Kihlasormus Suhteessa Varallisuuteen

No tietenkin on luonnollista, että sormus (kuten muukin omaisuus) ostetaan sen oman varallisuustason mukaan. Toki myös arvomaailma vaikuttaa, ei kaikki halua tuhlata materiaan vaikka rahaa olisikin. 

Paras ostaa sormukset yhdessä niin tulee mieluiset. 

Vierailija kirjoitti:

"Lounastauolla maistraatissa"

Sä teit siis sun valinnan tai teidän, mutta älä nyt ole hölmö ja julista, että se sun valinta on ainoa oikea.

Ja jos nyt ihan asiaa puhutaan, niin sijoitusmielessä jalometallit ja -kivet ovat itse asiassa erinomaisia ja riskittömiä sijoituksia, toisin kuin osakkeet.

Ei kihlasormukset ole mitään sijoituksia. Niistä saa myydessä aivan murto-osan hinnasta takaisin. No, toki en tiedä jos kyseessä olisi joku kymppitonnien sormus niin ehkä tilanne olisi erilainen. 

Kihlasormus voi olla mitä vain mielestäni vaikka joku halpis, mutta vihkisormus pitää olla tiptop sitä pidetään sitten loppuelämän joten sen on oltava justiinsa eikä melkeen.

Taas suominaiset kilpailemassa siitä kenellä on halvin sormus! Hahahhaaaa

Voittaja on se joka ei saanut sormusta ollenkaan. Tuohisormus tulee kakkoseksi.

Kyllähän kalliit sormukset hienoja on, mutta arkikäyttöön haluaisin itse hillityt, ei kovin kalliit sormukset joita ei tartte varoa. Voisihan sitä hankkia sellaisen isomman sitten juhlakäyttöön, jos miehelle olisi kovin tärkeää saada ostaa kallis sormus.

Toki sormukset ostetaan sen mukaan mihin itsellä on varaa ja millaisesta tyylistä tykkää. 

Mun kihlasormus on suomalaisen perinteen mukainen sileä kultasormus. Sellaisen halusin aikoinaan. Vihki on sitten muutamalla halvalla timantilla, oisko jonkun n. 500e maksanut. Silloin se tuntui aika kalliille kun oltiin opiskelijoita vielä, mutta haluttiin että on mieluinen. Ja on sitä ollut kiva sormessaan katsella jo yli 10 vuotta, edelleen ostaisin saman tyylisen. 

Vierailija kirjoitti:

Taas suominaiset kilpailemassa siitä kenellä on halvin sormus! Hahahhaaaa

Voittaja on se joka ei saanut sormusta ollenkaan. Tuohisormus tulee kakkoseksi.

Ilmeisesti suominaiset ovat yleistyneestä pinnallisuudesta huolimatta edelleen käytännönläheisiä. Sormus valitaan sen mukaan mikä miellyttää omaa silmää, eikä ajatella että mitä kalliimpi, sen parempi. Ja koska suurin osa tekee jatkuvasti jotain käsillään, valitaan sellainen sormus mikä kestää esim. käsien pesemistä. Henkilökohtaisesti tykkään siitä, että kun joku kihlautuu, niin ystävien ensimmäinen kysymys ei ole, että montako karaattia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kalliit sormukset hienoja on, mutta arkikäyttöön haluaisin itse hillityt, ei kovin kalliit sormukset joita ei tartte varoa. Voisihan sitä hankkia sellaisen isomman sitten juhlakäyttöön, jos miehelle olisi kovin tärkeää saada ostaa kallis sormus.

Toki sormukset ostetaan sen mukaan mihin itsellä on varaa ja millaisesta tyylistä tykkää. 

Tämän takia vihkisormus on yleensä yksinkertainen, sitä ei pitäisi ikinä ottaa pois. Kihlasormus taasen saa olla niin pramea kuin kantajansa kestää eikä sitä tarvitse aina pitää sormessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kalliit sormukset hienoja on, mutta arkikäyttöön haluaisin itse hillityt, ei kovin kalliit sormukset joita ei tartte varoa. Voisihan sitä hankkia sellaisen isomman sitten juhlakäyttöön, jos miehelle olisi kovin tärkeää saada ostaa kallis sormus.

Toki sormukset ostetaan sen mukaan mihin itsellä on varaa ja millaisesta tyylistä tykkää. 

Tämän takia vihkisormus on yleensä yksinkertainen, sitä ei pitäisi ikinä ottaa pois. Kihlasormus taasen saa olla niin pramea kuin kantajansa kestää eikä sitä tarvitse aina pitää sormessa. 

Eihän tuossa ole mitään järkeä. Miksei sitä näyttävää sormusta, tai peräti muuta korua, voi antaa ihan vain lahjaksi, jos sellainen jostain syystä pitää olla?

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut, pelkkä vihkisormus vain. Juuri noista mainitsemistasi syistä 😁

Mikä idea kalliissa sormuksessa on, jos sitä ei voi käyttää?

Ei se kihlasormus ole mikään seurantapanta, jota on pakko käyttää 24/7. Jos jättää kalliin korun kotiin kaukokohteenloman ajaksi, niin vuodessa ja vuosissa on aika monta muuta päivää käyttää sitä sormusta. Se vasta kumma ajatus on, että kannattaa ostaa halpa sormus vain siksi, ettet tule ryöstetyksi jos sattuu lomailemaan pari kertaa elämässään vähän kauempanakin.

Minulla on kihla ihan sileä valkokultainen ja vihki valkokultaa, jossa timantteja. Sanoin miehelle, että en halua mitään, josta iso kivi törsöttää ulos, koska se on hankalaa. Halusin mieluummin pieniä timantteja upotettuina ja sen sain!

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kihla ihan sileä valkokultainen ja vihki valkokultaa, jossa timantteja. Sanoin miehelle, että en halua mitään, josta iso kivi törsöttää ulos, koska se on hankalaa. Halusin mieluummin pieniä timantteja upotettuina ja sen sain!

Miten valkokultainen on kestänyt ja pitänyt loisteensa? Ts. tummeneeko ajansaatossa?