Lue keskustelun säännöt.
Ystävä kuormittaa puhetulvallaan
Mulla on kaveri, jota näin muutaman kuukauden tauon jälkeen viikonloppuna. Kiva ihminen, mutta.
Se puhetulva on aivan järkyttävä! Hän puhuu koko ajan ja vain itsestään. Selostaa yksityiskohtaisesti ja luetellen ja kerraten oman elämänsä kuulumisia ja suunnitelmia. Hän ei koskaan kysy, mitä minulle kuuluu. Jos yritän saada sanottua jotakin väliin, hän kuuntelee ehkä pari lausetta, keskeyttää sitten ja kääntää puheen itseensä. Ja hän puhuu lähes taukoamatta. Oikeasti, katsoin kerran kellosta, että istuttuaan autoon kyytiini hän puhui 25 minuuttia taukoamatta itsestään, en saanut sanaakaan väliin!
Olen näiden tapaamisten jälkeen tosi väsynyt ja ärtynyt, kaikkea muuta kuin hyvällä mielellä. Ei tee mieli nähdä koko ihmistä.
Kuinka joku voi olla noin järkyttävän itsekeskeinen? Kuinka ei huomaa, että ystävä ei ole saanut sanottua sanaakaan parituntisen tapaamisen aikana?
Kommentit (270)
Sun täytyy pitää puolesi ja keskeyttää se tulva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei haittaa puheliaisuus, mutta sitäkin enemmän haittaa suomalaiset tuppisuut, ollaan vaan hiljaa ja mökötetään. Joissakin porukoissa on niin ,että oikein odotetaan että joku puhuisi jotakin jotta vaivaantunut hiljaisuus keskeytyisi. Olen itse montakertaa joutunut olemaan se small talkin aloittaja ja moni onkin sanonut että on aina kivaa kun tulet vaikkapa sinne työpaikan kahvihuoneeseen niin edes joku juttelee jotain.
Olen aika usein käynyt Italiassa, osaan kieltäkin hiukan, ja tunnen olevani siellä enemmän kotonani jossa kaikki huitoo ja viuhtoo käsillään ja puhua polpottavat iloisesti (ja joskus vähemmänkin iloisesti). Omassa lapsuudessani meillä kotona porukka oli myös äänekästä ja eläväistä, vaikka ihan suomalaisia oltiinkin, niin siksipä kai viihdyn mieluummin puheliaassa porukassa kuin tuppisuisessa. Omaan ystäväpiiriini ei kuulu puhekyvyttömiä.
Vierailija kirjoitti:
Minua ei haittaa puheliaisuus, mutta sitäkin enemmän haittaa suomalaiset tuppisuut, ollaan vaan hiljaa ja mökötetään. Joissakin porukoissa on niin ,että oikein odotetaan että joku puhuisi jotakin jotta vaivaantunut hiljaisuus keskeytyisi. Olen itse montakertaa joutunut olemaan se small talkin aloittaja ja moni onkin sanonut että on aina kivaa kun tulet vaikkapa sinne työpaikan kahvihuoneeseen niin edes joku juttelee jotain.
Olen aika usein käynyt Italiassa, osaan kieltäkin hiukan, ja tunnen olevani siellä enemmän kotonani jossa kaikki huitoo ja viuhtoo käsillään ja puhua polpottavat iloisesti (ja joskus vähemmänkin iloisesti). Omassa lapsuudessani meillä kotona porukka oli myös äänekästä ja eläväistä, vaikka ihan suomalaisia oltiinkin, niin siksipä kai viihdyn mieluummin puheliaassa porukassa kuin tuppisuisessa. Omaan ystäväpiiriini ei kuulu puhekyvyttömiä.
Tuppisuisuus ja puhekyvyttömyys ei liity tämän keskustelun aiheeseen. Itse en ole noista kumpaakaan, mutta en jaksa tauottomasti äänessä olevia ihmisiä jotka puhuvat vain omista asioistaan eivätkä osoita mitään vastavuoroisuutta. Puheliaisuus ja äänessä oleminen eivät ole merkki hyvistä sosiaalisista taidoista.
Mulla on tämmöinen ystävä. Ainoa joka soittaa mulle. Ei itse vastaa koskaan kun soitan mutta hän itse soittaa ja hälyttää vaikka puoli tuntia ja ihmettelee kun en vastaa. Jos sitten vastaa alkaa 15 min valitustulva kaikesta (vaikka mullakin ollu kaikkea) olen ihan hiljaa oon vaa että "joo", "joo". Sitten jossain vaiheessa kysyy yhden kysymyksen minulta. Olen päättänyt, että lopetan tuonkin kanssa puhelut jatkossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun mulla olis kerrottavana joku hyvä juttu, kommellukseni tai muu hauska sattumus, mieheni sanoo lakonisesti: "lyhyt versio, kiitos!" Lyttää kivasti fiilikset kertoa yhtään mitään!
Minullakin OLI papupataystävä. Esimerkki: Olin umpipuhkiväsyneenä juuri menossa saunaan kun tämä papupata soitti, valitetttavasti vastasin. Sanoin, että olen rättipoikki ja menossa saunaan, silloinpa alkoi papupata porisemaan, kuuntelin hetken ja sanoin: minä menen saunaan NYT !!! ja löin luurin kiinni.
Tällaista tapahtui jatkuvasti, jos sanoin etten ehdi nyt jutella=kuunnella, hän vaan jatkoi ja jatkoi... ei osannut kuunnella, ei kuullut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sun täytyy pitää puolesi ja keskeyttää se tulva
Ei se keskeydy, niin kuin saunakertomuksessani kirjoitin.
Minulla on tuttu, joka soittaa ja juurta jaksain kertoo yksinkertaisetkin asiat. Suoraa vastausta ei saa mihinkään, vaan joka asia jauhetaan ensin kautta rantain. Näin ollen täytyy vähän rajoittaa sitä, milloin vastaa puheluun. Väsyneenä ei jaksa kuunnella.
Onko hän karjalasta..?