Muistoja 60-luvulta
Herajoen jugurtit kauppa-autolta. đ
https://external-hel3-1.xx.fbcdn.net/emg1/v/t13/15536593910089681505?urâŠ
Kommentit (486)
Vierailija kirjoitti:
Herajoen jogurtteja myytiin neliskanttisissa purkeissa, ja kesÀn 1969 suosikkimakuni oli pÀhkinÀ.
1968 tuli jugurtit Valiolta.
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla oli anopinkieli viherkasvi.Pari kaktusta.
MeillÀ on nytkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herajoen jogurtteja myytiin neliskanttisissa purkeissa, ja kesÀn 1969 suosikkimakuni oli pÀhkinÀ.
1968 tuli jugurtit Valiolta.
NÀin Valion webbisivujen mukaan, mutta siinÀ yksinkertaistetaan asiaa hieman. 1968 aloitti mainittujen Herajoen jogurttien valmistuksen Tuottajain Maito -osuuskunta, joka on Valion yksi iso osakas, mutta ei sama asia kuin Valio. Nykyinen Valiojogurtti-nimi tuli kÀyttöön, sekÀ Herajoen meijerin ettÀ muiden tuotteille, vasta viitisen vuotta myöhemmin (esim. Hesarissa ensimmÀinen mainos 3.9.1973).
Se yletön urheilu telkkarissa ja radiossa. TV-kanavia oli kaksi ja suurimmassa osassa maata 60-luvun alussa nÀkyi vain yksi kanava jos sitÀkÀÀn. SiitÀkin vÀhÀstÀ ohjelma-ajasta urheilu sÀi paljon.
1964 oli Tokiossa olympialaiset. Suoraa linkkiyhteyttÀ ei ollut, joten kisat kuvattiin ja filmikeloja tuotiin nopeimmalla postikoneella Eurooppaan, josta ne laitettiin Eurovisionin kautta jÀsenmaihin. NiinpÀ pÀivÀn kisat sai katsoa jo seuraavana pÀivÀnÀ, radiostahan ne oli kuultu jo suorana.
1964 talvikisat oli Innsbruckissa ja meidÀn koulun kaikki luokat kuunteli jotain hiihtoa keskusradion kautta. SiinÀ meni hukkaan hyvÀ laskennon tunti, lempiaineeni kansakoulussa (ja oppikoulussa).
Ihana Uudenvuoden konsertti tuli UudenvuodenpÀivÀnÀ heti Kekkosen puheen jÀlkeen tv1:llÀ. Se kesti 14.30 ja samaan aikaan alkoi kakkosella ItÀvallan mÀkiviikko. Joka uusivuosi riideltin isÀn kanssa, en saanut katsoa viimeistÀ ylimÀÀrÀistÀ numeroa, vaan tasan puoli piti vaihtaa kanavaa jotta sai katsella perÀpÀÀn laskijoiden leiskautuksia.
Tuntui ettÀ kaikista Pohjolan kisoista tuli lÀhetys Salpis, Holmenkollen, Kuopio,ROI,
Urheiluruutu oli sunnuntaina puoli tuntia jotta kaikki pesÀpallot ja kuulantyönnöt saatiin nÀytettyÀ.
Kouluun piti hiihtÀÀ talvella, ruokatunnilla piti hiihtÀÀ kilometrin lenkki ja vÀlitunnilla ainakin yksi 100 metrin lenkki, joo sellainenkin oli koulun pihalle tehty, meillÀ oli erittÀin omituinen rehtori.
Miten niin en pidÀ urheilusta?
Vierailija kirjoitti:
Muistaako kukaan ettÀ olisi 60-70 luvulla alaluokilla liimattu rintaan jotkut laput? MitÀ sillÀ tutkittiin. Muistan tÀllaisen, laput oli ihonvÀriset pienet neliön muotoiset laput.
Tuberkuliinikoe. Jos tuli nÀppylöitÀ, ei tarvinnut tehosterokotusta tuberkuloosia vastaan. Minulla ei tullut, uusi Calmette-rokotus siis! Onneksi en pelÀnnyt rokotuksia.
Muistatteko, ettÀ jonossa seisottiin alusvaatteisillaan, kun rokotuksia annettiin. SiinÀ sai katsella, kun edellÀolevan pakaraan pistettiin pikki. Tehokasta oli, ei mennyt paljon aikaa "terveyssisarelta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli rokotuksia meningokokki polio.Uimahalleja.Alkoi tulla asfalttia pÀÀteille.Elannon kaupat.Koulukirjan kannet paperoitiin tai muovitettiin.Ei ollut juurikaan liikennevaloja.EikÀ katuvaloja niitÀ alkoi lisÀÀntyÀ.Kaunokirjoitus.KÀsin.
Olen aina ihmetellyt miksi koulukirjat paperoitiin tai muovitettiin? Kirjoissa oli kovat kannet, oppikoulussa ne oli itse ostettu ja useimmat kirjat sai heittÀÀ roskiin toukokuussa, syksyllÀ oli jo uudet kirjat. Jos sisar tai veli oli tulossa oppikouluun 2-3 vuotta myöhemmin oli kirja kuitenkin vanhentunut, ehkÀ jotain latinan kirjaa lukuunottamatta.
KyllÀ 60-luvulla vielÀ oppikoulujen kirjat pystyi kierrÀttÀmÀÀn eri luokilla olleitten sisarusten kanssa. Minulla oli ainakin kÀytössÀ sama maantiedon ja kotitalouden ja Àidinkielen kieliopin oppikirja, kuin aiemmin keskikoulun kÀyneellÀ neljÀ vuotta minua vanhemmalla sisarellani. Varmasti oli jotain muitakin kirjoja, mutta nÀmÀ muistan hyvin.
ĂidinkielessĂ€ oli sama opettajakin ja sisko oli tehnyt kirjaan hyvĂ€t valmiit merkinnĂ€t ja esimerkit. Opettajan opetustapa oli siis vuodesta toiseen samanlaista.
Koulukirjojen tekijÀt ja kustantajat ei olleet vielÀ keksineet, ettÀ kun kirja uudistetaan ja vaihdetaan vuosittain, saadaan parempi menekki, tietenkin. Samalla tehtiin kirjoista huonolaatuisia liimasidoskirjoja, jotka hajosi muutenkin jo sen vuoden aikana.
Minulla on oppikoulun kotitalous tunnilla kÀytetty keittokirja "Maija keittÀÀ koulussa" vielÀkin tallessa ja joitakin kakkureseptejÀ siitÀ edelleen kÀytössÀ.
Kakku on siinÀ aina kaakku, ja kaakun tekeminen aloitetaan siinÀ aina nÀin:
"Voi pestÀÀn usealla kesÀlÀmpöisellÀ vedellÀ ja hierotaan puukauhalla sokerin kera vaahdoksi."
EttÀ jes. Mutta parempaa tiikerikakun ohjetta en ole vielÀ löytÀnyt. Vaikka en voita ole ikinÀ pessytkÀÀn...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaarinan pikkusisko Maijukin taidettiin jossain vaiheessa joksikin valita, ei kuitenkaan miss Suomi -kisassa. HÀn lÀhti jonnekin ulkomaille, olisiko ollut Lontooseen. SiellÀ hÀn piti juhlia, joihin ei kuulemma saanut tulla muuta kuin kauniita ihmisiÀ. Arto Paasilinna valitteli ( eli pottuili) kolumnissaan tÀstÀ, kuinka hÀn ja Kaisa Raatikainen ei koskaan pÀÀse Maijun juhliin.
Tuo lehtijuttu saattoi kyllÀ olla jo myöhemmin kuin 60-luvulla. Mutta tulipahan mieleen.
Kyseinen Arto Paasilinnan kolumni "Rumien kutsut" ilmestyi Apu-lehdessÀ 8/1982:
"Kun ihminen on ruma, niinkuin esimerkiksi minÀ, joutuu tavan takaa erilaisten ongelmien eteen. Muuan nÀistÀ ulkomuodon mukanaan tuomista hankaluuksista on seuraelÀmÀ, jossa nÀkökysymykset ovat voimakkaasti esillÀ.
'Kutsuillani ei rumia ihmisiÀ nÀy', vÀittÀÀ ma
Paasilinna on kirjoittanut sitten enemmÀnkin Maijun juhlista, koska muistan ihan eri jutun. EhkÀ eri lehdessÀ kun. Se oli ihan lyhyt kolumnin tapai. nen ja kirjoitettu hyvin kieli poskessa ja juuri mainittu, kuinka "minÀ ja Kaisa Raatikainen emme koskaan pÀÀse Maijun juhliin."
Mutta juu, varmasti se oli joskus 80-luvulla. VielÀköhÀn Maiju jÀrjestelee juhlia kauniille ihmisille?
Alkossa oli kÀytössÀ viinakortti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko, ettÀ jonossa seisottiin alusvaatteisillaan, kun rokotuksia annettiin. SiinÀ sai katsella, kun edellÀolevan pakaraan pistettiin pikki. Tehokasta oli, ei mennyt paljon aikaa "terveyssisarelta".
Muistatteko ettÀ sekÀ pojat ettÀ tytöt oli alushoususillaan rokotusta varten samassa tilassa, meillÀ omassa luokassa. Onnistuiskohan nykyÀÀn?
Olkoonkin ettÀ oltiin jotain 2-3 luokkalaisia eli 8-9 vuoden ikÀisiÀ.
Lauantaisin saimme kylÀkaupassa siskon kanssa valita limut, MinÀ otin siestan ja sisko omenaporen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistien vaihto ja pikkausvihko. Arvokkaimpia muisteja olivat hopeapölyllÀ koristellut. Minulla on vielÀkin ne jÀljellÀ enkÀ taida koskaan raaskia luopua niistÀ. Oikeastaan voisin tehdÀ hienon kansion, mutta liimaakaan ei voi kÀyttÀÀ, se nÀkyy lÀpi.
Sinitarra, tuo ihmeiden ihme.
Tarkoitatko muistoja. Muisteista en kyllÀ 60-luvun nuorena tiedÀ mitÀÀn.
MeillÀkin, EtelÀ-Pohjanmaalla, sanottiin kiiltokuvia muisteiksi. Myös pikkausvihkon muistan.
Minulla on muuten vanha muistikirja tallella. SiellÀ on kavereiden vÀrssyjen lisÀksi mumman, paapan, tÀtien ja setien kirjoittamia vÀrssyjÀ. Ruusun sulle antaisin, vaan mistÀ sen nyt saan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa syötiin vellejÀ. KylissÀ saattoi olla posti,pankki ja parikin kauppaa. Kaupassa karkit pantiin ruskeisiin pusseihin.LÀheskÀÀn kaikissa perheissÀ ei ollut autoa.
MeillÀ oli auto ja meillÀ oli myös televisio ihan 60-luvun alussa, ASA-merkkinen.
Katsoitteko Ruotsin tv-ohjelmia, ja oliko jompi kumpi vanhemmistasi keinosiementÀjÀ, terveyssisar, metsÀtyönjohtaja tai se auto taksi? Olihan Suomessa autoja ja televisiota jo edellisellÀ vuosikymmenellÀ, mutta aika harvalla varsinkin maalla. Linja-auto kulki maaseudullakin parikin kertaa pÀivÀssÀ. Moni tuolla vuosikymmenellÀ elÀnyt muistaa valvoneensa sen yön, kun katsottiin ensimmÀistÀ kuulentoa, myös minÀ.
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa syötiin vellejÀ. KylissÀ saattoi olla posti,pankki ja parikin kauppaa. Kaupassa karkit pantiin ruskeisiin pusseihin.LÀheskÀÀn kaikissa perheissÀ ei ollut autoa.
Ei syöty enÀÀ tuon vuosikymmenen loppupuolella, kun minÀ aloitin kansakoulussa. Porkkanaraastetta ja kurkkua en syö tÀnÀkÀÀn pÀivÀnÀ, kun koulussa oli pakko. Oli jo koulukuljetus, ja minun paikkani koulutaksissa oli naapurinpojan sylissÀ. TurvavöistÀ ei ollut tietoakaan. 2. luokan aikana samaan taksiin tuli vielÀ naapurikylÀn lakkautetun koulun oppilaita, ja piti hakea oppilaita kaksi kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MiehillÀ oli ne ruskeat salkut missÀ evÀÀt töihin. Maitopullo ( ent.koskenkorva) termari ja leivÀt voipaperiin kÀÀritty.
NÀmÀ ja muistan, kun isÀni ei ollut ehtinyt syömÀÀn töissÀ evÀitÀ ja sain niitÀ leipiÀ maistaa.
RuisleivÀn vÀlissÀ oli suolalihaa, lisÀksi oli keitetty kananmuna, suolaa sellaisessa paperitötterössÀ.
Olivat taivaallisen makuisia, kun olivat muhineet koko pÀivÀn siellÀ salkussa - ei silloin jÀÀkaappeja työpaikoilla ollut.
Sen ajan ihmiset eivÀt olisi osanneet kuvitella, kuinka hysteerisiÀ nyt ollaan, jos aamukahdeksan ja lounastauon vÀlillÀ ei saa evÀitÀ jÀÀkaappiin. MetsÀtyöntekijöillÀ oli maitopullo villasukan sisÀllÀ, ja kahvi termospullossa. Siihen aikaan ja vielÀ paljon myöhemmin oli erÀillÀ pakkomielle tehdÀ joka ruokatunnilla nuotio, kun ei ollu taukotupia.
HĂ€meenlinnaan avattiin vuonna 1970 ns.automarket RAKETTI -ANTTILA, siellĂ€ myytiin kaikkea muutakin kuin ruokaa.TĂ€mĂ€ nĂ€kyi moottoritielle, sille 2-3 km pĂ€tkĂ€lle joka on 3-tietĂ€.Elettiin niinkuin nykyaikaa ja luulin ettĂ€ nĂ€in muutkin. KĂ€ytiin siellĂ€ ylhÀÀllĂ€ ravintolassa syömĂ€ssĂ€. Kassoja oli rivissĂ€ varmaan liki 10kpl. Oli muuten Suomen ensimmĂ€inen Hypermarket ja jonkin aikaa myös ainoa. Juu ja oli meillĂ€ auto, meidĂ€n ukko kun oli seminologi.đ
Mulla on vielÀkin muovipussi jossa lukee raketti-anttila ja on se raketin kuva. Pussi kestÀÀ ihan erilailla kuin nykyiset.
Katselin TV:stÀ ensimmÀistÀ kansainvÀlistÀ satelliittilÀhetystÀ, jossa mm. The Beatles esiintyi. Hieno hetki.
Puhuttiin miehimyksistÀ tai hau-hauista. Homo-sanaa ei vielÀ kÀytetty.
MeillÀ oli auto ja meillÀ oli myös televisio ihan 60-luvun alussa, ASA-merkkinen.