Muistoja 60-luvulta

Kaupunkiimme tuli tivoli. Teltan edustalla rummutti kaksi oikeaa tummaihoista rumpuja alkuasukasvaatteissaan. Samalla huusivat hurjasti omalla kielellään. Oli suuri ihme pienellä paikkakunnalla. Kuvitelkaa voisiko tapahtua nykymaailmassa : )

Kokis-pulloista kerättiin korkkien alta tarroja. Tietyn määrän kerättyään sai mm. jojon tai jopa oikean kameran. Kamera oli Agfan-merkkinen kinofilmikamera. Kuvien laatu oli aika huono.

60-luvun alkupuolella varusmiehet joutuivat käyttämään Intin lomapukua myös lomilla, siviilivaatteet oli kielletty. Samoin varusmies ei saanut ostaa alkoholia ilman joukkoyksikkönsä komentajan lupaa. Juu, totta on. Vasta 60-luvun lopussa kenraali Keinonen pv komentajana perui nuo säännökset.

Itse olin intissä vasta 70-luvun alussa, kummini tulivat kylään kun olin lomalla kotonani. Voi sitä ihmetystä kun kummisetäni näki että lähdin farkuissa ja pusakassa jonnekin illalla. Missä Intin puku?

Lapsenlapseni ihmetteli kun kerroin tuosta historian ihmeellisyydestä, hemmetti intin puvussa lomallakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herajoen jogurtteja myytiin neliskanttisissa purkeissa, ja kesän 1969 suosikkimakuni oli pähkinä.

 

1968 tuli jugurtit Valiolta.

Näin Valion webbisivujen mukaan, mutta siinä yksinkertaistetaan asiaa hieman. 1968 aloitti mainittujen Herajoen jogurttien valmistuksen Tuottajain Maito -osuuskunta, joka on Valion yksi iso osakas, mutta ei sama asia kuin Valio. Nykyinen Valiojogurtti-nimi tuli käyttöön, sekä Herajoen meijerin että muiden tuotteille, vasta viitisen vuotta myöhemmin (esim. Hesarissa ensimmäinen mainos 3.9.1973).

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001534198.html

Tuon kuvan oli jo joku aiemmin laittanut, kiitos siitä. Mutta  laitetaan uusiksi osana juttua. Tuottajain Maito, Herajoki. Tämä näkyy etiketistä. Puhuttiin ja mainostettiin Herajoen jogurttina.

Vierailija kirjoitti:

Mäkihyppääjä Veikko Kankkonen oli 60-luvun suuri sankari!

Timo Mäkinen oli rallikuningas. Olikohan joku Rauno Aaltonen myös. Että piti jossain tienvarressa pimeässä puskan juurella kytätä ohiviuhahtavia ralliautoja.  Mitähän hohtoa siinäkin oli?  Eniten kai sitä, että sai olla yöllä ulkona.

Virpi Miettinen oli älyttömän kaunis miss-Suomi.  Muistan kun lehdissä oli kuvia Virpistä ja hänen poikaystävästään Caesar von Walzellista.  Poikaystäväkin oli kuin satuprinssi.  

Toinen kaunotar oli Satu Östring.  Kaarina Leskinenkin oli toki nätti, mutta ei yltänyt noiden kahden tasolle mitenkään. 

Kaarinan pikkusisko Maijukin taidettiin jossain vaiheessa joksikin valita, ei kuitenkaan miss Suomi -kisassa.  Hän lähti jonnekin ulkomaille, olisiko ollut Lontooseen.  Siellä hän piti juhlia, joihin ei kuulemma saanut tulla muuta kuin kauniita ihmisiä.  Arto Paasilin

Mikä tätä palstaa vaivaa. Yritin kommentoida tuohon kikkelin näyttämisviestiin, niin ei näy koko viestiä.

Olisin vaan sanonut, että mitähän nykyään olisi moisesta asiasta sanottu? Silloin näitä vilauttelijoita oli usein.🙄

Lemmy soitti vielä skebaa The Rockin' Vickersissä ja sittemmin Sam Gobalissa. Jatsitupakki, happo ja sienet olivat suosittuja vauvasta vaariin, mutta myös Lemmyn suosimalla pirillä oli yhä oma vannoutunut kannattajaryhmänsä. 

Ekoja skinejä alkoi pyöriä etenkin paikoilla ja pleisseillä, jossa tarjolla soul- tai ska-musaa. Tämmöinen pitkätukka sai siellä helposti hammaskaluston uusiksi.

Kaikki vaatteet ostettiin tai pöllittiin Carnaby Streetin putiikeista ja valkoiset Beatles-bootsit kuubalaisella korolla olivat ja ovat ainoat kengät, joita tosimies voi vakavalla naamalla käyttää. Leveälahkeiset sammarit vaihtuivat pian tiukkoihin nahkabyysiin, joiden etumukseen sullottiin kurkku tai banaani.

Vierailija kirjoitti:

Katselin TV:stä ensimmäistä kansainvälistä satelliittilähetystä, jossa mm. The Beatles esiintyi. Hieno hetki.

Just!  Olen katsonut sitä samaa ohjelmaa.  Kuvan laatu ei ollut joka kohdassa hyvä.  Esittettiin siis suoraa lähetystä eri puolilta joko Eurooppaa tai maailmaa, en nyt muista enää sitä mistä kaikkialta.

Mutta sen toden totta muistan, kun näytettiin Beatleseitä, he oli studiossa harjoittelemassa tai levyn teossa.  Minulle se oli tietysti se tärkein kaikista.

Kertoo paljon tuon ajan hengestä.  Beatles oli niin iso tapaus, että kuului ilman muuta tuollaiseen erikoislähetykseen.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Navetoista löytyi heitteille jätettyjä lapsia likaisina.Eivät oppineet enää puhumaan saivat puheterapiaa.

Just joo. Mitähän elokuvaa olet katsonut?

No nää oli niitä Hymy-lehden skandaali juttuja, joihin ei aina kannattanut luottaa.  Niissä saattoi olla jotain vähäistä todenmukaisuutta, mistä sitten lehti kehitteli kunnon skandaalin.

Hymyssä oli aina jotain tämmöistä.  Yksi repäisevä juttu oli Olavi Virran kihlaus, muistan sen jutun.  Siihen ei uskonut kukaan.  Eikä se totta ollutkaan.  

Veikko Ennala teki juttuja, joissa ei ollut aina päätä eikä häntää, mutta kyllähän se lahjakas kirjoittaja oli.

Kissat juoksivat kaikki vapaina. Ei olisi tullut kuuloonkaan järkätä kaikenmaailman telineitä ja pitää sisäkissoja. Hulluina ja eläinrääkkääjinä sellaisia olisi pidetty. Omakotialueella, jossa asuin, ei ollut ainuttakaan hiirtä tai rottaa penkomassa ulkoroskiksia. Jos kissaa ei kuulunut ei näkynyt kotiin, hankittiin uusi.

En ollut vielä koulussa, kun meillä oli eka maatiaiskissa. Se piti minusta kovasti, kun järkkäsin kaikkea kivaa sille. Pahvilaatikoista tein seikkailukäytäviä sille. Siis monta pahvilaatikkoa vierekkäin ja oviaukot laatikosta toiseen ja ikkunoita, joista se ei mahtunut. Sitten sille tuli aina hepuli ja hajoitti koko hienon rakennelman. Ai että sitä oli hauska katsoa.

Se antoi jopa minun ottaa hellästi etutassuista kiinni ja pyöriä ympyrää rauhallisesti laulaen piiri pieni pyörii jne. Kissan jalat ei koskettaneet maata, mutta ei se ollut pahoillaan. Pääsi pois, kun halusi.

Meillä oli autona hieno 2-tahtinen Wartburg Itä-Saksasta. Haisteltiin sen pakokaasuja, kun isi käynnisti sitä. Auto kiihtyi alamäessä, kuljettaja ylämäessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa syötiin vellejä. Kylissä saattoi olla posti,pankki ja parikin kauppaa. Kaupassa karkit pantiin ruskeisiin pusseihin.Läheskään kaikissa perheissä ei ollut autoa.

Meillä oli auto ja meillä oli myös televisio ihan 60-luvun alussa, ASA-merkkinen.

Katsoitteko Ruotsin tv-ohjelmia, ja oliko jompi kumpi vanhemmistasi keinosiementäjä, terveyssisar, metsätyönjohtaja tai se auto taksi? Olihan Suomessa autoja ja televisiota jo edellisellä vuosikymmenellä, mutta aika harvalla varsinkin maalla. Linja-auto kulki maaseudullakin parikin kertaa päivässä. Moni tuolla vuosikymmenellä elänyt muistaa valvoneensa sen yön, kun katsottiin ensimmäistä kuulentoa, myös minä.

Me asuimme kaupungissa ja auto ei ollut taksi. Silloin en tajunnut, minkä merkkinen se oli mutta nyt tiedän, että se oli Citroen. Semmoinen josta sai perää nostettua ja laskettua. En kyllä tiedä miksi.

Täällä on mainittukin limsapullojen korkit. Ai että niistä sai kipeitä viiltohaavoja. Piti olla tarkkana niitä avatessa. Joskus meni hermo ja iskin ison naulan korkin läpi. Korkeista tehtiin pitkiä ja värikkäitä kynsiä. Korkki puristettiin sormenpään ympäri ja kärki painettiin suipoksi. Sitten oltiin hienoja naisia.

Pääsiäismunista sai sormuksia ja niistä otettiin ns. jalokivet pois ja tehtiin korviksia puristamalla korvanlehteen sormuksen ns. kultaympyrä. Taas oltiin hienoja naisia.

Meillä oli kaksi ekaa autoa Anglioita eli juustohöyliä. Isän pään kohta katossa oli musta, kun piti hattua ajaessaankin ja oli hyvin pitkä mies. Kolmas auto oli iso Opel, mallia en muista. Nopeusrajoituksia ei ollut, joten kiireessä ajettiin kaasu pohjassa lapset takapenkillä keikkuen ilman turvavöitä, tietenkin.

Meillä näkyi Ruotsin TV:n kaksi kanavaa. Sieltä tuli hyviä leffoja. Ruotsi on aina ollut meitä kehityksessä edellä johtuen siitä, etteivät olleet maailmansodissa mukana. Ainakin leffat ja muutama muu ohjelma oli tekstitetty ruotsiksi vaikka niissä puhuttiin ruotsia. Tämä kuurojen huomioon ottamista. Oli helppoa ymmärtää ja puhua ruotsia siellä laivalla käydessä vaikka kotona puhuttiin vain suomea.

Vierailija kirjoitti:

60-luvun alkupuolella varusmiehet joutuivat käyttämään Intin lomapukua myös lomilla, siviilivaatteet oli kielletty. Samoin varusmies ei saanut ostaa alkoholia ilman joukkoyksikkönsä komentajan lupaa. Juu, totta on. Vasta 60-luvun lopussa kenraali Keinonen pv komentajana perui nuo säännökset.

 

Itse olin intissä vasta 70-luvun alussa, kummini tulivat kylään kun olin lomalla kotonani. Voi sitä ihmetystä kun kummisetäni näki että lähdin farkuissa ja pusakassa jonnekin illalla. Missä Intin puku?

Lapsenlapseni ihmetteli kun kerroin tuosta historian ihmeellisyydestä, hemmetti intin puvussa lomallakin.

Meillä päin pitivät intin pukuja lomilla 70-luvun puolivälissäkin. Tytöt oli niihin tyyppeihin tykästyneitä. Mullakin oli jonkun hatusta sellanen valkonen pyöreä merkki jossa oli sininen keskus tms. ja olkapäältä joku miekkasysteemi :)

Pääsiäisenä kuljettiin joukolla trulleina (pääsiäisnoita). Mikähän loru lausuttiin ennenkuin sai kuparikannuun karkkia. En muista kuin lopun: palkka mulle. Sehän se tärkein olikin. Omakotialueella sai käydä välillä tyhjentämässä kahvipannun, kun tuli niin täyteen. Broidi oli niiiiin kateellinen ja taisi salaa pölliä mun karkkeja ja ehkä vanhemmat myös :)

Yhtenä vuonna pojat yritti kans tienata karkkeja ja pukeutui pultsareiksi. Sössötti jotain matkien pultsareita, mutta heidän nenän edestä lyötiin ovet kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Keskiviikkoiltaisin televisiosta tuli Peyton Place.

 Se olikin tärkeä ilta.  Tuttavarouva tuli usein meille katsomaan tuota Peyton Placea. Äiti leipoi jotain hyvää baakelsia ja tärkeänä istuttiin kattomassa miten Allisonin ja Rodneyn romanssi edistyy. Silloin elettiin 60-luvun loppua ja kävin keskikoulua.

Chicago-purkka oli lempparini. Makua jatkettiin laittamalla vesilasiin sokeria ja purkka sinne yöksi. Taas maistui hyvältä seuraavana päivänä. Voi hammasparkoja. Mutta karkkia sai vain harvoin, joten ne olivat hyvin arvokkaita. Äiti leipoi ihania piirakoita ja pullia, mutta eivät ne karkkia ja purkkaa korvanneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wc-paperi oli ihan järkyttävän kovaa

Vessapaperi oli sellaista silkkistä, joka ei pyyhkinyt yhtään mitään.

 

Se piti ensin rypistää kunnolla, sitten vasta käyttää.

60-luvun alussa naapuriin hankittiin televisio. Päästiin sinne kattomaan Rin Tin Tin sarjaa susikoiran seikkailuista. Meille hankittiin televisio v. -63. USA:n presidentti Kennedy murhattiin marraskuussa -63.  Siihen liittyviä tapahtumia näytettiin tv:ssä ja painuivat lähtemättömästi mieleen. Olin silloin 10 v.