Kuinka jaat puolison kanssa asumiseen - ja eläämiseen liittyvät kulut?

Vierailija kirjoitti:

Maksan vuokran ja sähkön koska mieheni joutui työttömäksi.  Hallitus säästää joten työpaikka meni.

Hallituksen palkkalistoillako hän oli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50-50 tasan. En keksi mikä olisi oikeudenmukaisempi tapa kuin se.

Tämä on varmasti oikeudenmukainen systeemi, jos tulotaso on sama eikä pariskunnalla ole lapsia. Lasten myötä väkisinkin tulee epäsuhtaa, koska äitiyslomat, hoitovapaat jne. Nainen jää urakehityksessä jälkeen. 

 

 

Meillä mies tienaa reilu pari tonnia enemmän kuussa kuin minä, bruttona siis. Tasan menee kaikki silti. Olen omat valintani tehnyt työelämässä kuten hänkin. 

Lapsia ei ole. Voi olla että lasten harrastuksia joutuisi mies maksamaan vähän enemmän, sillä minä en voisi niitä maksaa. Tai sitten eivät harrastaisi.

Meillä mies tienaa reilusti enemmän kuin minä, siis yli kymppitonnin kuussa enemmän. Meillä on niin että työmme eivät ole täysin meidän omia valintoja, tai esim mies on töissä perheyrityksessään ja itselläni ei olisi ikinä samaan mahdollisuutta vain siksi etten sattunut syntymään yrittäjäperheeseen, jonka yritystoiminta on kasvanut valtavasti viime vuosikymmenten aikana. Eli meillä nämä eivät ole täysin omaa valintaa, joten siksi myöskään menoja ei jaeta tasaisesti vaan molemmat maksavat omien tulojensa mukaan, mies paljon enemmän kuin minä ja minä sitten sen mitä pystyn. Ja on yksi lapsi. 

Yhteinen tili, yhteiset rahat. Isommista ostoista keskustellaan eikä kumpikaan ole mikään himoshoppaailija niin toimii meillä.

Yhteinen tili, jonne kumpikin laittaa tulojen suhteessa rahaa yhteisen talouden hoitamiseen. Silloin kummallekin jää omaa rahaa omiin menoihinsa eikä kummankaan tarvitse nipottaa.

Lasten hoidosta saa työkokemusta ja kotona olosta kertyy eläkettä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yhteiset rahat.

Niin meilläkin, mutta mies hoitaa kaikki laskut ja lainat.

35 vuotta olemme jakaneet menot kokolailla puoliksi. Kummallakin omat rahat ja tilit.

Kesämökki on miehen nimissä. Hän myös maksoi rakennuttamisen ja sen jälkeen käyttökulut. 

Koskaan ei ole ollut riitaa rahasta.

Kaikki raha on yhteistä. Jos tämä järjestely tuntuu väärältä, ei kannata mennä naimisiin koska siinä ytimenä on yhteinen talous.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki raha on yhteistä. Jos tämä järjestely tuntuu väärältä, ei kannata mennä naimisiin koska siinä ytimenä on yhteinen talous.

Kuulostaa kommunismilta

Tänä päivänä on täysin erilaisia perhemuotoja,  sijoituksia ja tuloluokat voi olla perheillä ja perheen sisälläkin aivan eri kaliiperia. On todella hyvä, että kulujen jakamisesta eri perhemuodoissa keskustellaan, koska se on tarpeellista. 

 

Ydinperheet on aivan eri asia. Kuin myös taloudet joissa raha ei liiku vuokraa ja ruokaa enempää. Jos ei tunnu jostakin tarpeelliselta näistä keskustella, voi jättää lukematta ja pitää tynnyriajattelun ihan omana tietonaan.

Vierailija kirjoitti:

50-50 tasan. En keksi mikä olisi oikeudenmukaisempi tapa kuin se.

Oikeudenmukaista on sekin jos ei kumpikaan jaksa räknätä prosentteja, vaan mennään molempien halun mukaan rennommalla tyylillä. Kuka maksaa milloinkin. 

Avioliitossa loppupeleissä pannaan kaikki kuitenkin puoliksi, jos ei avioehdolla ole toisin sovittu. Jokainen avioliitto päättyy joko kuolemaan tai eroon. Molemmissa tapauksissa tehdään ositus. 

Vierailija kirjoitti:

Asunto maksetaan 50-50. Aviomies hoitaa  sähkön, jätemaksut ja nämä muut tämän alueen maksut yksin. Minä vastaan perheen ruokakulut, kodinkoneet, sisustus- ja vaatehankinnoista. Kiinteistövero menee 50-50.  Kumpikin vastaa itse omista autoistaan ja harratuksistaan. Aviomies hoitaa kaikki pihalaitteiden hankinnat.

Onko teillä lapsia? Eihän tuo voi mitenkään mennä tasan että mies maksaa sähkön, jätemaksun ja pihalaitteet kun sinä maksat kaikki ruoat, vaatteet ja kodinkoneet? Oletko todella paljon hyvätuloisempi vai eikö teillä juurikaan osteta vaatteita ja ruokakulut hyvin maltilliset?

Vierailija kirjoitti:

Rahat yhteen pinkkaan ja sitten päätetään mihin ne käytetään. Meillä on täysin yhteiset rahat riippumatta siitä, mistä ne on tulleet. Ei ole koskaan ollut ongelmaa, olimme täysin persaukisia kun muutimme yhteen ja vuorotellen on joustettu, jotta toinen voi keskittyä uraansa ja taloudellisen tilanteen parantamiseen.

Aivan samoin meillä. Erilliset palkkatilit, mutta niihin on molemmilla käyttöoikeus. Silloin kun oli vielä asuntovelkaa, sitä lyhennettiin vaimon palkalla ja minun palkallani elettiin. Nykyisin eletään yhä pääosin minun tuloillani, vaimon palkasta jää aika hyvin säästöön, ja sillä ostetaan sitten autot sun muut isommat hankinnat. 

Tietysti jokainen perhe järjestää raha-asiansa tavallaan, mutta henkilökohtaisesti tuntuisi tosi ikävältä laskea jotain osuuksia. Toki yhteisten rahojen malli edellyttää luottamusta, ja mielessäni homma menee myös toisin päin: yhteiset rahat ovat luottamuksen osoitus.

No hyvä on, tunnustan: minulla on myös oma tili, johon menee yhden pienen sivuduunin palkka. Ne rahat saan luvan kanssa käyttää harrastuksiin yms, mutta jos sille tilille alkaa kertyä  aivan tonnikaupalla ylimääräistä pätäkkää niin olen minä sieltä oma-aloitteisesti maksanut yhteisiäkin menoja, tai sitten vain siirtänyt rahaa yhteisille tileille.

Musta kuulostaa aivan käsittämättömän hankalalta tuollainen menojen jakaminen, etenkin että kaikki 50/50 😳 Sekö sitten oikeasti menee niin että siirrellään rahoja tililtä toiselle? Ehtiikö tuolla kaavalla elää ollenkaan vai meneekö kaikki aika rahojen laskemiseen, ettei vaan kumpikaan joudu maksamaan yhteisen talouden ja perheen eteen koskaan enemmän, kuin toinen? Kuulostaa painajaiselta, enkä ikinä voisi elää tuollaisen ihmisen kanssa.

Oma kokemus yli 30 vuoden parisuhteen ajalta on yhteinen talous, yhtään ei kytätä ja vahdita kumpi maksaa mitäkin. En voisi kuvitellakaan muuta tapaa.

Erilliset tilit, yhteiset rahat. Minä maksan teknisesti kaikki kun vaimo opiskelee ja hoitaa vauvaa. En tiedä miltä tuntuu kun vaimo alkaa tienata rahaa. Olen oudolla tavalla pitänyt "elättämisestä". Omakotitalon hankinta tietty paljon helpompaa kahdella palkalla niin ei kai se sitten niin kauheaa voi olla.

M30

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50-50 tasan. En keksi mikä olisi oikeudenmukaisempi tapa kuin se.

Oikeudenmukaista on sekin jos ei kumpikaan jaksa räknätä prosentteja, vaan mennään molempien halun mukaan rennommalla tyylillä. Kuka maksaa milloinkin. 

Eli siis maksetaan tasan mutta vuorotellen.

Vierailija kirjoitti:

Musta kuulostaa aivan käsittämättömän hankalalta tuollainen menojen jakaminen, etenkin että kaikki 50/50 😳 Sekö sitten oikeasti menee niin että siirrellään rahoja tililtä toiselle? Ehtiikö tuolla kaavalla elää ollenkaan vai meneekö kaikki aika rahojen laskemiseen, ettei vaan kumpikaan joudu maksamaan yhteisen talouden ja perheen eteen koskaan enemmän, kuin toinen? Kuulostaa painajaiselta, enkä ikinä voisi elää tuollaisen ihmisen kanssa.

Oma kokemus yli 30 vuoden parisuhteen ajalta on yhteinen talous, yhtään ei kytätä ja vahdita kumpi maksaa mitäkin. En voisi kuvitellakaan muuta tapaa.

Tarvitseeko siinä 50-50 mallissa kytätä jotenkin? Ollaan eletty miehen kanssa omien rahojen systeemillä nyt 10 vuotta, mutta kyttäämistä ei ole tarvittu ollenkaan. Kauppareissu hoituu niin, että jompikumpi maksaa kassalla ja toinen siirtää rahoista puolet myöhemmin toiselle. Tai jos on omia hankintoja joukossa niin ne lisätään summaan. Ei me siihen montaa minuuttia kauempaa viikossa käytetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta kuulostaa aivan käsittämättömän hankalalta tuollainen menojen jakaminen, etenkin että kaikki 50/50 😳 Sekö sitten oikeasti menee niin että siirrellään rahoja tililtä toiselle? Ehtiikö tuolla kaavalla elää ollenkaan vai meneekö kaikki aika rahojen laskemiseen, ettei vaan kumpikaan joudu maksamaan yhteisen talouden ja perheen eteen koskaan enemmän, kuin toinen? Kuulostaa painajaiselta, enkä ikinä voisi elää tuollaisen ihmisen kanssa.

Oma kokemus yli 30 vuoden parisuhteen ajalta on yhteinen talous, yhtään ei kytätä ja vahdita kumpi maksaa mitäkin. En voisi kuvitellakaan muuta tapaa.

 

 

Tarvitseeko siinä 50-50 mallissa kytätä jotenkin? Ollaan eletty miehen kanssa omien rahojen systeemillä nyt 10 vuotta, mutta kyttäämistä ei ole tarvittu ollenkaan. Kauppareissu hoituu niin, että jompikumpi maksaa kassalla ja toinen siirtää rahois

No juuri tuo on mulle se nou nou. Että katsotaan ostoskuitista että 87,95 euroa, lasketaan siitä puolet + oman deodorantin hinta ja sitten siirretään se toiselle. Kuulostaa ihan joltain yläkoululaisten kaverusten kauppareissulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta kuulostaa aivan käsittämättömän hankalalta tuollainen menojen jakaminen, etenkin että kaikki 50/50 😳 Sekö sitten oikeasti menee niin että siirrellään rahoja tililtä toiselle? Ehtiikö tuolla kaavalla elää ollenkaan vai meneekö kaikki aika rahojen laskemiseen, ettei vaan kumpikaan joudu maksamaan yhteisen talouden ja perheen eteen koskaan enemmän, kuin toinen? Kuulostaa painajaiselta, enkä ikinä voisi elää tuollaisen ihmisen kanssa.

Oma kokemus yli 30 vuoden parisuhteen ajalta on yhteinen talous, yhtään ei kytätä ja vahdita kumpi maksaa mitäkin. En voisi kuvitellakaan muuta tapaa.

 

 

Tarvitseeko siinä 50-50 mallissa kytätä jotenkin? Ollaan eletty miehen kanssa omien rahojen systeemillä nyt 10 vuotta, mutta kyttäämistä ei ole tarvittu ollenkaan. Kauppareissu hoituu niin, että j

Ai. No onneksi sinun ei tarvitse elää niin. Mietin vain tuota että kun kuvittelit kaiken vapaa-ajan menevän 50-50-mallissa johonkin kyttäämiseen, niin ei mene. Ellei ole heikkolahjainen.