Kihlasormus Suhteessa Varallisuuteen

*timanteilla

**mieltymyksillään

automaattinen tekstinkorjaus :D

Itsehän sen päätät hyväksytkö sormuksen vai et? Luuppia en tuohon toimitukseen ottaisi mukaan.

Simpsoneista opittua (kun se alakoulun rehtori Skinner oli menossa kihloihin Selman tai Pattyn kanssa, en muista)

Kultakauppias: "Kahden vuoden palkka on hyvä nyrkkisääntö!"

Ei ole Suomessa mikään normi että se kosija kosisi valmiiksi ostetun kalliin sormuksen kanssa polvillaan vaan useimmiten sitä vain sovitaan kihlauksesta ja sitten mennään yhdessä ostamaan sormuksia. Monesti molemmat maksavat niistä oman osansa.

Näin siis varsinkin yhtään nouremmilla ihmisillä.

No, jos toista rakastaa ja haluaa olla yhdessä, niin ei kai sillä sormuksen hinnalla pitäisi silloin olla mitään väliä. Ethän sä sen sormuksen kanssa kihloihin mene vaan ihmisen. Sormus on pelkkä symboli. 

Vain tolloilla jenkeillä on muka standardina, että sormuksen hinta mittaa rakkauden määrää.

Kyllä sitä miehenä haluaa että vaimon timantit hieman vihjaisee omasta taloustilanteesta. Itse olin ns normituloinen mennessäni naimisiin, eikä vihkisormus siksi mitenkään erikoinen ollut, mutta olen sittemmin tehnyt erittäin merkittävän varallisuushypyn, jonka takia huomaan ajattelevani että miten tuota voisi hienovaraisesti tuoda esiin. Vaimo on kuitenkin nykyiseen normisormukseensa tyytyväinen, eikä muutenkaan juuri halua mitään blingiä.

Labratimantit ovat ok, koska ne oikeat tulevat niin epämääräisistä oloista että mieluummin ei

Mutta ehdottomasti varallisuuden tulee näkyä sormuksessa. Oikeasti romanttisissa ja varakkaissa liitoissa mies teettää sormuksen naisen ominaisuuksien, ehkä joidenkin sukujuttujen mukaan. Jos nait aatelisen (en suosittele), saattaa sormus olla joku mummon antiikkihely

Ei tuollaista tapaa ole Suomessa että ostetaan sormus valmiiksi ja se pitää olla jonkun tietyn hintainen. Paitsi ehkä jollain instatyrkyillä ja ankkahuuli-tositvtähtösillä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole Suomessa mikään normi että se kosija kosisi valmiiksi ostetun kalliin sormuksen kanssa polvillaan vaan useimmiten sitä vain sovitaan kihlauksesta ja sitten mennään yhdessä ostamaan sormuksia. Monesti molemmat maksavat niistä oman osansa.

Näin siis varsinkin yhtään nouremmilla ihmisillä.

Niin no en kyllä tiedä kuka itse itsensä elättävä nainen edes suostuisi tällaiseen enää nykypäivänä. Jos on joku pelto-orja kuolemassa nälkään niin ehkä. Nainen ei tee miehellä mitään, jos mies ei aseta naista maailmansa valoksi ja kukaksi, sekä sijoita tähän omaisuuttaan. Sama hankkiutua paksuksi jonkun söpön känniääliön kanssa ja kasvattaa lapsi ilman miestä

Vierailija kirjoitti:

No, jos toista rakastaa ja haluaa olla yhdessä, niin ei kai sillä sormuksen hinnalla pitäisi silloin olla mitään väliä. Ethän sä sen sormuksen kanssa kihloihin mene vaan ihmisen. Sormus on pelkkä symboli. 

Ymmärrän hyvin tämän pointin. Jos kuitenkin kumppanisi ajaisi tuliterällä Porschella ja ostaisi sinulle Kultajousen alennussormuksen vuosien seurustelun jälkeen, ottaisitko silti sormuksen naama pokerilla vastaan?

tai jos pienituloinen kumppanisi ottaisi lainaa ylikalliiseen timanttisormukseen, ottaisitko sormuksen?

Me menimme kihloihin ja naimisiin samoilla parin kympin sormuksilla, vaikka varaa olisi ollut "timantteihinkin". Hyvin olemme pärjänneet näillä rautarenkailla jo yli 20 vuotta. Kalliit korut ja sormukset eivät ole meidän juttumme ja tuntuisi täysin luonnottomalta kulkea joku timanttisormus sormessa. Jokainen valinnee sen tavan mikä tuntuu itselle luontevalta.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole Suomessa mikään normi että se kosija kosisi valmiiksi ostetun kalliin sormuksen kanssa polvillaan vaan useimmiten sitä vain sovitaan kihlauksesta ja sitten mennään yhdessä ostamaan sormuksia. Monesti molemmat maksavat niistä oman osansa.

Näin siis varsinkin yhtään nouremmilla ihmisillä.

Noin oli jo 1990-luvulla kun menin puolisoni kanssa kihloihin. Valitsimme molemmat todella neutraalit ja yksinkertaiset sormukset siksi, ettemme välitä timanteista tai muistakaan krumeluureista. Olisin todella kiusaantunut jos olisi jokin ökysormus sormessa ja pukeutuminen olisi huomattavasti alemman hintatason laatua ja luonnontilassa olevat hiukset ihan auki tai poninhännällä.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuollaista tapaa ole Suomessa että ostetaan sormus valmiiksi ja se pitää olla jonkun tietyn hintainen. Paitsi ehkä jollain instatyrkyillä ja ankkahuuli-tositvtähtösillä.

"Suomen tapa" on monissa asioissa naisvihamielinen ja ihmisoikeuksien vastainen, eikä sellaista "perinnettä" kannata vaalia tai säilöä

Jos puhutaan avioliitosta, mies vastaa taloudesta ja nainen kodista. Kaikki muu on naisen riistoa ja hyväksikäyttöä, eikä kukaan nainen enää suostu sellaiseen. 50/50 avioliitot ovat vain epätoivoisimmille ja alhaisimmille naisille, jotka eivät kestä elää ilman miestä. Naisen arvo on yhteiskunnalle ja perheelle paljon suurempi, kuin miehen, sillä tämä kykenee kantamaan ja hoivaamaan jälkeläiset. Yksi mies voi sittää 5000 naista, joten mies joko lyö kaikki korttinsa pöytään saadakseen naisen tai jää ilman

"Niin no en kyllä tiedä kuka itse itsensä elättävä nainen edes suostuisi tällaiseen enää nykypäivänä. "

No vaikka sinä et tiedä niin noin se maailma Suomessa nykypäivänä nyt vain pääosin toimii. Ja ne ihmiset ovat siihen tapaan oikein tyytyväisiä.

Vierailija kirjoitti:

No, jos toista rakastaa ja haluaa olla yhdessä, niin ei kai sillä sormuksen hinnalla pitäisi silloin olla mitään väliä. Ethän sä sen sormuksen kanssa kihloihin mene vaan ihmisen. Sormus on pelkkä symboli. 

Vain suomalainen mies on niin tyhmä, että uskoo kenenkään rakastavan tätä ilman, että elättää. Miehet eivät ole "rakastettavia". Pienet vauvat, söpöt eläimet ja joissakin tapauksessa naiset ovat. Jos mies yrittä olla "rakastettava", hän kilpailee naisen ja lapsen roolista, ja tekee itsestään oksettavan eikä rakastettavaa

Vierailija kirjoitti:

Ei ole Suomessa mikään normi että se kosija kosisi valmiiksi ostetun kalliin sormuksen kanssa polvillaan vaan useimmiten sitä vain sovitaan kihlauksesta ja sitten mennään yhdessä ostamaan sormuksia. Monesti molemmat maksavat niistä oman osansa.

Näin siis varsinkin yhtään nouremmilla ihmisillä.

Näin oli jo vuonna 1987 😌

"Ymmärrän hyvin tämän pointin. Jos kuitenkin kumppanisi ajaisi tuliterällä Porschella ja ostaisi sinulle Kultajousen alennussormuksen vuosien seurustelun jälkeen, ottaisitko silti sormuksen naama pokerilla vastaan?"

No ensinnäkin minä en halua mitään miehen valitsemaa sormusta, oli hinta sitten kallis tai halpa. Haluan olla valitsemassa sitä itse ja siksi olen ostanut kihlat yhdessä miehen kanssa. Siellä sitten katsellaan että millainen sormus olisi kummallekin mieleen ja sitten mietitään onko se sellainen että sen hinta sopii siihen mitä halutaan sormuksiin satsata.

Ja vaikka mies olisi miljonääri niin ei minulle pääasia sormuksessa ole sen hinta vaan se että se on juuri minulle mieluisa.

Vierailija kirjoitti:

"Niin no en kyllä tiedä kuka itse itsensä elättävä nainen edes suostuisi tällaiseen enää nykypäivänä. "

No vaikka sinä et tiedä niin noin se maailma Suomessa nykypäivänä nyt vain pääosin toimii. Ja ne ihmiset ovat siihen tapaan oikein tyytyväisiä.

Ei se kyllä toimi. Suurin osa naisista ei suostu tällaiseen ja nuoremmat eivät suostu edes seurustelemaan

Vinkkinä sulhasille, jos tuleva kihlattu vaatii kalliin kihlasormuksen... Kannattaa juosta taakseen katsomatta 🧐