Laihdutus tyssäsi kun piti juhannuksena syödä sukulaisilla 🤢
Ehkä vasta keskiviikkona alempaa tulosta kuin perjantai aamuna 🥺
Kommentit (63)
Olisikin ollut kivoja sukulaisia joiden kanssa jakaa ateriat. Mutta ei ole, vedin mätöt ihan itsekseni.
Olen minäkin laiharilla, eikä juhannus pitkällä aikavälillä pilaa mitään. Syötiin ja nautittiin, jäi hyvät muistot, joita en jättäisi saamatta jonkun vaakanumeron vuoksi. Jos yrität jotain -10 kg neljässä viikossa, niin ne on tuhoon tuomittuja jo alussa. Jos taas pysyvää elämänmuutosta, niin sitä ei yks juhannus pilaa
Vierailija kirjoitti:
Olisikin ollut kivoja sukulaisia joiden kanssa jakaa ateriat. Mutta ei ole, vedin mätöt ihan itsekseni.
:D
Eivätkö ihmiset ymmärrä nykyään tuota huonovointisuus-emojia? Olen jo useasti nähnyt Vauvalla sitä käytettävän oudosti.
No ei perunasta ja sillistä liho, ja jälkiruoaksi voi ottaa pelkkiä mansikoita ilman jäätelöä.
En ymmärrä ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Aattelin vaan, jos saisin tukea toisilta joilla sama tilanne
Ap
Harvoja aikuisia pakkosyötetään, joten en tiedä löytyykö ihan vertaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aattelin vaan, jos saisin tukea toisilta joilla sama tilanne
Ap
Harvoja aikuisia pakkosyötetään, joten en tiedä löytyykö ihan vertaisia.
No joo, näähän on noiden laihduttajien "selityksiä" :D
Onnistuneen ja pysyvän painonpudotuksen kannalta on ratkaisevan tärkeää ymmärtää, ettei joudu eikä ole pakko syödä mitään mitä ei itse halua. Kaikki muut selitykset ovat tekosyitä. Repsahduksien vähättely ja syiden ohitus on yleinen syy laihduttajien epäonnistumisiin. Ohitetaan tilanne miettimättä syytä tai ottamattaitse vastuuta omasta päätöksestä.
Jos haluaa syödä juhlissa ylimääräistä, se ei ole dieetilläkään ongelma. Tärkeää on päättää ja rajata etukäteen, ei antaa periksi notkuvan juhlapöydän äärellä. Suunniteltu ja tarkasti rajattu herkuttelu juhlapöydän äärellä ei pilaa dieettiä. Repsahdus voi sen tehdä antamalla mieliteolle periksi.
Tärkeintä on myöntää itselleen, että repsahti. Ja se oli oma valinta ja oma tietoinen päätös joka on vain omalla vastuulla. Siinä on avaimet pysyvään painonpudotukseen. T. 25 vuotta normaalipainossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aattelin vaan, jos saisin tukea toisilta joilla sama tilanne
Ap
Harvoja aikuisia pakkosyötetään, joten en tiedä löytyykö ihan vertaisia.
Samaa mietin. Ehkä aloittajan pitäisi pysyä kotona, jos tuolla tavalla sukulaiset kohtelevat.
Voihan syödä pidoissa pienempiä annoksia ja valita kevyempiä vaihtoehtoja.
Minä sain hyvän kickstartin laihdutukseen juhannuksena kun olin yksin ja rahattomana 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laihdutusta ei yksi juhannus pilaa vaikka söisi mitä.
Tämä. Ja joulusyömisestä sen verran että ei ole mitään väliä mitä syö joulun ja uudenvuoden välissä.
Jos kyse on ahmimishäiriöstä niin sellainen ihminen voi viikossa syödä vaikka kuukauden energiantarpeensa. Hoikkuus on elämäntapa. Kicksit pitää elämässä saada muusta kuin syömisestä, jos on addiktoitunut ruokaan. Ruokariippuvainen ei pysy kohtuudessa, kuten ei alkoholistikaan.
Mutta ei yhdessä päivässä ehdi syödä kovin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Ajattele tätä "laihdutustasi" uutena elämäntapana. Arkena elät siististi ja katsot tarkemmin mitä syöt, kyläillessä tai juhlapäivinä voit ottaa rennommin ja palata taas seuraavana päivänä arkeen. Noita tilanteita tulee senkin jälkeen, kun olet tavoitepainossasi.
Älä ajattele projektiasi kuurina vaan loppu elämän mittaisena elämäntapojen muutoksena. Ainoa tie pysyvään painonpudotukseen.
Mun mielestä tää on laihdutuksessa ärsyttävintä. Arkena syöt tarkasti ja pääosin epämieluisampaa ruokaa. Sitten juhlassa kun on "lupa" syödä jotain muuta, et itse saa päättää mitä syöt jos olet kylässä tai vieraana. Esimerkiksi jos mun on tehnyt mieli porkkanapiirakkaa, niin kyllä mua harmittaa edes näön vuoksi syödä jotain juustokakkua. Ja siihen meni ne kalorit ja himo porkkanapiirakkaan kuitenkin jäi.
Ja sekin kun kestää melkein kuukauden, että kroppa ja pää tottuu ja painolle alkaa jotain tapahtua. Ja sitten onkin synttärit, joulu, pääsiäinen, häät, juhannus, ristiäiset, työpaikan tyhy-ilta.
Itse keikun ylipainon ja normaalipainon rajoilla ja tässä ei oikeasti kestä syödä mitään ekstraa, jos haluaa rasvan lähtevän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aattelin vaan, jos saisin tukea toisilta joilla sama tilanne
Ap
Harvoja aikuisia pakkosyötetään, joten en tiedä löytyykö ihan vertaisia.
Ei nyt tungeta suoraan suuhun, mutta sosiaalinen paine syödä on usein melkoinen. Jos juhlissa ottaa pelkkää salaattia, niin kyllä saa kuulla että pitäähän sitä nyt juhlissa nauttia. Sen sijaan kukaan ei sano että älä nyt noin paljoa syö. Ruuan kanssa on oikeasti sama kuin alkoholin. Jos juot ja syöt kukaan ei ihmettele, mutta jos et, niin olet nirppanokka ja epäkohtelias kun tarjoilut ei kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö ihmiset ymmärrä nykyään tuota huonovointisuus-emojia? Olen jo useasti nähnyt Vauvalla sitä käytettävän oudosti.
Ap on huonovointinen tai häntä ällöttää kun on syönyt niin paljon? Ehkä sä vaan et ymmärrä emojeja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö ihmiset ymmärrä nykyään tuota huonovointisuus-emojia? Olen jo useasti nähnyt Vauvalla sitä käytettävän oudosti.
Ap on huonovointinen tai häntä ällöttää kun on syönyt niin paljon? Ehkä sä vaan et ymmärrä emojeja?
Eiks parempi emoji olis sellainen joka kuvaa morkkista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aattelin vaan, jos saisin tukea toisilta joilla sama tilanne
Ap
Harvoja aikuisia pakkosyötetään, joten en tiedä löytyykö ihan vertaisia.
Ei nyt tungeta suoraan suuhun, mutta sosiaalinen paine syödä on usein melkoinen. Jos juhlissa ottaa pelkkää salaattia, niin kyllä saa kuulla että pitäähän sitä nyt juhlissa nauttia. Sen sijaan kukaan ei sano että älä nyt noin paljoa syö. Ruuan kanssa on oikeasti sama kuin alkoholin. Jos juot ja syöt kukaan ei ihmettele, mutta jos et, niin olet nirppanokka ja epäkohtelias kun tarjoilut ei kelpaa.
"Sosiaalinen paine" käy hyvästä selityksestä :)
Älä naurata. Joudut koko lopun ikääsi laskemaan kaloreita. Pariin päivään ei kaadu mitään. Homma kaatuu siihen, että et jaksa aina palata terveellisempään ruokavalioon.
Vierailija kirjoitti:
Älä naurata. Joudut koko lopun ikääsi laskemaan kaloreita. Pariin päivään ei kaadu mitään. Homma kaatuu siihen, että et jaksa aina palata terveellisempään ruokavalioon.
Miksi luulet että olen täällä 7-23 lukemassa palstaa? 🤢
Ap
Pitkässä juoksussa päivällä tai parilla ei ole väliä.
Tsemppiä!