostaa todella ahdistavalta.

Reilun vuoden olen ollut ihastunut työkaveriini. Kerroin miehelleni asiasta heti kun alkoi tuntua että tilaisuuden tullen ihastuminen johtaisi tekoihin. Keskustelu oli rakentava. Meillä on pieniä lapsia eikä 10 vuoteen olla vietetty kahdestaan aikaa. Seuraavaan muutamaan vuoteen ei ole näköpiirissä parannusta tilanteeseen, joten mies oli ymmärtäväinen että pieni sivusuhde voisi kivasti tuoda iloa elämään tässä elämäntilanteessa. Valitettavasti työkaverini ei kykene ottamaan asiaa puheeksi puolisonsa kanssa, joten ei tästä mitään tullutkaan. Minua ei kiinnosta salasuhde. Viikoittain olemme töissä tekemisissä, mutta olen tarkempana ettei ikinä kahdestaan ja matkoilla yövytään eri hotelleissa. Houkutus on kuitenkin yhä läsnä.

Ottaisin eron. 

Itse eroaisin, en kestäisi hetkeäkään sitä että mun kanssa ollaan suhteessa vain sen takia, että ihastus ei ole vapaana. Koska siitähän tuossa on kyse, jos miehesi ihastuksen kohde olisi vapaa ja kiinnostunut miehestäsi niin mies olisi hänen kanssaan. Nyt sinun kanssasi olosuhteiden pakosta ja vielä loukkaa noin kamalalla tavalla sinua, että kertoo asiasta silti, vaikkei aio edes tehdä mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Itse eroaisin, en kestäisi hetkeäkään sitä että mun kanssa ollaan suhteessa vain sen takia, että ihastus ei ole vapaana. Koska siitähän tuossa on kyse, jos miehesi ihastuksen kohde olisi vapaa ja kiinnostunut miehestäsi niin mies olisi hänen kanssaan. Nyt sinun kanssasi olosuhteiden pakosta ja vielä loukkaa noin kamalalla tavalla sinua, että kertoo asiasta silti, vaikkei aio edes tehdä mitään. 

Kyllä minun ihastukseni on sinkku ja olisi myös kiinnostunut minusta. Sitä ei tietenkään tiedä, syntyisikö siitä parisuhdetta, mutta lyhyeen romanssiin ainakin olisi mahdollisuus. En kuitenkaan tartu mahdollisuuteen, koska lapset. Olemme puolisoni kanssa molemmat luvanneet tahtoa ja tätähän se tahtominen käytännössä tarkoittaa, että ihastuksesta huolimatta pidetään perhe yhdessä - ei sitä etteikö ihastuisi liiton aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse eroaisin, en kestäisi hetkeäkään sitä että mun kanssa ollaan suhteessa vain sen takia, että ihastus ei ole vapaana. Koska siitähän tuossa on kyse, jos miehesi ihastuksen kohde olisi vapaa ja kiinnostunut miehestäsi niin mies olisi hänen kanssaan. Nyt sinun kanssasi olosuhteiden pakosta ja vielä loukkaa noin kamalalla tavalla sinua, että kertoo asiasta silti, vaikkei aio edes tehdä mitään. 

Kyllä minun ihastukseni on sinkku ja olisi myös kiinnostunut minusta. Sitä ei tietenkään tiedä, syntyisikö siitä parisuhdetta, mutta lyhyeen romanssiin ainakin olisi mahdollisuus. En kuitenkaan tartu mahdollisuuteen, koska lapset. Olemme puolisoni kanssa molemmat luvanneet tahtoa ja tätähän se tahtominen käytännössä tarkoittaa, että ihastuksesta huolimatta pidetään perhe yhdessä - ei sitä etteikö ihastuisi liiton aikana.

Hyvin sanottu. Edeltävä kommentoija on taas jollain mustavalkoisilla laseilla liikenteessä, kun ei käsitä sitä, että ihminen voi kyllä ihastua (tahtomattaan) ja silti valita pysyä nykyisessä parisuhteessaan.

Toiseksi, eikös aloittaja kuvaillut, että itse oli suurinpiirtein kiskonut sen tunnustuksen miehestään. Eli ei niin, että hänen miehensä olisi loukkaamistarkoituksissa mennyt sen viskaamaan aloittajan naamalle.

Omasta kokemuksestani voin kyllä kertoa, ettei missään nimessä kannata mennä tunnustamaan ihastuneensa suhteen ulkopuolelle, vaikka sitä miten tivattaisiin. Vaikka se on ikävää joutua valehtelemaan ja siinä on tunnemyrskyissä seilattavaa jo muutenkin, niin kyllä todennäköisyydet ovat sen puolella, ettei kumppani tule suhtautumaan asiaan minkäänlaisella ymmärryksellä, vaan siitä tulee hirveä kriisi.

Mä ihastuin ja kiinnyin töissä mieheen, joka valehteli eroavansa puolisostaan. Hänellä oli tarkoitus selvästi päästä sänkyyn, kun vaimo pihtasi. Roikotti mua vuoden verran.

Myöhemmin sitten erosi oikeasti ja otti muhun yhteyttä.

Mulle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin kertoa asiasta kotona, koska kumpi sitten olisi ollut parempi, mokata tosi pahasti (koska olin jo niin hirveän ihastunut) vai nostaa kissa pöydälle, että näin on nyt käynyt ja olen tosi sekaisin. Että en halua pettää enkä erota, mutta en myöskään pääse tunteistani niin vaan eroon.

Ihastus tuli täysin vahingossa, sitä ei todellakaan voi hallita kehen ihastuu ja millä tavalla. :( Elämäni pahin kriisi ja harmittaa että tyyppi oli niin julma, että otti säännöllisesti yhteyttä ja piti tunnekoukussa. 

Vierailija kirjoitti:

Mä ihastuin ja kiinnyin töissä mieheen, joka valehteli eroavansa puolisostaan. Hänellä oli tarkoitus selvästi päästä sänkyyn, kun vaimo pihtasi. Roikotti mua vuoden verran.

Myöhemmin sitten erosi oikeasti ja otti muhun yhteyttä.

Mulle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin kertoa asiasta kotona, koska kumpi sitten olisi ollut parempi, mokata tosi pahasti (koska olin jo niin hirveän ihastunut) vai nostaa kissa pöydälle, että näin on nyt käynyt ja olen tosi sekaisin. Että en halua pettää enkä erota, mutta en myöskään pääse tunteistani niin vaan eroon.

Ihastus tuli täysin vahingossa, sitä ei todellakaan voi hallita kehen ihastuu ja millä tavalla. :( Elämäni pahin kriisi ja harmittaa että tyyppi oli niin julma, että otti säännöllisesti yhteyttä ja piti tunnekoukussa. 

Miten se homma sitten sujui kotona? Miten miehesi suhtautui? Ilmeisesti onnistuit kuitenkin vastustamaan uuden hepun kiusausta?

No mieheni otti tietysti nokkiinsa, mutta olemme olleet yhdessä nuoresta asti ja kolme kouluikäistä lasta löytyy, vanhin jo 16v.

Mutta asioita käytiin läpi ja mietittiin mistä johtuu. Liian vähän yhteistä tekemistä ja väljähtynyt fiilis toisia kohtaan, vaikka seksiä onkin ollut jne. Aloimme sitten tehdä enemmän kaikkea yhdessä. 

Harmittaa että asia oli niin moneen suuntaan tiedossa, eli "nolasin" meidät molemmat ja toinen mies siitä tuskin välittää, alkoi jahdata vaan seuraavia naisia.

Kiusausta vastustin viimeiseen saakka, eli mitään fyysistä ei ikinä tapahtunut. Pettämistä en olisi saanut anteeksi, sen mieheni teki selväksi. Oli kiitollinen ja arvosti että kerroin asioista, koska hänellä on hyvä itsetunto.

Mutta itse saan ihastustani ja itseäni hävetä, koska puhuin siitä niin avoimesti. En ole osannut antaa itselleni enkä toiselle miehelle anteeksi. Hän ei varmasti ikinä ymmärtänyt mitä vahinkoa sai aikaan. 

Asiat lähtivät kuitenkin parempaan suuntaan ja mies ei asiaa juuri murehdi. Mä mietin kyllä usein ja häpeän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse eroaisin, en kestäisi hetkeäkään sitä että mun kanssa ollaan suhteessa vain sen takia, että ihastus ei ole vapaana. Koska siitähän tuossa on kyse, jos miehesi ihastuksen kohde olisi vapaa ja kiinnostunut miehestäsi niin mies olisi hänen kanssaan. Nyt sinun kanssasi olosuhteiden pakosta ja vielä loukkaa noin kamalalla tavalla sinua, että kertoo asiasta silti, vaikkei aio edes tehdä mitään. 

Kyllä minun ihastukseni on sinkku ja olisi myös kiinnostunut minusta. Sitä ei tietenkään tiedä, syntyisikö siitä parisuhdetta, mutta lyhyeen romanssiin ainakin olisi mahdollisuus. En kuitenkaan tartu mahdollisuuteen, koska lapset. Olemme puolisoni kanssa molemmat luvanneet tahtoa ja tätähän se tahtominen käytännössä tarkoittaa, että ihastuksesta huolimatta pidetään perhe yhdessä - ei sitä etteikö ihastuisi liiton aikana.

Minä olen taas sitä mieltä, että jos suhteessa pysyminen vaatii valehtelua, se suhde on jo pilalla. Todella epäkunnioittavaa puolisoa kohtaan. Eri juttu kaataa naamalle, jos ei toinen edes halua tietää. Mutta jos erikseen kysyy, niin silloin ihastus jo näkyy päälle päin, ja valehtelu loukkaa lisää.

Vierailija kirjoitti:

No mieheni otti tietysti nokkiinsa, mutta olemme olleet yhdessä nuoresta asti ja kolme kouluikäistä lasta löytyy, vanhin jo 16v.

Mutta asioita käytiin läpi ja mietittiin mistä johtuu. Liian vähän yhteistä tekemistä ja väljähtynyt fiilis toisia kohtaan, vaikka seksiä onkin ollut jne. Aloimme sitten tehdä enemmän kaikkea yhdessä. 

Harmittaa että asia oli niin moneen suuntaan tiedossa, eli "nolasin" meidät molemmat ja toinen mies siitä tuskin välittää, alkoi jahdata vaan seuraavia naisia.

Kiusausta vastustin viimeiseen saakka, eli mitään fyysistä ei ikinä tapahtunut. Pettämistä en olisi saanut anteeksi, sen mieheni teki selväksi. Oli kiitollinen ja arvosti että kerroin asioista, koska hänellä on hyvä itsetunto.

Mutta itse saan ihastustani ja itseäni hävetä, koska puhuin siitä niin avoimesti. En ole osannut antaa itselleni enkä toiselle miehelle anteeksi. Hän ei varmasti ikinä ymmärtänyt mitä vahink

Olen eri, mutta en ymmärrä miksi sinä tuota miestä vihaat. Hänhän lopulta erosi ja otti yhteyttä? Tuon perusteella olet pikemminkin itse ollut se vedättäjä.

Ja pitää muistaa että on täysin eri asia ihastua esim. 20 vuoden liitossa kuin muutaman vuoden suhteen sisällä. Pitkässä suhteessa (eli sanoisin että yli 15v.) vaaditaan täysin erilaista suhtautumista ihastuksiin.

Sitä voi olla vaikea ymmärtää, jos on kokenut useita ihastuksia, rakastumisia ja eroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse eroaisin, en kestäisi hetkeäkään sitä että mun kanssa ollaan suhteessa vain sen takia, että ihastus ei ole vapaana. Koska siitähän tuossa on kyse, jos miehesi ihastuksen kohde olisi vapaa ja kiinnostunut miehestäsi niin mies olisi hänen kanssaan. Nyt sinun kanssasi olosuhteiden pakosta ja vielä loukkaa noin kamalalla tavalla sinua, että kertoo asiasta silti, vaikkei aio edes tehdä mitään. 

Kyllä minun ihastukseni on sinkku ja olisi myös kiinnostunut minusta. Sitä ei tietenkään tiedä, syntyisikö siitä parisuhdetta, mutta lyhyeen romanssiin ainakin olisi mahdollisuus. En kuitenkaan tartu mahdollisuuteen, koska lapset. Olemme puolisoni kanssa molemmat luvanneet tahtoa ja tätähän se tahtominen käytännössä tarkoittaa, että ihastuksesta huolimatta pidetään perhe yhdessä - ei sitä etteikö ihastuisi liiton aikana.

Jos kyseessä on vuosien sitkeä ihastus, niin voi sillä kumppanillakin olla mielipide siihen, haluaako hän että hänen kanssaan ollaan pelkän tahtomisen takia kun sydän on ihan muualla. Kevyet ihastumisen erikseen, ne tulee ja menee eivätkä kestä vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mieheni otti tietysti nokkiinsa, mutta olemme olleet yhdessä nuoresta asti ja kolme kouluikäistä lasta löytyy, vanhin jo 16v.

Mutta asioita käytiin läpi ja mietittiin mistä johtuu. Liian vähän yhteistä tekemistä ja väljähtynyt fiilis toisia kohtaan, vaikka seksiä onkin ollut jne. Aloimme sitten tehdä enemmän kaikkea yhdessä. 

Harmittaa että asia oli niin moneen suuntaan tiedossa, eli "nolasin" meidät molemmat ja toinen mies siitä tuskin välittää, alkoi jahdata vaan seuraavia naisia.

Kiusausta vastustin viimeiseen saakka, eli mitään fyysistä ei ikinä tapahtunut. Pettämistä en olisi saanut anteeksi, sen mieheni teki selväksi. Oli kiitollinen ja arvosti että kerroin asioista, koska hänellä on hyvä itsetunto.

Mutta itse saan ihastustani ja itseäni hävetä, koska puhuin siitä niin avoimesti. En ole osannut antaa itselleni enkä toiselle miehelle anteeks

Ai sinusta on ok katsoa uutta ihmistä valmiiksi? Siis että teet eroa ja pidät jonkun odotushuoneessa? Sehän on ihan törkeää. 

Kertoo jotain teidän suhteesta, että ihastutaan muihin ihmisiin. Olisi todella surullista, jos olisin suhteessa, jossa ihastuisin toiseen. Saati sitten jos kumppanini. 

Vierailija kirjoitti:

Kenelläkään kokemusta vastaavasta?

On. Erosimme, tuo vuosien ihastus ei mene tosta vaan ohi ja miehen vakuuttelut ovat paskaa. Menevät heti yhteen, kun nainen näyttää vihreää valoa. Näin kävi minunkin miehelleni. Naurattaa vieläkin, koska se nainen ei tietenkään oppinut tuntemaan kunnolla äärimmäisen pihiä siis sairaalloisuuteen asti olevaa miestä ennenkuin oli myöhäistä. Että onnellista miehen elämän ja harrastusten maksamista lopun elämäänsä tuolle naikkoselle. Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa :D

Nyt minulla on todella höveli mies, joka ei jokaista euroa laske, jos ollenkaan, mitä yhteisiin kuluihin laittaa. Lopulta minullakin kertyy säästöjä.

Vierailija kirjoitti:

Kertoo jotain teidän suhteesta, että ihastutaan muihin ihmisiin. Olisi todella surullista, jos olisin suhteessa, jossa ihastuisin toiseen. Saati sitten jos kumppanini. 

Suurin osahan täällä on ollutkin sitä mieltä, että se on surullista. Harva on/olisi mielissään siitä, että ihastuu suhteen ulkopuolelle.

Mitä se sitten kertoo suhteesta, jos kuitenkin ihastuu. Kertoo sen, että suhteessa on ihmisiä eikä robotteja. Ihmiselämään kuuluu kaikenlaista epärationaalista paskaa.

En selvinnyt tilanteesta, mies otti ja jätti ja muutti yhteen uuden naisensa kanssa kuukausi siitä kun luovutimme yhteisen asuntomme avaimet pois ja pisti välit poikki minuun. Kun kysyin oliko kyse pettämisestä (ei kuulemma ollut), lisäksi väitti että suhteemme päättymisestä oli melkein 6 kk vaikka todellisuudessa oli 2 kk. Välillä mietin, mitähän tämä nainen ajattelisi, jos tietäisi että harrastimme vielä seksiä exän kanssa avainten luovutukseen asti, vaikka hän oli jo aloittanut uuden suhteen puolivälissä muuttoa. En siis tiennyt, että uusi suhde oli jo aloitettu kuin vasta 2 viikkoa muuton jälkeen. Uusi nainen oli yhteisestä kaveripiiristämme jonka kanssa mies oli salannut läheisemmän yhteydenpidon jo 6 kk. Arvasin mistä oli kyse kun nainen poisti minut facebook-kavereista 10-vuoden kaveruuden jälkeen yhtäkkiä. Jouduin itse muuttamaan toiseen kaupunkiin koska kaikki tapahtui niin yllättäen eikä ollut säästöjä.

Vierailija kirjoitti:

No mieheni otti tietysti nokkiinsa, mutta olemme olleet yhdessä nuoresta asti ja kolme kouluikäistä lasta löytyy, vanhin jo 16v.

Mutta asioita käytiin läpi ja mietittiin mistä johtuu. Liian vähän yhteistä tekemistä ja väljähtynyt fiilis toisia kohtaan, vaikka seksiä onkin ollut jne. Aloimme sitten tehdä enemmän kaikkea yhdessä. 

Harmittaa että asia oli niin moneen suuntaan tiedossa, eli "nolasin" meidät molemmat ja toinen mies siitä tuskin välittää, alkoi jahdata vaan seuraavia naisia.

Kiusausta vastustin viimeiseen saakka, eli mitään fyysistä ei ikinä tapahtunut. Pettämistä en olisi saanut anteeksi, sen mieheni teki selväksi. Oli kiitollinen ja arvosti että kerroin asioista, koska hänellä on hyvä itsetunto.

Mutta itse saan ihastustani ja itseäni hävetä, koska puhuin siitä niin avoimesti. En ole osannut antaa itselleni enkä toiselle miehelle anteeksi. Hän ei varmasti ikinä ymmärtänyt mitä vahink

Hyvinhän sinä sitten tuon tilanteen onnistuit hoitamaan. Moni ei pystyisi siihen. Ei sinun ainakaan sitä tarvitse hävetä ollenkaan.

Ymmärrän toki sen, että se hävettää, jos on tullut liian suuren joukon tietoon tämä episodi. Kyllähän tällaiset yksityisasiat pitäisi mieluiten omana tietonaan.

"Minä olen taas sitä mieltä, että jos suhteessa pysyminen vaatii valehtelua, se suhde on jo pilalla. Todella epäkunnioittavaa puolisoa kohtaan. Eri juttu kaataa naamalle, jos ei toinen edes halua tietää. Mutta jos erikseen kysyy, niin silloin ihastus jo näkyy päälle päin, ja valehtelu loukkaa lisää."

########

Minä ajattelin asiasta aiemmin juuri niin kuin kirjoitit tuossa yllä.

Mutta nyt, tuon myllyn läpi kertaalleen vedettynä en enää ajattele. 

Nyt ajattelen niin, että ihastumisesta kannattaa kertoa vain, jos meinaa jollain tavalla edetä ihastuksensa kanssa. Luen etenemiseksi esimerkiksi sen, että ihastunut tunnustaa kohteelleen ihastumisensa.

Jos se ihastuminen on vain ihastuneen oman päänsä sisällä tapahtuva kamppailu, niin siitä ei kannata kertoa edes kysyttäessä.