Rohkeiden heinäkuisten HELMIKUU!

Nopea kommentti sulle kunpavauva. Ostin itse tuon Anitan tukivyön, musta se on ollut oikein hyvä, vaikkakin kärsin tuosta selkäkivusta. Maksaa 41 ¿ ja Helsingissä ainakin tuo Bebes myy niitä, voi tilata myös nettikaupasta. Itse suosittelen kyllä, että käy kokeilemassa sitä. Olin meinaa tilaamassa netistä S-kokoisen tukivyön, mutta onneksi kävin kokeileen. Mua jonku verran pienempi kaverini hankki loppuraskaudessa M-koon, sä olet mitoiltasi aika samoissa kun mä. Nyt ja vielä varmaan jonkin aikaa tästä eteenpäin tuo S olisi ollut hyvä, mutta jossain vaiheessa olisi varmasti sen kanssa tullut tukalat paikat, on meinaa aika napakka. Siinä on kuitenkin hyvä mahdollisuus säätää sitä pienemmäksi. Kokeneemmat konkarit tietäisi varmaan paremmin!



Masuasukkiko; kiva kuulla sustakin, vaikka kurja tuo irtisanomistilanne. Onneksi sulla alkaa kätevästi siitä suoraan mammis, eikö? Kiva kun laitoit noista rattaista, helpottaa jotenkin omaa päätöstä kun huomaa, että muilla on hyviä kokemuksia rattaista.



Nyt syömään =)



Onni rv 19+0

pinoudun. Terveisiä Roomasta, joku täällä olikin kaipaillut. Kiitos siitä :) Roomasta tarttui, alennusmyynnit kun olivat käynnissä, vaikka mitä kivaa pirpanalle mukaan. Itsellenikin löysin ihan kivoja vaatteita. Myös töiden puolesta matka sujui odotusten mukaan. Säät suosivat, lämmintä riitti 12-15 astetta ja aurinko paistoi miltei joka päivä. Suomen kevään veroinen ilma siis, lounaan pystyi nauttimaan hyvin jo terassilla.



Mulla on kanssa ollut selkä todella kipeänä, iskias on aika ajoin vaivannut jo useamman vuoden ajan ja kokoajan pelkään että vain pahenee raskauden edetessä. Sain lainaksi tuon Anitan (? en muista tarkkaan nimeä? ) tukivyön, käyttäjä kehui sitä kovasti. Vielä en ole sitä ryhtynyt käyttämään, kun masulihakset jaksaa vielä vähän kannatella.



Mitenkäs liikkeiden kanssa olikaan? Täällä taisi jo monet niitä tuntea? Itse en vielä tunnista. Välillä tuntuu kovaa paineentunnetta joka sitten aika nopeasti helpottaa. Painaisikohan vauski johonkin sisäelimeen joka aiheuttaa tukalan tunteen.



ruu. +pirpana rv. 19+0

Ihanaa, kun on loppu viikko käsillä, kun jotenkin on nyt ihan poikki. Sitähän nuo sairastelut ja sisällä olo teettää. Tyttö sairastui yhtä aikaa minun kanssa sunnuntaina. Ja pojalle nousi tiistaina tosi kova kuume illalla. Yöllä tais huidella ihan 40 asteessa. Oli tulikuuma ja punainen kauttaaltaan. No onneksi lääke helpotti oloa ja mies jaksoi käydä koko aamuyön juottelemassa, kun poika heräili ja vaikeroi...



Weimarille onnea uuteen yritykseen! En ole tainnut muistaa aiemmin onnitella. Minäkin tykkään kyseisistä hommista ja nyt viimeksi laatoitin oikein onnistuneesti, (vaikka itse kehunkin), keittiön lattian. Tosin miehet oli tehneet tosi hyvän tasaisen alustan.



Meilläkin oli Oran vaunut. Väliseinättömyys ei tuntunut haittaavan. Lähemmäksi vuoden ikää taisivat niissä nukkua. Minulla ei ollut minkäänlaisia kantokoppia vaan ihan äitiyspakkauksen makuupussit, jotka nekin olivat liikaa kesähelteellä.



Tulehan Ipanapiina sitten kertoilemaan kuulumisia lääkäristä. Toivotaan tosiaan, että tässä vaiheessa vaan harmittomia hajoitussupistuksia!



Eilen neuvolassa kävin, kun sain vaihdettua niin myöhäisen iltapäivä ajan, että mies ehti kotiin lasten kanssa. Hb 117, RR 104/62 ei ihme että välillä vähän huippaa ja painoakin oli taas tullut reilu puoli kiloa viikossa. Aivan kamalaa tuo minun painon nousu. Toisaalta nyt kipeänä on sortunut herkuttelemaan turhankin paljon. Mikä tärkeintä sydänäänet kuuluivat vahvoina. Kuulemma n. 150-160 luokkaa. Tarkoittaisikohan se tosiaan tyttöä, kun viimeksi tytöllä oli tuota luokkaa ja pojalla paljon matalammat...



Peerit rv 17+6

Olin tänään vähän niinkuin ylimääräisessä ultrassa tässä niskapoimun ja rakenneultran välissä. Kaikki oli ok, mikä tärkeintä! Edelleen vauveli vastaa kooltaan viikkoja, joten laskettu aika on ja pysyy 22.7. Olen yritellyt täällä kuunnella vaavelin liikkeitä, mutta en kyllä vielä osaa sanoa varmasti että onko hipsut lähtöisin vauvasta vai omia " ilmoja" jotka suolistossa pyörii vai mitä ovat. Toivottavasti pian jo tuntisi ihan oikeasti, että liikkeet ja hipsuhipaisut aiheuttaa Hän :) Meilläkin sykkeet 150 tietämissä, josta anopit ja muut tietäväiset ennustavat niin ikään tyttöä. En sitten tiedä... Rakenneultraan menossa 4 viikon kuluttua 7.3. ja sitä sitten saakin tässä seuraavaksi odottaa ja jännittääkin vähän!



Terveisin Inka 16+4

Eilen olin siellä ultrassa. Vauvelin rakenteet edelleen kaikki niin kuin pitää, katseltiin 4d:näkin pikkuista ja kovin oli vielä keskosen näköinen niin kuin tietysti tässä vaiheessa kuuluukin. Lääkärin mielestä oli juuri oikeannäköinen ja kaunis. Oli hassun näköistä kun kaverilla oli varpaat siinä otsan kohdalla, pikkuisen joustava tyyppi =)

Istukka oli edelleen aika alhaalla, eikä niin hyvissä asemissa kuin kätilö antoi ymmärtää... eli noin kaksi senttiä kohdunsuusta ylöpäin. Vielä tarttee tarkistella, seuraavan kerran sitten 25+ viikolla. Mutta istukka näytti kaikin puolin hyvältä, ja se alaosa mikä oli kohdunsuulla oli myös tiukasti kiinnittynyt kohtuun. Eli ei suurempia huolia ja epätodennäköistä että tulee vuotoa. Mutta jos tulee niin päivystykseen..no eikö se nyt ole itsestään selvää joka raskaudessa, että lääkäriin jos vuotaa?

Supistukset ei ooo vielä vaikuttaneet. Eipä ne noista kahdestakaan tehneet mitään ennen 24+ viikkoa, että pikkuisen tietty pelottaa.. Mutta jos noista kaksosista lyheni kriittiseksi vasta 27 jolloin vauvat kuitenkin painoi liki kaksi kiloa yhteensä, niin järjellä aatellen pääsen sinne yli 30 viikon ennenkuin tuo kohdunsuu lyhenee liikaa. Ja sitten 34+ ei enää estetäkään syntymästä tosin ei sitä toivotakaan tietty.

Painoarvio oli liki 400g ja keskimääräistä isompi lapsukainen siellä on. Jos kasvaa tätä tahtia olisi laskettuna aikana yli 4 kiloa.

Niin, ja sukupuolikin selvisi =) Että kaikin puolin mukava ja helpotuksen tuova käynti. Sain tallenteenkin ultrasta, että voi sitten ihastella pikkuisen akrobaattisia taitoja.



Niin, ja se on kuulkaas puoliväli tänään! *tarjoilee kakkua ja mehua kavereille*



Sori omanapainen viesti, lähetään lasten kanssa uhmaan pakkasta ja on vähän kiirus. Hyvää viikonloppua kaikille!



T:Ipanapiina ja Sisu 20+0

Moikka kaikille,



Tänään oltiin rakenneultrassa ja siellä se pikkuinen oli kasvanut taas kovasti sitten viime kerran. Toinen kyllä näyttää niin suloiselta :) Kaikki oli hyvin nyt mennään vkoja 19+3 mutta kätilön mittauksien mukaan vastaisi vkoa 20+0. Eivät kuitenkaan lähde laskettuapäivää muuttelemaan. Tuolla kysyin sukupuolesta mutta kättärin kätilö vain sanoi, että hän ei siihen puutu. Mä sanoin voisko se kuitenkin näyttää meille, mutta vauvalla oli jalat niin yhdessä ettei sieltä mitään kyllä nähnyt. Meillähän on helmikuun lopussa se 4d-ultra ja jospa siellä selviäisi se sukupuolikin. Iskä on kyllä kovasti sitä mieltä, että poika siellä on, mutta ei auta kuin odottaa. Mulla on istukka tuossa etuseinämässä ja siksi ei pahemmin potkut vielä tunnut. Kovasti vauva siellä potkutteli, mutta äippä ei mitään tuntenut.



Kovasti oli nyt oma napaista tekstiä, mutta töistä ei viitsi kamalasti kirjotella. Eikö se Ipanapiina meinaa meille paljastaa ollenkaan, kumpi sieltä sitten olisi tuloillaa???



t. joalin + aarre

Kiitos, Onni, neuvoista. Kävin tänään shoppaamassa Anitan tukivyön Bebesistä minäkin. Minulle paras oli se S-koko (minulla ei ole lantiota > miksi synnytän lapseni keisarinleikkauksella) ja se tuntuu tosi toimivalta. Onni, käytätkö vyötäsi joka päivä aamusta alkaen?



Myöhemmin lisää, nyt töitä!

Kunpavauva; Kiva, että oli apua ja löysit sopivan =) Kyllä oon sen aamulla laittanut päälle heti samaan aikaan vaatteiden kanssa. Välillä ottanut sen pois kotiin tullessa tai heti kävelylenkin jälkeen, joskus vasta ihan illalla. Tänään jostain syystä tuntui, että vatsa kuristuu siihen ja jouduin ottamaan heti töihin tullessa jo pois, sen kyllä huomaa selässä¿valitettavasti! Muuten olen pitänyt kyllä ahkerasti¿elän toivossa, että sen avulla välttäisin monet murheet.



Tällainen tuli esille viikonlopun aikana, onko kukaan kokeillut aiemmissa raskauksissa tai nyt lymfaa raskauden tukena? Auttaa kuulemma etenkin loppuvaiheessa, tahtoisin kuulla nyt niitä kokemuksia, mikäli jollain on sellaisia? Itse käynyt nyt hierojalla, mutta pohdin nyt muitakin mahdollisia apuja etenkin tuon selän vuoksi.



Täytynee jatkaa¿appelsiini oli taas taivaallisen hyvää =)

...näkyikö sukupuolet vai kysyittekö edes?



Meillä on rakenneultra ensi viikolla. Auttakaa minua: Jos kaikki muuten on hyvin, kysymmekö sukupuolista vai emmekö? Olen periaatteessa feministi, enkä haluaisi tehdä " sukupuolittuneita" hankintoja lapsille (vaan vaatteet kirkkaita perusvärejä ja retrovärejä), mutta toisaalta viime raskaudessa tiesimme poikamme sukupuolen jo viikolta 13 ja se auttoi siinä mielessä suhtautumaan häneen, että mietimme nimivaihtoehtoja poikien nimistä. Mutta onko tämä huono argumentti? Ehkä on.



Toisaalta taas haluaisin säilyttää jännityksen loppuun saakka - varsinkin, kun toivon edes yhtä tyttöä. Ja miksi toivon tyttöä? Siksi, että olisi yksi ihana tytön nimi keksittynä ;).



Tämä on vaikeaa. Toisaalta haluaisi HIRVEÄSTI tietää ja toisaalta ei. Mikä neuvoksi?



kunpavauva ja Unelma & Lempi

¿tarkoitin muiden ihania ultrakuulumisia =) On aina niin kiva lukea hyviä ultrakuulumisia, joita Inka76, Ipanapiina ja Joalin laittoivat.



Ruupikkuinen; miten selkäsi jaksaa? Itselläni kun myös tuo selkävaivaa niin ajattelin kysäistä. Itse kokeilin viime yönä uutta vinkkiä. Laitoin jalkojen alle suuren sohvatyynyn ja sain siten jalat pidettyä lähes koko yön ns. koukussa/ kulmassa, tämä kuulemma auttaa selkää rentoutumaan/ selälle täydellinen lepo. Katsotaan josko tästä olisi apua¿



Peerit; mites verenpaineet? Vieläkö heikottaa?



Kunpavauva; meillä on pe tuo rakenneultra ja ollaan aiottu kysyä kumpia on tuloillaan, jos vain kertovat. Olin aina sitä mieltä, että en tahdo tietää, mutta nyt kun on tuplat tulossa, ollaan kallistuttu toiseen suuntaan. Jotenkin vaan tuntuu että kahden kanssa on niin paljon hankintoja, järjesteltävää ja ihmeteltävää, että tuntuu luontevalta tietää ovatko tyttöjä, poikia vai melskaako masussa molemmat¿tietysti erehtymisen mahdollisuus on olemassa, mutta ehkä tuohon Brunon antamaan ¿tuomioon¿ sitten maaliskuussa viimeistään uskomme. Emme tosin meinaa kertoa kenellekään muille uutisia, ei edes lähipiirille. Ajattelimme ettemme edes sano tietävämme, koska tiedetään millaiselle tulilinjalle sitten joudumme ja toisaalta pelkään anopin menettävän järkensä ihan kokonaan ja tekevän sitten perusteella salaa hankintoja, kun itse olen vähän ¿niuho¿ ja tahdon tehdä hankinnat itse, kuulostanpa järkevältä ihmiseltä!?!



Muuten ei kummia. Tänään on erityisen vilkas aamu tuolla masussa, aloittavat usein aamujumpan kun ajelen töihin, mutta rauhoittuvat sitten. Tänään on jonkin sortin kymmenottelu käynnissä ja lajit ei meinaa loppua millään¿se on niin ihmeellistä ja ihanaa!



Onni rv 19+6

Nyt meinaa pieni pääkoppani hajota kokonaan ihan liiasta asioiden vatvomisesta, joten ajattelin kirjoitella, jos tästä tulisi itselle parempi mieli. Kävin siis viime viikolla seerumiseulonnassa ja tänään soitettiin paikalliselta äitiyspoliklinikalta ja kerrottiin verikokeen olleen ns. positiivinen eli mahdollisuus saada down-lapsi on kohonnut. Heti huomiseksi olisi aika polille lapsivesipunktioon, joka sekin on kuulemma vapaaehtoinen. Onhan siinä myös pieni keskenmenon riski. Punktion tuloksen saaminen kestää kuulemma 2-3 viikkoa. En tiedä kuinka meikäläinen kestää odotella tuon ajan ja sitten sen perusteella tehdä ratkaisu suuntaan tai toiseen jos tulos on huono. Toivoisimme kovasti odotetun lapsemme olevan terve, mitenkään vähättelemättä sairaan lapsen elämää ja heidän tuomaansa iloa lähiympäristöön. En tosiaankaan ole varma pystyisinkö ikinä tekemään ratkaisua raskauden keskeyttämisestä, varsinkaan jos siihen mennessä tunnen sikiön liikkeet. Nytkin jo tunnen kuinka kohtu on kasvanut ja miehenikin sitä aina välillä haluaa tunnustella. Toisaalta tiedän, että vielä on ennenaikaista miettiä tällaista, mutta huomenna siitä pitäisi polilla keskustella lisää ja parin odotusviikon aikana tarvitsee päätöstä kuitenkin harkita tosissaan.



Lueskelin seerumiseulonnasta saamiani esitteitä ja toki niissä mainitaan, että yksi raskaus kahdestakymmenestä on ns. riskiraskaus eli seerumiseulonnan tulos on positiivinen, mutta valtaosa näistä raskauksista päättyy terveen lapsen syntymään. Tämä onneksi antaa positiivista jaksamista, mutta päässä tuntuu vaan pyörivän negatiivisia ajatuksia. Aikaisemman kaksosraskaudenkin kohdalla osallistuimme seerumiseulontaan ja arvot olivat tietenkin koholla. Kävimme samaisella polilla jatkotutkimuksissa. Tunnin keskustelun jälkeen tehtiin ultralla tutkimus sikiön rakenteesta ja sijainnista. Ultrassa löytyikin kaksi sikiötä ja sen takia arvot olivat kohola. Nyt ei tosin voi siitäkään olla kyse, koska ei siirretty kuin yksi alkio.



Olihan tästä kirjoittamisesta hyötyä itselle, tuli jo parempi olo eikä vaan itketä koko aikaa.



-Masuasukki (rv 16)



Ps. Jotkut teistä oli miettinyt sukupuolen kysymistä ultrassa. Me saimme kaksosraskauden aikana tietää lastemme sukupuolet etukäteen kolmelta eri lääkäriltä ja kaikki olivat poikien kannalla. Jotenkin helpotti kankaiden ja vaatteiden valitsemisessa kun tiesi varmaksi ettei ostanut mitään vaaleanpunaisia unelmia. Myöskin oli enemmän aikaa ajatella poikien syntymistä, varsinkin kun itse olin toivonut tyttöä ja poikaa. Emme toki kertoneet tiedostamme muille, mutta moni sen arvasi, varsinkin anoppini, joka ompeli paljon vauvan vaatteita. Nytkin ajattelimme sitä rakenneultrassa tiedustella, mutta taidammekin saada siitä jo varmuuden aikaisemmin kromosomitutkimuksen yhteydessä. Jotakin positiivista siis siinäkin tutkimuksessa.

Voimia ja kärsivällisyyttä sinulle Masuasukki! Tietysti kaikki uskomme ja toivomme parasta ja samaa olen itsellenikin yrittänyt paukuttaa päähäni (kun koko ajan pelkään että joku on vinossa tuolla massussa, vaikka kaikki tähän asti on ollut hienosti), siis että kumminkin suurin osa niistä vauvoista syntyy terveinä ja vaikka jotain riskejä löytyisi niin silti mahdollisuus täysin terveeseen vauvaan on suuuuuuuuuri! Mutta tuonhan sinä toki tiesit itsekin! Uskotaan parhaaseen!! Täältä löytyy tukea ihan kympillä!



Voimahali!



Inka

Masuasukki toivottavasti saatte seuraavasta kokeesta sitten hyviä uutisia. Kovasti toivon, että loppujen lopuksi kaikki olisi hyvin ja saisitte terveen vauvan. Varmasti pitkältä ajalta tuntuu se tuloksien odottelu, mutta silloin sitten saa taas vähän lisää tietoa. Oikein paljon voimia tuleviin koitoksiin ja yritetään kuitenkin pysyä positiivisella mielellä.



t. joalin

jaksamisia! Varmasti negatiivinen puoli pyörii mielessä, ja aina on hirveää kuulla että jotain poikkeavaa on, mutta onneksi tutkimustulokset ovat noinkin valoisia: valtaosa lapsista on terveitä.



Onniko se kyseli selkävaivoistani. selkäni on jatkuvasti kipeänä. Tulee välillä jopa kävelemisestä kipeäksi. Vielä en ole tukivyötä ryhtynyt käyttämään, kun masu on niin pieni, mutta yritän välillä rentoutella selkää makaamalla selälläni jalat sohvalle 90 asteen kulmaan nostettuna.



ruu

Masuasukille voimia odotteluun ja päätöksentekoon, jos jotain ilmenee! Niin kuin joku sanoi, onneksi tuo seulonta kertoo vain kohonneesta riskistä ja hyvin suuri osa odottaa kuitenkin tervettä vauvaa. Itse päätin jo ennen np-ultraa, että jos jotain ilmenee, en mene jatkotutkimuksiin, koska en pystyisi tekemään keskeytyspäätöstä kuitenkaan. En tiedä olisiko mieli muuttunut, jos jotain olisi ollut.



Joku kyseli verenpaineistani. Enpä tiedä, kun ei ole viime neuvolakerran jälkeen mitattu. Toisaalta nyt ei ole moneen päivään huimannut paitsi tänään on jotenkin heikko olo. Supistuksiakin alkoi nyt viikonlopun aikana tulla. Voisikohan johtua kohdun nopeasta kasvusta? Illalla, kun käy pitkäkseen meinaa vatsa pingottaa koko ajan, jos ei löydy tarpeeksi rentoa asentoa. Aiheuttaa ihan kipua tuonne alavatsalle. No jos ei helpota, täytyy kai lääkäriin mennä.



Monella tuntuu vaivaavan selkä. Toivottavasti kaikki löytäisivät sopivan keinon selkäkipua helpottamaan...



Peerit rv 18+5

Ensiksi Masuasukille karhunvoimia odottaa tuloksia! Lähetän onnensäteitä että pienellä kaikki on kunnossa..



(.) Raskaus sujuu hyvin. Vaivoja ei oikeastaan ole minkäänlaisia johon olen tyytyväinen. Vatsa tuntuu alkaneen kasvaa kohisten ja vaatteet eivät tahdo mahtua sitten millään. Puolivälin rajapyykkikin tuli ohitettua joten yhä konkreettisemmalta tämä pikkuinen alkaa tuntua..



Huomenna käväisen katsomassa yksiä tuplarattaita josko hankkisi ne käytettyinä koiralenkityksiä varten ja vars. nukkumavaunut perii vauva esikolta. Vaikka mainostin ettei vielä mitään kiireitä hankinnoille niin alkaa se kuitenkin innostaa tuo valmistelupuolikin jo. Esikko on juuri siirtymävaiheessa isompaan sänkyyn joten sitten siirrän jo pinniksenkin suoraan meidän makkariin odottamaan heinäkuuta... Iiik, ihan mahanpohjasta juilii kun ajatteleekin että vauva meille tulossa. Iiihanaa...



Nyt suihkuun ja valmistautumaan iltavuoroon.. mukavaa talvipäivää kaikille.. toivo 20+1

Masuasukille hurjasti jaksamista ja voimia tulosten odottelemiseen. Toivotaan että pienellä olisi kaikki hyvin. Halaus!



Meillä ollaan oltu flunssassa koko viikko, ei mikään megatauti mutta tarpeeksi inhottava tämäkin. Toinen lapsista vielä niiskuttaa ja minä yskin mutta kyllä tämä tästä.



Massu kasvaa ihan kauheeta kyytiä, tuommoinen pallo tuossa edessä, tästä ei todellakaan voi erehtyä että mitä tuolla mahassa on. Ja pikkuinen poika siellä kasvaa, joku sitä kyseli =) Potkut on jo kovia, vielä on tilaa pyöriä ja hyöriä.

Mulla edelleen jonkun verran/välillä paljon supistelee, aloitin nyt syömään magnesiumia kun kyllästyi juomaan vissyä. Tuntuu ehkä vähän rauhoittuneen jo nyt, vaikka vasta tuon tällä viikolla aloitin. Voi olla psyykkistäkin, mutta pääasia että auttaa =)



Eipä tässä kummenpia, vielä kaksi viikkoa neuvolaan ja vasta 20.3 on se 4d/ lääkärintarkastus. Huoh...Menis nyt äkkiä tää aika ;)



T:Ipanapiina ja Sisu 20+6

Ihan ensin omia kuulumisia, eli rakenneultra takana....vauva voi hyvin ja kaikki on muutenkin ok. Vastasi keskiarvoltaan viikkoja, joissa nyt mennään.

Sukupuolta ei haluttu tietää, joten sitä ei edes yritettykään katsoa....mukava elää jännityksessä (tosin nyt on sellainen poika-fiilis, koska on nyt isompi kuin Ronja näihin aikoihin ja jotenkin ihan toisenoloinen kaveri muutenkin)



Seuraava neuvola onkin sitten jo parin viikon päästä ja sitten saakin jo tilailla pakkausta...se taas meinataan ottaa.



Eli kaikki hyvin tällä suunnalla.



Masuasukki, täällä myös toivotaan, että seuraavat tulokset ovat jo ok. Useimmitenhan sieltä ihan terveitä vauvoja tulee, joten sen valossa on toivo korkealla. Pakko myöntää, että pari kertaa mietin menekö itse tuohon samaiseen testiin, mutta kyllä itsestäni ainakin oli hyvä tietää tai saada ainakin tietoa hyvissä ajoin.



Pakko muuten nolona myöntää, että en ole aikoihin ehtinyt täällä vierailla vaikka olenkin lukenut juttunne ja innolla aina odotan pääseväni lukemaan.

Nytkin on taas mentävä, joten toivon että pääsen vaikka illalla jo keskittymään paremmin teidänkin kuulumisiin.



Weimari ja Himpula 20+3

Masuasukille kovasti voimia ja jaksamista! Odottaminen on ihan varmasti raskasta, mutta kuten itsekin laitoit mahdollisuudet terveeseen lapseen ovat suuret. Toivon hurjasti, että kaikki on kunnossa. Laita kuulumisia ja tunnelmia jos jaksat jossain vaiheessa, jos se helpottaisi omaa fiilistä.



Mua jänskättää tuo tämän päiväinen rakenneultra. Weimar oli saanut hyviä uutisia ultrasta eli onnea niistä=)



Palasin tänään työmatkalta ja on jotenkin puhti ihan pois, ei meinaa saada mitään järkevää aikaiseksi, mutta jos edes yrittäisin¿



Onni rv 20+2

Ei ole tullut kirjoiteltua aikoihin, mutta olen kyllä käynyt lueskelemassa kuulumisia. Mukavaa, että kenelläkään ei ole ollut mitään suurempia ongelmia. Ja toivottavasti (apua..mikä se nimimerkki oli??) masuasukkikon ? pikkuisella on myös kaikki hyvin! :)



On ollut kyllä vaikeaa sisäistää olevansa vihdoin ja viimein raskaana. Kun jo luuli, ettei sitä päivää koskaan tule. Nyt viime aikoina alkanut näkemään paljon unia synnytyksestä yms...viimeksi viime yönä. Ja aina sama juttu...vauva on syntyessään poika, mutta onkin kuitenkin tyttö...mitähän se meinaa. Kovasti tekisi mieli mennä ultraan ottamaan asiasta selvää, että kumpi sielä oikeasti on...vaikka sillä ei kyllä ole väliä. Toisaalta, kun tietäisi niin olisi kivempi ostella vaatteita valmiiksi ja mahdollisesti laittaa tapetit uusiksi yms..ja toisaalta olisi kivaa jännittää sinne heinäkuulle asti...hitsi...mitähän sitä tekisi??? :)



Hyviä voimisia ja viikonloppuja kaikille! :)



Inka-Mari rv 17+4