Miksi kouluttaudutte matalapalkka-alalle ja itkette kun palkka on pieni?

En päässyt sinne minne halusin.

Minua ei lapsena tuettu opiskelussa yhtään. Leikkiminen oli hauskempaa kuin opiskelu ja sitten kun itse tajusin, että hei jatko-opiskelemaankin pitäisi päästä, oli mahdollisuudet kovin vähäiset.

Yritin myöhemmin opiskella lisää mutta elämäntilanne ja sairaudet asettivat rajoitteita.

Kaikki lähtee niin siitä, että tukeeko vanhemmat vai ei. Jotkut onnistuvat sitä ilmankin mutta kaikki eivät.

Vierailija kirjoitti:

Duunari ehtii hankkia ensimmäisen asuntonsa siinä vaiheessa, kun korkeakoulutetut vielä viimeistelevät opintojaan.

Kuinka monella duunarilla on oikeasti oma asunto vaikka 23-vuotiaana? Ja kannattaa ottaa my;s huomioon kummalla on parempi koti vaikka kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä?

l

Vierailija kirjoitti:

Yritin neljä vuotta päästä korkeakouluun. En päässyt. Täytyi silti lapsi elättää, joten ammattikouluun vaan. 

Ammattikoulun tason töistä tosi harvoin saa samaa palkkaa kuin ammattikorkea tason töistä. 

No ei AMKin käyneellä tsupparilla tai kaupan kassalla ole sen korkeampi palkka, kuin ammattikoulun käyneellä.  Riippuu saako ja millaista työtä. Vuosia ei kannata odotella alan töitä, koska tieto vanhenee.

Kukaan ei kertonut lapsena että opiskele englantia ja ylipäätään opiskele peruskoulussa paljon jotta pääsee jatko-opiskelemaan. Eikä kukaan kertonut että opiskele paljon tai jotain tiettyä, kun toisesta työstä saat enemmän palkkaa kuin toisesta. Ainoastaan sitä ajatteli mikä on mukavaa. Niinkuin nykyäänkin. Monet kovapalkkaiset työt ovat aivan hel...vetin tylsiä, ennemmin lukisin vaikka Raamattua kannesta kanteen ja aina uudestaan vain alusta kuin olisin joku lakimies, juristi tai ylipäätään naama ruudussa kiinni päivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaikkien pienipalkkaisten töiden etuna - tai haittana - on se, että niitä voi tehdä aivot narikassa suorittaen. Joku muu on hoitanut ajattelun taustalla. Pitkällä kokemuksella työelämästä voin sanoa, että yllättävän suuri osa ihmisistä ei kykene oma-aloitteeseen työhön, jossa pitää ratkoa jatkuvasti vaikeita ongelmia ja kehittää ammattitaitoa myös vapaa-ajalla. Monet pitkälle koulutetutkin olettavat, että joku muu hoittaa, vaikka he ovat firmassa asiantuntijatyössä ja todellisten parannusehdotusten teko on heidän vastuullaan.

Palkka kuvaa markkinataloudessa sitä, kuinka paljon tuottaa työnantajalleen rahaa ja kuinka vaikeaa sinut on korvata jollain toisella työntekijällä. Koska Suomessa on valtava julkinen sektori, tuottavuuden laskeminen on hankalaa, mikä aiheuttaa jatkuvaa valitusta palkoista, jotka ovat aina liian pienet.

Mitkä ovat niitä aivot narikkaa

Niinpä. "Aivot narikkaan"- työt ovat jo pitkälti automatisoituja. Koko termi pitäisi heittää romukoppaan "paskaduunin" tavoin, kuvastaa vain alentavaa suhtautumista töihin, joiden sisältöä ei ymmärrä. Onhan se mukavaa hokea vanhoja kliseitä ja samalla ylentää itsensä.

AP, kaikki eivät ole syntyneet kultalusikka takapuolessa. Jos omia vanhempiakin pitää jo ala-aste ikäisenä opettaa, niin voi tulla melko haastava peruskouluaika.

Mä siksi, etten halua olla aina töissä. Neljän viikon kesäloma ei riitä. Jos asiantuntija-alaa voisi tehdä freelancerina tai keikkana, ehkä sitten. Ei kuitenkaan osunut kohdalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy todeta että ei tullut mieleenkään sellainen kusetus. Ajattelin lapsesta asti että työnteko on kannattavaa ja kaikki käy sen takia töissä. En tarkastanut alani palkkaa. Ajattelin että työnteolla pärjää hyvin ja ahkeruus palkitaan.

Ajattelin väärin. Lopetin työelämän kolmekymppisenä tehtyäni matalapalkka-alalla hommia noin kymmenen vuotta saatuani nolla euroa säästöön.

Menin tavallaan lakkoon. Palailen työelämään alalle kuin alalle, kun palkat asettuu kannattavalle pohjalle.

Aikoinaan suku muutti töiden takia pois metsistä kaupunkeihin tehtaiden vierelle, koska työnteosta oli tullut kannattavaa ja oli edulliset asumiskustannukset jne.

Nyt käytännössä pitäisi muuttaa takaisin, mutta ei ole metsiä eikä maita enää.

Tyhmä työtä tekee. Työ on nuorille ja tyhmille kunnes hoksaavat huijauksen.

Juuri näin! Meidän s

Jos eräily kiinnostaa niin silloin voi ryhtyä vaikka eräoppaaksi. Yksityinen eräopas Lapin rikkaille turisteille voi tienata varsin mukavasti.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kertonut lapsena että opiskele englantia ja ylipäätään opiskele peruskoulussa paljon jotta pääsee jatko-opiskelemaan. Eikä kukaan kertonut että opiskele paljon tai jotain tiettyä, kun toisesta työstä saat enemmän palkkaa kuin toisesta. Ainoastaan sitä ajatteli mikä on mukavaa. Niinkuin nykyäänkin. Monet kovapalkkaiset työt ovat aivan hel...vetin tylsiä, ennemmin lukisin vaikka Raamattua kannesta kanteen ja aina uudestaan vain alusta kuin olisin joku lakimies, juristi tai ylipäätään naama ruudussa kiinni päivät.

Englannin opetus alkaa jo alakoulussa, mikä antaa hyvän perustan kielitaidolle. Lisäksi on aina mahdollista opiskella kieliä myös myöhemmällä iällä tarpeen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunari ehtii hankkia ensimmäisen asuntonsa siinä vaiheessa, kun korkeakoulutetut vielä viimeistelevät opintojaan.

 

Kuinka monella duunarilla on oikeasti oma asunto vaikka 23-vuotiaana? Ja kannattaa ottaa my;s huomioon kummalla on parempi koti vaikka kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä?

Monella. Minullakin oli. En ole asunut päivääkään vuokralla, en myöskään ole ollut päivääkään työtön siitä lähtien kun täytin 20v ja olen nyt 40v ostin 21 vuotiaana ensimmäinen omakotitalon. Toisen, kävelin pankkiin, seuraavaksi talotehtaalle ja sanoin että tehkää tuo, otin aurinkoa ja katselin vierestä kun raksamiehet teki. Lopuksi ajattelin että en kyllä vanhoja huonekaluja uuteen kotiin kanna ja menin huonekaluliikkeeseen ja valitsin mitkä meille tuodaan. Amis M40v

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät yksinkertaisesti ole syntyneet nopeasti oppiviksi eivätkä ole saaneet hyväpalkkaisilta aloilta vaadittavaa lahjakkuutta synnyinlahjaksi. Lisäksi koulukiusaaminen sotkee monilla opiskelumotivaation jo heti alkuunsa ja myös erilaiset sairaudet ja rajoitteet, jotka eivät välttämättä näy ihmisestä päälle päin, voivat heikentää oppimiskykyä. Ja entäpä kasvuympäristö? Hyväosaisten perheissä kannustetaan opiskelemaan enemmän kun vertaa huono-osaisiin.

Minä olen nopeasti oppiva ja itseasiassa aika fiksu ja sivistynyt. Mutta minua ei kiinnosta hyvin palkatut toimistotyöt, vaan haluan tehdä käsilläni töitä, fyysistä työtä. Siksi olen raksalla. Minusta odotettiin arkkitehtiä, mutta aikoinaanlopetin opiskelut kesken, koska en vain jaksanut istua koneella, vaan halusin päästä tekemään. 15 vuotta raksalla, matalapalkka-alalla, mutta tykkään siitä mitä teen. En ikinä lähtisi toimistoon istumaan, vaikka palkka olisi parempi. 

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kertonut lapsena että opiskele englantia ja ylipäätään opiskele peruskoulussa paljon jotta pääsee jatko-opiskelemaan. Eikä kukaan kertonut että opiskele paljon tai jotain tiettyä, kun toisesta työstä saat enemmän palkkaa kuin toisesta. Ainoastaan sitä ajatteli mikä on mukavaa. Niinkuin nykyäänkin. Monet kovapalkkaiset työt ovat aivan hel...vetin tylsiä, ennemmin lukisin vaikka Raamattua kannesta kanteen ja aina uudestaan vain alusta kuin olisin joku lakimies, juristi tai ylipäätään naama ruudussa kiinni päivät.

Tämä, peruskoulun yhteishaussa sanoin, että köksän tunnit on ollu kivoja. Niin sitten opo ilmoitti että sopisit sitten kokiksi, olin että joo! Vanhemmat eivät tätä mitenkään edes kommentoineet, olivat että ok. Töihin mennessä todelliset työajat ja palkka paljastuivat, olivat todella epämiellyttäviä itsestä, niin vaihdoin sitten työpaikkaa ja alaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kertonut lapsena että opiskele englantia ja ylipäätään opiskele peruskoulussa paljon jotta pääsee jatko-opiskelemaan. Eikä kukaan kertonut että opiskele paljon tai jotain tiettyä, kun toisesta työstä saat enemmän palkkaa kuin toisesta. Ainoastaan sitä ajatteli mikä on mukavaa. Niinkuin nykyäänkin. Monet kovapalkkaiset työt ovat aivan hel...vetin tylsiä, ennemmin lukisin vaikka Raamattua kannesta kanteen ja aina uudestaan vain alusta kuin olisin joku lakimies, juristi tai ylipäätään naama ruudussa kiinni päivät.

Englannin opetus alkaa jo alakoulussa, mikä antaa hyvän perustan kielitaidolle. Lisäksi on aina mahdollista opiskella kieliä myös myöhemmällä iällä tarpeen mukaan.

 

Joo... Opin peruskoulussa englannin tunneilla yes ja no, käytännössä, puhuuko joku venäjää, englantia, kiinaa tai saksaa, aina ymmärtää yhtä paljon ja kieli on aina sama. 

Vierailija kirjoitti:

Tätä mä myös ihmettelen. Jos haluat vähintään keskiansion verran palkkaa niin kouluttaudu vähintään amk tason ihmiseksi.

Kouluttautumalla saat myös helpon työn eli helpolla saat palkan.

Kouluttautukaa niin ei tarvi surkealla palkalla tehdä niitä p*skahommia.

Itse olen amk tason ihminen ja teen helppoa tietokonetyötä, voin etäillä joskus ja tienaan paljon paremmin kuin duunarit.

Niin, tämän päivän Suomessakaan AMK-tason koulutuksen käyneet eivät ole tasa-arvoisia palkkojen suhteen, vaikka koulutuksen pitäisi olla laadullisesti ja tietopohjallisesti samantasoista. Itse kouluttauduin nuorena 90-luvulla heti lukion jälkeen sairaanhoitajaksi ensimmäisten AMK-tason sairaanhoitajien joukossa. Tuohon aikaan sairaanhoitajan palkalla tosin vielä eli ja pärjäsi ongelmitta, enkä nuorena ihmisenä silloisessa nuoren ihmisen elämäntilanteessa nähnyt mitään uhkakuvia asiassa.

Töitä riitti alusta saakka ensin sijaisuuksina, myöhemmin vakituisena. Osaamista ja kokemusta kertyi, mutta palkkakehityksessä ei tapahtunut mitään muuta kuin lainmukaisten ikälisien tuoma nousu. Olen toiminut koko sairaanhoitajan urani ajan vaativilla erikoissairaanhoidon osastoilla yliopistosairaalassa, jossa osaaminen on hioutunut ns. huippuunsa. Mutta enpä nuorena ammattiin 23-vuotiaana valmistuneena noviisina ymmärtänyt, ettei palkkakehitys tule koskaan kulkemaan tuon osaamisen kehittymisen mukana. 

Koulutaustaltani olen ylioppilas, joka menestyi lukiossa kohtalaisen hyvin päästötodistuksen keskiarvon ollessa 9 pinnassa. Lukion jälkeen mietin pitkään, mitä lähden opiskelemaan ja haluaisin tehdä työkseni. Pitkään kävin tasapainoilua saksan kielen yliopisto-opintojen ja sairaanhoitopuolen välillä päätyen lopulta viimeksi mainitulle alalle. 90-luvub maailmanaikaan ja ymmärryksellä mietin saksan kielen opintojen tuomia mahdollisuuksia ja mikään niistä ei innostanut lopulta ajatuksena: en halunnut kielen opettajaksi, käännöstöihin tai tulkkaamaan. Mitään ymmärrystä tuohon aikaan ei ollut vielä siitä, että kun tullaan 2000-luvulle ja eletään sitä eteenpäin, miten maailma tulee aukeamaan ja mitä kaikkea tuolla kieliosaamisella olisikaan voinut tehdä. Niinpä päädyin siihen ns. varmempaan vaihtoehtoon, koska halusin myös tehdä hyödyllistä ja ihmisläheistä työtä sosiaalisena ja empaattisena ihmisenä.

Jälkikäteen on turha jossitella. Mutta myöskin tällaiset ulkopuolelta tulevat hajatelmat muiden valinnoista ja niiden typeryydestä ovat aika mustavalkoisia. Nuoren ihmiset valinnat ovat sen hetken tiedoilla, ymmärryksellä ja kiinnostuksenkohteisiin perustuvilla valinnoilla tehtyjä. Kun elämää ja kokemuksia karttuu myös ihminen muuttuu. Harva meistä enää +40-vuotiaana on se sama ihminen ja samoilla intresseillä rakentuneita kuin se nuori aikuisen elämää aloitteleva versionsa. Minäkin toki olen jatkanut opiskelua sittemmin alallani eteenpäin ja editänyt kehittymistäni alan asiantuntijana ja sen myötä toimeentulon suhteen. Hoitoala ammattikorkeakoulututkintoinen on kuitenkin osaamisalana jäänyt ikävä kyllä palkkakehityksen suhteen täysin jalkoihin vaativana osaamisalana. Suomessa tehdään ensiarvoisen laadukasta ja tieteeseen perustuvaa hoitotyötä erikoisosaamisaloilla kautta linjan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritin neljä vuotta päästä korkeakouluun. En päässyt. Täytyi silti lapsi elättää, joten ammattikouluun vaan. 

Ammattikoulun tason töistä tosi harvoin saa samaa palkkaa kuin ammattikorkea tason töistä.

 

 

Putkarit, sähkärit, muurarit.. Aika paljon parempi palkka ihan amistutkinnolla kuin monellakaan AMK-tutkinnon suorittaneella. 

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kertonut lapsena että opiskele englantia ja ylipäätään opiskele peruskoulussa paljon jotta pääsee jatko-opiskelemaan. Eikä kukaan kertonut että opiskele paljon tai jotain tiettyä, kun toisesta työstä saat enemmän palkkaa kuin toisesta. Ainoastaan sitä ajatteli mikä on mukavaa. Niinkuin nykyäänkin. Monet kovapalkkaiset työt ovat aivan hel...vetin tylsiä, ennemmin lukisin vaikka Raamattua kannesta kanteen ja aina uudestaan vain alusta kuin olisin joku lakimies, juristi tai ylipäätään naama ruudussa kiinni päivät.

No onhan niitä vaikka kuinka paljon muitakin hyväpalkkaisia duuneja kuin juristi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunari ehtii hankkia ensimmäisen asuntonsa siinä vaiheessa, kun korkeakoulutetut vielä viimeistelevät opintojaan.

 

Kuinka monella duunarilla on oikeasti oma asunto vaikka 23-vuotiaana? Ja kannattaa ottaa my;s huomioon kummalla on parempi koti vaikka kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä?

 

"Kummalla on parempi koti" ? Ikä oli.... ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kertonut lapsena että opiskele englantia ja ylipäätään opiskele peruskoulussa paljon jotta pääsee jatko-opiskelemaan. Eikä kukaan kertonut että opiskele paljon tai jotain tiettyä, kun toisesta työstä saat enemmän palkkaa kuin toisesta. Ainoastaan sitä ajatteli mikä on mukavaa. Niinkuin nykyäänkin. Monet kovapalkkaiset työt ovat aivan hel...vetin tylsiä, ennemmin lukisin vaikka Raamattua kannesta kanteen ja aina uudestaan vain alusta kuin olisin joku lakimies, juristi tai ylipäätään naama ruudussa kiinni päivät.

Englannin opetus alkaa jo alakoulussa, mikä antaa hyvän perustan kielitaidolle. Lisäksi on aina mahdollista opiskella kieliä myös myöhemmällä iällä tarpeen mukaan.

 

Joo... Opin peruskoulussa englannin tunneilla yes ja no, käytännössä, puhuuko joku venäjää, e

Minä opin ainakin koulun englannin tunneilla puhumaan niin hyvin, että muutin 18-vuotiaana englanninkieliseen maahan ja suoritin jatko-opinnot englanniksi. 

En kouluttautunut matalapalkka-alalle, mutta olen sellaisella töissä, koska en saanut korkeakoulututkintoani edes sivuavia töitä. Tässä kun makselee matalapalkka-alan palkasta opintolainan lyhennystä useamman satasen joka kuukausi, on käynyt useamman kerran mielessä, että ei olisi ollut huono idea opiskella lukion jälkeen tai samaan aikaan lukion kanssa työllistävälle matalapalkka-alalle ja opiskella sitten työn ohessa yliopistolla. Kunhan opintolainan lyhennykset loppuvat, palkkani tulee riittämään ihan oksti, mutta toistaiseksi on melkoista kituuttamista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos kaikki kouluttautuu lääkäreiksi ja lakimiehiksi niin kuka tekee siivoojien, lähihoitajien, bussikuskien ym työt? 

Tänne tulee väkeä töihin.

Heidän mukanaan tulee lisää kuluja, joita täkäläiset maksavat veroina. Kaikille tulijoille pitää löytyä asunto ja terveydenhoito, hammashoito, kielen opetusta ja joskus terapiaa tai pahimmassa tapauksessa vankilapaikka tai pitkäaikainen sairaalahoito.  Nyky-yhteiskunnassa menee noin. Se on aina hyvä muistaa, kun halutaan tänne lisää väkeä. Uskon, että tulevaisudessa vain harvat haluavat tulla työhön moneksi vuodeksi, jos puoliso ja lapset on pakko jättää omaan maahan, kun isi/äiti on töissä kaukaisessa Suomessa.