Kuinka jaat puolison kanssa asumiseen - ja eläämiseen liittyvät kulut?

Kaikki menot puoliksi. Toinen tienaa nettona 5.500e ja toinen 4.800e.

Omista autoistaan vastaavat molemmat itse, huonommin tienaavalla työsuhdeauto. Se tasoittaa menoja aika paljon.

Se kummalla on käyttötilillä rahaa, maksaa, jos toisella on loppu.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne pitää jotenkin jakaa? Meillä mies maksaa kaiken.

Oisko ihan tasapuolisuuden vuoksi? En suostuisi elättämään toista enkä toisaalta myöskään olemaan elätti. Ellei sitten toinen olisi miljönääri. 

Vierailija kirjoitti:

Rahat yhteen pinkkaan ja sitten päätetään mihin ne käytetään. Meillä on täysin yhteiset rahat riippumatta siitä, mistä ne on tulleet. Ei ole koskaan ollut ongelmaa, olimme täysin persaukisia kun muutimme yhteen ja vuorotellen on joustettu, jotta toinen voi keskittyä uraansa ja taloudellisen tilanteen parantamiseen.

        Avioliittoon mentyä kaikki tuli yhteiseksi oy/ab, nyt eletään koroilla. Tietääkseni vain Suomessa on tulloainen rahojen omiminen aviossa ja siksi hyvin harva perhe etenee miljonääreiksi. Ketjussa ei puhuta säästämisestä eikä taloussuunnittelusta vaan siitä mikä on yhteisesti pakko maksaa ja loput rahat ovat MINUN. Mikä avioliitto se tuollainen on?

Kumpikin maksaa omat kulunsa, yhteisiä ei ole. Minä omistan kesämökin, mies kotimme, joten ei ole tarpeen maksaa toiselle vuokraa. En ole vielä keksinyt yhtäkään syytä sille, miksi parisuhde tarkoittaisi oman taloudenpidon päättymistä.

En ikinä suostuisi maksamaan puolta kuluista/menoista. Jos näin vaadittaisiin, hakisin avioeron, jossa kaikki puolitetaan. 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahat yhteen pinkkaan ja sitten päätetään mihin ne käytetään. Meillä on täysin yhteiset rahat riippumatta siitä, mistä ne on tulleet. Ei ole koskaan ollut ongelmaa, olimme täysin persaukisia kun muutimme yhteen ja vuorotellen on joustettu, jotta toinen voi keskittyä uraansa ja taloudellisen tilanteen parantamiseen.

        Avioliittoon mentyä kaikki tuli yhteiseksi oy/ab, nyt eletään koroilla. Tietääkseni vain Suomessa on tulloainen rahojen omiminen aviossa ja siksi hyvin harva perhe etenee miljonääreiksi. Ketjussa ei puhuta säästämisestä eikä taloussuunnittelusta vaan siitä mikä on yhteisesti pakko maksaa ja loput rahat ovat MINUN. Mikä avioliitto se tuollainen on?

Ihan avioliittolain mukainen. Siinä kun muistutetaan, että avio-oikeus ei ulotu toisen omaisuuteen liiton aikana.

Kaksi aikuista ihmistä muutettiin yhteen aikoinaan.

Jo tapailuvaiheessa arvostin sitä, kuinka silloin ravintolassa ruokaillessa, kaupassa yms. mestoissa toinen aikuinen maksoi joskus. Joskus minä maksoin. Ei erityisesti pidetty kirjaa rahoista.

Yhteen muutettua kotiin liityvät laskut on maksettu puoliksi, esimerkiksi sähkölaskut. Sitten molemmat ovat maksaneet omat autokulunsa, harrastuksensa jne. Ruoat on ostanut hän, joka on tehnyt ruokaa, yleensä minä.

Tämä on sopinut meille molemmille. Melko tyytyväiseltä vaimokin vaikuttaa, riitaa ei ole koskaan ollut rahasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahat yhteen pinkkaan ja sitten päätetään mihin ne käytetään. Meillä on täysin yhteiset rahat riippumatta siitä, mistä ne on tulleet. Ei ole koskaan ollut ongelmaa, olimme täysin persaukisia kun muutimme yhteen ja vuorotellen on joustettu, jotta toinen voi keskittyä uraansa ja taloudellisen tilanteen parantamiseen.

        Avioliittoon mentyä kaikki tuli yhteiseksi oy/ab, nyt eletään koroilla. Tietääkseni vain Suomessa on tulloainen rahojen omiminen aviossa ja siksi hyvin harva perhe etenee miljonääreiksi. Ketjussa ei puhuta säästämisestä eikä taloussuunnittelusta vaan siitä mikä on yhteisesti pakko maksaa ja loput rahat ovat MINUN. Mikä avioliitto se tuollainen on?

Avioliitto ei tarkoita sitä, että toisen rahapussille olisi oikeus mennä, vaikka elatusvelvollisuus onkin. Minusta olisi todella outoa, jos mies käyttäisi rahojani vain, koska olemme yhdessä. Tai jos minä ajattelisin, että voin käyttää hänen palkkaansa. 

Vaikka kulut jaetaan suunnilleen niin esimerkiksi minun säästöjä on käytetty asuntoon, mökkiin jne. Mutta en siltikään suostuisi siihen, että kaikki minun tililläni olisi vapaassa käytössä. Tai toisinpäin. 

Mä asun miehen omistamassa talossa. Ostan meille ruuat ja olen hankkinut sisustukseen liittyviä asioita sinne, käyttötavaroita, huonekaluja ym.

Minulla on myös oma asunto ja vastaan sen kuluista täysin. Kahden asunnon kuluihin mulla ei ole varaa. 

Autot on kummallakin omat. Yhteistä omaisuutta ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Asunto maksetaan 50-50. Aviomies hoitaa  sähkön, jätemaksut ja nämä muut tämän alueen maksut yksin. Minä vastaan perheen ruokakulut, kodinkoneet, sisustus- ja vaatehankinnoista. Kiinteistövero menee 50-50.  Kumpikin vastaa itse omista autoistaan ja harratuksistaan. Aviomies hoitaa kaikki pihalaitteiden hankinnat.

Aviomies jää voiton puolelle. Vaatteet ja ruoat maksavat enemmän kuin silloin tällöin hankitut pihalaitteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne pitää jotenkin jakaa? Meillä mies maksaa kaiken.

Oisko ihan tasapuolisuuden vuoksi? En suostuisi elättämään toista enkä toisaalta myöskään olemaan elätti. Ellei sitten toinen olisi miljönääri. 

Tässä ei kumpikaan ole elätti eikä elättäjä. Mieheni on hyvätuloinen mutta minä saan käyttää rahani mihin haluan.

Meillä on ns aina ollut yhteiset tulot&yhteiset menot, asuntolaina otettiin myös 20v sitten 50/50 ja se on maksettu 6kk kuluttua. Olin 2 lapsemme kanssa melkein 6v kotiäitinä, silloin mies oli suurempi maksaja, mutta päätös oli yhteinen ja selvä valinta kummallekin, kumpikaan ei halunnut lapsia pieninä viedä päiväkotiin.

N48

Yhteiset kulut maksetaan puoliksi, omat menot itse. Mies tienaa paremmin kuin minä mutta itsekin olen hyvätuloinen. Kun mentiin yhteen, hän ehdotti kyllä yhteisiä rahoja mutta en ole koskaan tykännyt siitä ajatuksesta. Mulla olisi aina sellainen olo että mun pitää hyväksyttää kaikki ostot miehellä. Ei sillä että hän sellaista vaatisi, mutta minusta tuntuisi siltä silti. Haluan että mulla on aina omaa rahaa jolla saan tehdä ihan mitä haluan. 

Mies maksaa ja minä kulutan.

Puoliksi vuokra, sähkö- ja vesilaskut sekä netti. Kumpikin maksaa omat puhelinlaskunsa. Ruoka menee suurinpiirtein puoliksi, mutta vain, koska pakotan miehenkin käymään kaupassa, muuten kaikki olisi minun vastuullani. Auto on minun ja maksan sen kulut, tosin yhteismatkoilla mies esimerkiksi maksaa sapuskat jos minä maksan bensat.

Maksan vuokran ja sähkön koska mieheni joutui työttömäksi.  Hallitus säästää joten työpaikka meni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asunto maksetaan 50-50. Aviomies hoitaa  sähkön, jätemaksut ja nämä muut tämän alueen maksut yksin. Minä vastaan perheen ruokakulut, kodinkoneet, sisustus- ja vaatehankinnoista. Kiinteistövero menee 50-50.  Kumpikin vastaa itse omista autoistaan ja harratuksistaan. Aviomies hoitaa kaikki pihalaitteiden hankinnat.

 

Aviomies jää voiton puolelle. Vaatteet ja ruoat maksavat enemmän kuin silloin tällöin hankitut pihalaitteet.

Aviomies maksaa  euroissa enemmän mitä tulee yhteisen talouden kustannuksiin.  Ei kodinkoneitakaan osteta joka kuukausi saati joka kuukausi.  Sähkölasku siirtomaksuineen ei talviaikaan ole ihan edullista.  Samoin, kun tilaa polttopuut.

Mies maksaa kaiken. Tv. Rouva 53v.   22 vuotta on ollut näin.

Mies tienaa pari tonnia enemmän, mutta hänellä on omat kulut isommat, niin hän maksaa yhteisiä asioita vähemmän. Hän on myös kiireisempi, niin ei ehdi tehdä kotitöitä tai hoitaa lapsia yhtä paljon. Mies tekee pidempää työpäivää, työaika hänellä on 8h/päivä, mulla 7,5h/päivä, niin tasataan sitä tässä samalla.

Minä maksan asuntolainan, vastikkeen ja sähkölaskut. Ruoat maksaa se joka kauppaan ehtii, yleensä siis minä. Mies maksaa työlounaansa ja afterworkit. Isompia huonekaluja on maksettu puoliksi, esim. mulle olisi riittänyt paljon halvempikin sohva, niin mies maksoi puolet. Mies käyttää autoa, itse kuljen julkisilla, niin mies maksaa yleensä polttoaineet. Jos mennään jonnekin yhdessä, niin minä maksan, ettei hänen työ&harrastematkoihin ostamat bensat mene niihin. Autolainaa mies maksaa väliin, jos sattuu jäämään rahaa. Vakuutukset (auto, asunto, lasten ja omani) maksan minä. En tiedä onko miehellä henki/tapaturmavakuutusta. Lasten jutut maksaa se joka niitä on hoitamassa, eli yleensä minä. Yritän nipistää säästöön edes vähän, mutta tuntuu aika toivottomalle.

Vierailija kirjoitti:

Mies tienaa pari tonnia enemmän, mutta hänellä on omat kulut isommat, niin hän maksaa yhteisiä asioita vähemmän. Hän on myös kiireisempi, niin ei ehdi tehdä kotitöitä tai hoitaa lapsia yhtä paljon. Mies tekee pidempää työpäivää, työaika hänellä on 8h/päivä, mulla 7,5h/päivä, niin tasataan sitä tässä samalla.

Minä maksan asuntolainan, vastikkeen ja sähkölaskut. Ruoat maksaa se joka kauppaan ehtii, yleensä siis minä. Mies maksaa työlounaansa ja afterworkit. Isompia huonekaluja on maksettu puoliksi, esim. mulle olisi riittänyt paljon halvempikin sohva, niin mies maksoi puolet. Mies käyttää autoa, itse kuljen julkisilla, niin mies maksaa yleensä polttoaineet. Jos mennään jonnekin yhdessä, niin minä maksan, ettei hänen työ&harrastematkoihin ostamat bensat mene niihin. Autolainaa mies maksaa väliin, jos sattuu jäämään rahaa. Vakuutukset (auto, asunto, lasten ja omani) maksan minä. En tiedä onko miehellä henki/tapaturmavak

Tuon täytyy olla vitsi. Ei tosin naurattanut.