Muistoja 60-luvulta

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa syötiin vellejä. Kylissä saattoi olla posti,pankki ja parikin kauppaa. Kaupassa karkit pantiin ruskeisiin pusseihin.Läheskään kaikissa perheissä ei ollut autoa.

Meillä oli auto ja meillä oli myös televisio ihan 60-luvun alussa, ASA-merkkinen.

Vierailija kirjoitti:

Herajoen jogurtteja myytiin neliskanttisissa purkeissa, ja kesän 1969 suosikkimakuni oli pähkinä.

 

1968 tuli jugurtit Valiolta.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla oli anopinkieli viherkasvi.Pari kaktusta.

Meillä on nytkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herajoen jogurtteja myytiin neliskanttisissa purkeissa, ja kesän 1969 suosikkimakuni oli pähkinä.

 

1968 tuli jugurtit Valiolta.

Näin Valion webbisivujen mukaan, mutta siinä yksinkertaistetaan asiaa hieman. 1968 aloitti mainittujen Herajoen jogurttien valmistuksen Tuottajain Maito -osuuskunta, joka on Valion yksi iso osakas, mutta ei sama asia kuin Valio. Nykyinen Valiojogurtti-nimi tuli käyttöön, sekä Herajoen meijerin että muiden tuotteille, vasta viitisen vuotta myöhemmin (esim. Hesarissa ensimmäinen mainos 3.9.1973).

Se yletön urheilu telkkarissa ja radiossa. TV-kanavia oli kaksi ja suurimmassa osassa maata 60-luvun alussa näkyi vain yksi kanava jos sitäkään. Siitäkin vähästä ohjelma-ajasta urheilu säi paljon. 

1964 oli Tokiossa olympialaiset. Suoraa linkkiyhteyttä ei ollut, joten kisat kuvattiin ja filmikeloja tuotiin nopeimmalla postikoneella Eurooppaan, josta ne laitettiin Eurovisionin kautta jäsenmaihin. Niinpä päivän kisat sai katsoa jo seuraavana päivänä, radiostahan ne oli kuultu jo suorana.

1964 talvikisat oli Innsbruckissa ja meidän koulun kaikki luokat kuunteli jotain hiihtoa keskusradion kautta. Siinä meni hukkaan hyvä laskennon tunti, lempiaineeni kansakoulussa (ja oppikoulussa).

Ihana Uudenvuoden konsertti tuli Uudenvuodenpäivänä heti Kekkosen puheen jälkeen tv1:llä. Se kesti 14.30 ja samaan aikaan alkoi kakkosella Itävallan mäkiviikko. Joka uusivuosi riideltin isän kanssa, en saanut katsoa viimeistä ylimääräistä numeroa, vaan tasan puoli piti vaihtaa kanavaa jotta sai katsella peräpään laskijoiden leiskautuksia.

Tuntui että kaikista Pohjolan kisoista tuli lähetys Salpis, Holmenkollen, Kuopio,ROI, 

Urheiluruutu oli sunnuntaina puoli tuntia jotta kaikki pesäpallot ja kuulantyönnöt saatiin näytettyä.

Kouluun piti hiihtää talvella, ruokatunnilla piti hiihtää kilometrin lenkki ja välitunnilla ainakin yksi 100 metrin lenkki, joo sellainenkin oli koulun pihalle tehty, meillä oli erittäin omituinen rehtori.

Miten niin en pidä urheilusta?

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan että olisi 60-70 luvulla alaluokilla liimattu rintaan jotkut laput? Mitä sillä tutkittiin. Muistan tällaisen, laput oli ihonväriset pienet neliön muotoiset laput.

Tuberkuliinikoe. Jos tuli näppylöitä, ei tarvinnut tehosterokotusta tuberkuloosia vastaan. Minulla ei tullut, uusi Calmette-rokotus siis! Onneksi en pelännyt rokotuksia.

Muistatteko, että jonossa seisottiin alusvaatteisillaan, kun rokotuksia annettiin. Siinä sai katsella, kun edelläolevan pakaraan pistettiin pikki. Tehokasta oli, ei mennyt paljon aikaa "terveyssisarelta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli rokotuksia meningokokki polio.Uimahalleja.Alkoi tulla asfalttia pääteille.Elannon kaupat.Koulukirjan kannet paperoitiin tai muovitettiin.Ei ollut juurikaan liikennevaloja.Eikä katuvaloja niitä alkoi lisääntyä.Kaunokirjoitus.Käsin.

Olen aina ihmetellyt miksi koulukirjat paperoitiin tai muovitettiin? Kirjoissa oli kovat kannet, oppikoulussa ne oli itse ostettu ja useimmat kirjat sai heittää roskiin toukokuussa, syksyllä oli jo uudet kirjat. Jos sisar tai veli oli tulossa oppikouluun 2-3 vuotta myöhemmin oli kirja kuitenkin vanhentunut, ehkä jotain latinan kirjaa lukuunottamatta.

Kyllä 60-luvulla vielä oppikoulujen kirjat pystyi kierrättämään eri luokilla olleitten sisarusten kanssa.  Minulla oli ainakin käytössä sama maantiedon ja kotitalouden ja äidinkielen kieliopin oppikirja, kuin aiemmin keskikoulun käyneellä neljä vuotta minua vanhemmalla sisarellani.  Varmasti oli jotain muitakin kirjoja, mutta nämä muistan hyvin.

Äidinkielessä oli sama opettajakin ja sisko oli tehnyt kirjaan hyvät valmiit merkinnät ja esimerkit.  Opettajan opetustapa oli siis vuodesta toiseen samanlaista.

Koulukirjojen tekijät ja kustantajat ei olleet vielä keksineet, että kun kirja uudistetaan ja vaihdetaan vuosittain, saadaan parempi menekki, tietenkin.  Samalla tehtiin kirjoista huonolaatuisia liimasidoskirjoja, jotka hajosi muutenkin jo sen vuoden aikana.

Minulla on oppikoulun kotitalous tunnilla käytetty keittokirja "Maija keittää koulussa" vieläkin tallessa ja joitakin kakkureseptejä siitä edelleen käytössä.

Kakku on siinä aina kaakku, ja kaakun tekeminen aloitetaan siinä aina näin:

"Voi pestään usealla kesälämpöisellä vedellä ja hierotaan puukauhalla sokerin kera vaahdoksi."

Että jes.  Mutta parempaa tiikerikakun ohjetta en ole vielä löytänyt.  Vaikka en voita ole ikinä pessytkään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaarinan pikkusisko Maijukin taidettiin jossain vaiheessa joksikin valita, ei kuitenkaan miss Suomi -kisassa.  Hän lähti jonnekin ulkomaille, olisiko ollut Lontooseen.  Siellä hän piti juhlia, joihin ei kuulemma saanut tulla muuta kuin kauniita ihmisiä.  Arto Paasilinna valitteli ( eli pottuili) kolumnissaan tästä, kuinka hän ja Kaisa Raatikainen ei koskaan pääse Maijun juhliin.

Tuo lehtijuttu saattoi kyllä olla jo myöhemmin kuin 60-luvulla.  Mutta tulipahan mieleen.

Kyseinen Arto Paasilinnan kolumni "Rumien kutsut" ilmestyi Apu-lehdessä 8/1982:

"Kun ihminen on ruma, niinkuin esimerkiksi minä, joutuu tavan takaa erilaisten ongelmien eteen. Muuan näistä ulkomuodon mukanaan tuomista hankaluuksista on seuraelämä, jossa näkökysymykset ovat voimakkaasti esillä.

'Kutsuillani ei rumia ihmisiä näy', väittää ma

Paasilinna on kirjoittanut sitten enemmänkin Maijun juhlista, koska muistan ihan eri jutun. Ehkä eri lehdessä kun. Se oli ihan lyhyt kolumnin tapai. nen ja kirjoitettu hyvin kieli poskessa ja juuri mainittu, kuinka "minä ja Kaisa Raatikainen emme koskaan pääse Maijun juhliin."

Mutta juu, varmasti se oli joskus 80-luvulla.  Vieläköhän Maiju järjestelee juhlia kauniille ihmisille?  

Alkossa oli käytössä viinakortti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Muistatteko, että jonossa seisottiin alusvaatteisillaan, kun rokotuksia annettiin. Siinä sai katsella, kun edelläolevan pakaraan pistettiin pikki. Tehokasta oli, ei mennyt paljon aikaa "terveyssisarelta".

Muistatteko että sekä pojat että tytöt oli alushoususillaan rokotusta varten samassa tilassa, meillä omassa luokassa. Onnistuiskohan nykyään?

Olkoonkin että oltiin jotain 2-3 luokkalaisia eli 8-9 vuoden ikäisiä.

Lauantaisin saimme  kyläkaupassa siskon kanssa valita limut, Minä otin siestan ja sisko omenaporen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistien vaihto ja pikkausvihko. Arvokkaimpia muisteja olivat hopeapölyllä koristellut. Minulla on vieläkin ne jäljellä enkä taida koskaan raaskia luopua niistä. Oikeastaan voisin tehdä hienon kansion, mutta liimaakaan ei voi käyttää, se näkyy läpi.

Sinitarra, tuo ihmeiden ihme.

Tarkoitatko muistoja. Muisteista en kyllä 60-luvun nuorena tiedä mitään.

Meilläkin, Etelä-Pohjanmaalla, sanottiin kiiltokuvia muisteiksi. Myös pikkausvihkon muistan.

Minulla on muuten vanha muistikirja tallella. Siellä on kavereiden värssyjen lisäksi mumman, paapan, tätien ja setien kirjoittamia värssyjä. Ruusun sulle antaisin, vaan mistä sen nyt saan.. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa syötiin vellejä. Kylissä saattoi olla posti,pankki ja parikin kauppaa. Kaupassa karkit pantiin ruskeisiin pusseihin.Läheskään kaikissa perheissä ei ollut autoa.

Meillä oli auto ja meillä oli myös televisio ihan 60-luvun alussa, ASA-merkkinen.

Katsoitteko Ruotsin tv-ohjelmia, ja oliko jompi kumpi vanhemmistasi keinosiementäjä, terveyssisar, metsätyönjohtaja tai se auto taksi? Olihan Suomessa autoja ja televisiota jo edellisellä vuosikymmenellä, mutta aika harvalla varsinkin maalla. Linja-auto kulki maaseudullakin parikin kertaa päivässä. Moni tuolla vuosikymmenellä elänyt muistaa valvoneensa sen yön, kun katsottiin ensimmäistä kuulentoa, myös minä.

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa syötiin vellejä. Kylissä saattoi olla posti,pankki ja parikin kauppaa. Kaupassa karkit pantiin ruskeisiin pusseihin.Läheskään kaikissa perheissä ei ollut autoa.

Ei syöty enää tuon vuosikymmenen loppupuolella, kun minä aloitin kansakoulussa. Porkkanaraastetta ja kurkkua en syö tänäkään päivänä, kun koulussa oli pakko. Oli jo koulukuljetus, ja minun paikkani koulutaksissa oli naapurinpojan sylissä. Turvavöistä ei ollut tietoakaan. 2. luokan aikana samaan taksiin tuli vielä naapurikylän lakkautetun koulun oppilaita, ja piti hakea oppilaita kaksi kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Miehillä oli ne ruskeat salkut missä eväät töihin. Maitopullo ( ent.koskenkorva) termari ja leivät voipaperiin kääritty.

Nämä ja muistan, kun isäni ei ollut ehtinyt syömään töissä eväitä ja sain niitä leipiä maistaa.

Ruisleivän välissä oli suolalihaa, lisäksi oli keitetty kananmuna, suolaa sellaisessa paperitötterössä.

Olivat taivaallisen makuisia, kun olivat muhineet koko päivän siellä salkussa - ei silloin jääkaappeja työpaikoilla ollut.

Sen ajan ihmiset eivät olisi osanneet kuvitella, kuinka hysteerisiä nyt ollaan, jos aamukahdeksan ja lounastauon välillä ei saa eväitä jääkaappiin. Metsätyöntekijöillä oli maitopullo villasukan sisällä, ja kahvi termospullossa. Siihen aikaan ja vielä paljon myöhemmin oli eräillä pakkomielle tehdä joka ruokatunnilla nuotio, kun ei ollu taukotupia.

En tiedä, en ole niin vanha.

Hämeenlinnaan avattiin vuonna 1970 ns.automarket RAKETTI -ANTTILA, siellä myytiin kaikkea muutakin kuin ruokaa.Tämä näkyi moottoritielle, sille 2-3 km pätkälle joka on 3-tietä.Elettiin niinkuin nykyaikaa ja luulin että näin muutkin. Käytiin siellä ylhäällä ravintolassa syömässä. Kassoja oli rivissä varmaan liki 10kpl. Oli muuten Suomen ensimmäinen Hypermarket ja jonkin aikaa myös ainoa. Juu ja oli meillä auto, meidän ukko kun oli seminologi.😏

Mulla on vieläkin muovipussi jossa lukee raketti-anttila ja on se raketin kuva. Pussi kestää ihan erilailla kuin nykyiset.

Katselin TV:stä ensimmäistä kansainvälistä satelliittilähetystä, jossa mm. The Beatles esiintyi. Hieno hetki.

Puhuttiin miehimyksistä tai hau-hauista. Homo-sanaa ei vielä käytetty.