Lue keskustelun säännöt.
Nykyajan vanhemmuus on raskaampaa, koska vaatimukset vanhempia kohtaan ovat koventuneet
Säännöllisesti kuulee netissä kitinää siitä, miten nykyään vanhemmat ovat niin uupuneita muka ilman syytä. Todellisuudessa vaatimukset vanhempia kohtaan ovat koventuneet paljon vuosikymmenten aikana. Vertaan nyt 90-lukua ja 2020-lukua, joista itselläni on kokemusta, mutta ero on vieläkin isompi, jos mennään muutama vuosikymmen ysäristä taaksepäin:
-Ennen pienet lapset saatettiin jättää keskenään pihalle leikkimään tai päästää lähiseudulle kulkemaan ilman aikuista. Tällä välin aikuiset saattoivat tehdä kotitöitä/levätä. Isot lapset eli vaikka 5 v ja 6 v saattoivat pitää huolta pari-kolmevuotiaasta, joka päästettiin mukaan. Minä olen mm. käynyt 6-vuotiaana yksin pyöräillen kaupassa kilometrin päässä. Nykyään tällaisesta toiminnasta napsahtaisi lasu, jos pieni lapsi kulkisi omia menojaan ilman aikuista. Eli siinä missä aikuinen ennen sai aikaa kotitöille/levolle laittamalla lapset ulos keskenään, ei enää toimi.
-Minä kasvoin tavallisessa perheessä ysärillä ja ruokavalio oli sama kuin muilla ikäisilläni: oli maissihiutaleita, vehnäpaahtoleipää, kaakaota, viiliksiä ja joitakin valmisruokiakin oli. Lämpimän ruoan kanssa ei paljon salaatteja ollut, porkkanaraastetta oli säännöllisesti. Ei tuolloin stressattu siitä, että saahan lapsi varmasti monipuolista ja terveellistä ravintoa. Maidon juomista pidettiin tärkeänä ja sen puolesta kampanjoitiin, mutta ei ruoan suhteen ollut samalla tavalla tarkkaa kuin nyt. Nykyään pidetään huonona vanhempana, jos lapsen antaisi syödä tuohon ysärityyliin.
-Omassa lapsuudessani oli täysin ok, että lapset viettivät surutta ruutuaikaa telkkarin lastenohjelmien ja VHS-kasettien äärellä. Vanhemmille oli helppoa, kun lapsen saattoi istuttaa telkkarin eteen (silloin vain valitettiin, ettei ruutua saanut katsoa liian läheltä). Nykyään joka paikassa marmatetaan jatkuvasti ruutuajasta ja sen haitallisuudesta. En tarkoita, että pienellä lapsen tarvitsisi käyttää älypuhelinta, padia tai muuta, mutta ennenkin katsottiin surutta telkkarista sarjoja tuntitolkulla.
-Nykyisin lapsia pitää tunnekasvattaa ja vanhemmille painotetaan sen tärkeyttä, että lapsi tulee kuulluksi ja kohdatuksi. Ei omassa lapsuudessani tunteita sanoitettu kuten nykyään tai vanhempia vaadittu tilille siitä, miten heidän kasvatusmetodinsa vaikuttavat lapsen tunne-elämään ja kehitykseen. Monissa tilanteissa kasvatuskeinot olivat jotain ihan toista kuin nykyään ja moni ikätoverinikin sai korvapuusteja, vitsaa ja muita osakseen, vaikka nuo oli lailla kielletty jo kasarilla. Helppo se on vanhemmalla ikäpolvella sanoa, että kyllä lapset pidettiin ennen paremmassa kurissa. Varmasti, kun vanhemmilla oli keinoja, jotka ovat nykyisin laittomia ja kyseenalaisia.
Tässä muutamia esimerkkejä, joiden lisäksi vanhemmilta vaaditaan muutenkin. Ysärillä ei päiväkodissa mitään Wilmaa ollut, vaan asiat juteltiin kasvokkain. Koululaisilla oli reissuvihot, eikä niihin raportoitu jatkuvasti. Vanhemmilta odotettiin osallistumista vanhempainiltaan kerran tai kahdesti vuodessa, nykyään on vaikka minkälaisia vasuja, lomakkeiden täyttämisiä tai muutakin osallistumista. Tämä kaikki pitäisi hoitaa työelämän ohessa, joka on muuttunut paljon vaativammaksi (tätä ovat sanoneet työelämässä vuosikymmeniä olleet, että työtahti oli ennen ihan toista ja nykyään on paljon raskaampaa).
Kommentit (1232)
Se että lapset osallistuu kotitöihin ikätasoisesti vanhempien valvonnassa on ok. Se ei ole ok, että lapset tekee vanhempien töitä ilman valvontaa korvaten vanhemmat.
Ei saisi lisääntyä ollenkaan, jos ei tällaista ymmärrä.
Ja nythän ei keskustelu sinusta, vaan yleisellä tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusavuttomuus on lisääntynyt valtavasti. Osa vanhemmista ei kykene pitää arkea kasassa. Ei viitsitä tehdä tavallista kotiruokaa. Ei viitsitä olla lasten kanssa. Ei viitsitä pitää kotia kohtuullisessa kunnossa. Lapset saavat viettää tunteja älylaitteiden kanssa.
Uusavuttomuus on lisääntynyt valtavasti. Osa vanhemmista ei kykene pitää arkea kasassa. Ei viitsitä tehdä tavallista kotiruokaa. Ei viitsitä olla lasten kanssa. Ei viitsitä pitää kotia kohtuullisessa kunnossa. Lapset saavat viettää tunteja älylaitteiden kanssa.
Nykyvanhemmat ovat eniten lastensa kanssa kuin mikään aiempi sukupolvi.
Ennen ei oltu yhtään ja kotiin sai kodinhoitajan siivoojan, jos ei viitsinyt.
Olin lapsi 80-luvulla. Meillä ei käynyt kodinhoitajaa, siivoojaa tms. tukea. Vanhemmat hoitivat homman. Emme olleet ikinä yökylässä isovanhemmilla. Sama meno oli myös kavereiden duunariperheissä.
Kaikkien kavereitteni vanhemmat kävivät ansiotyössä. Jos vanhemmilla oli arkivapaita, lapsia ei viety hoitoon/päiväkotiin. Aikuisten loma-aikoina myös lapsilla oli lomaa. Päiväkotiin/-hoitoon sai lapsen viedä vain silloin, kun vanhempi oli työssä. Työpäivän jälkeen lapsi piti hakea välittömästi kotiin.
Vanhemmillani oli todella vähän ns. omia menoja. Me lapset kuljimme vanhempien mukana, kun käytiin ruokakaupassa, pankissa, kirjastossa tai terveyskeskuksessa. Osasimme käyttäytyä riehumatta tai mölyämättä eri paikoissa. Meidät oli kasvatettu kunnollisiksi perheen arjessa. Meitä ei kasvatettu väkivallalla.
Lisään vielä, meidän kanssa vanhemmat eivät olemalla olleet. Meitä ei jatkuvasti kuljetettu eri viihdykkeisiin olemaan. Vanhemmat olivat tarvittaessa saatavilla kotona. Lapset leikkivät keskenään ja aikuisilla oli kotityöt. Meidän perään kyllä katsottiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Emme olleet ikinä yökylässä isovanhemmilla. Sama meno oli myös kavereiden duunariperheissä. "
Eihän kukaan nyt lapsia silloin vienyt duunari isovanhempien kerrostalo asuntoihin. Mummola tarkoitti maaseutua. Siellä ne kaupunkilaisten lapset olivat kokonaisia kesiä hoidossa.
Mä olen maaseudun duunariperheen lapsi. Myös mummolani oli siellä maaseudulla. Ihan meidän omat vanhempamme hoitivat meidät, eikä meitä ulkoistettu jonkun muun hoidettaviksi ja kasvatettaviksi. Niin oli silloin ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Emme olleet ikinä yökylässä isovanhemmilla. Sama meno oli myös kavereiden duunariperheissä. "
Eihän kukaan nyt lapsia silloin vienyt duunari isovanhempien kerrostalo asuntoihin. Mummola tarkoitti maaseutua. Siellä ne kaupunkilaisten lapset olivat kokonaisia kesiä hoidossa.
Ja kaikilla lapsilla oli ennen mummola maaseudulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Emme olleet ikinä yökylässä isovanhemmilla. Sama meno oli myös kavereiden duunariperheissä. "
Eihän kukaan nyt lapsia silloin vienyt duunari isovanhempien kerrostalo asuntoihin. Mummola tarkoitti maaseutua. Siellä ne kaupunkilaisten lapset olivat kokonaisia kesiä hoidossa.
Ja kaikilla lapsilla oli ennen mummola maaseudulla?
Erittäin monella oli.
ja ne joilla ei ollut, lähetettiin kesäsiirtolaan maalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Emme olleet ikinä yökylässä isovanhemmilla. Sama meno oli myös kavereiden duunariperheissä. "
Eihän kukaan nyt lapsia silloin vienyt duunari isovanhempien kerrostalo asuntoihin. Mummola tarkoitti maaseutua. Siellä ne kaupunkilaisten lapset olivat kokonaisia kesiä hoidossa.
Näin oli monilla ainakin 60- ja 70-luvulla. Olin lapsi silloin ja välillä lomilla olin monta yötä kahden eri sukulaistädin luona. Yhtenä vuonna talvilomalla olin usean vuorokauden myös eläkkeellä olevan sukulaistädin kotona.
Mummolassa maalla olin yötä ilman vanhempiani jo alle kouluikäisenä, minkä nyt ymmärrän olleen raskasta mummolleni.
Täällä helposti yleistetään, että maalla mummolassa hoidettiin. Näinhän ei todellisuudessa ollut. Minä olin 1970-luvulla kaveripiiristäni ainoa, jonka mummola oli maalla. Mutta sinne mentiin vanhempien kanssa avuksi peltotöihin ja sadonkorjuuseen, töitä tekemään. Äitini muistaa tämän olleen raskasta, kun piti aina heti loman ja monesti vapaidenkin tultua lähteä maalle apu työvoimaksi. Isompana koululaisena eli noin 10-vuotiaana saatoin jonkun serkkuni kanssa jäädä muutamiksi päiviksi sinne, kun vanhemmat lähtivät kaupunkiin töihin.
Mummo tarjosi ruuat ja katsoi, että illalla ollaan petissä. Muuten oltiin keskenämme serkkujen kanssa kuin ellun kanat keksien puuhaa itsellemme. Joskus mummo komensi hakemaan munia kanalasta, pyöräilemään kyläkauppaan hakeen jotakin tai kuorimaan perunoita.
Mutta ei siellä tietenkään viikkoa/viikkoja mummon vaivoina oltu.
Monien mummot oli kaupungeissa tai kuolleet. Juuri kellään ei ollut vaareja. Silloin miehet ei eläneet niin kauan ja monien mummot oli sotaleskiä kuten minunkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Emme olleet ikinä yökylässä isovanhemmilla. Sama meno oli myös kavereiden duunariperheissä. "
Eihän kukaan nyt lapsia silloin vienyt duunari isovanhempien kerrostalo asuntoihin. Mummola tarkoitti maaseutua. Siellä ne kaupunkilaisten lapset olivat kokonaisia kesiä hoidossa.
Ja kaikilla lapsilla oli ennen mummola maaseudulla?
Erittäin monella oli.
ja ne joilla ei ollut, lähetettiin kesäsiirtolaan maalle.
No ei kyllä 80-luvulla ollut mitään kesäsiirtoloita ja siitäkin on jo 40 vuotta aikaa.
Osalla keskustelijoista näkyy unohtuvan kokonainen sukupolvi - tai jopa kaksi - välistä, kun verrataan vanhemmuutta nyt ja ennen.
Joo, täällä on kyllä aikamoisia yleistyksiä siitä ajasta, mikä oli ennen. Lapset olivat kaiket kesät kesäsiirtoloissa tai maalla mummoloissa. Mitähän vuosikymmentä sillä tarkoitetaan? Oma lapsuuteni on 70-80-luvuilta ja silloin kesien vietto ei ollut tuollaista. Eikä sen jälkeen ole ollut tuollaista.
Aina on toki ollut vanhempia, jotka ovat olleet helposti laittamassa lapsiaan muiden kasvatettaviksi ja pois omista silmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On teille cis-heteroilla taas vaikeaa. Koko yhteiskunta luotu palvelemaan yksinomaan teitä eikä edelleenkään kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten vielä vanhemmilla oli paljon enemmän aikaakin, kun ei mennyt somessa notkumiseen aikaa.
Tämä. Näin tänään uimarannalla ulkopaikkakuntalaiset vanhemmat, jotka ilmeisesti videokuvasi lastaan laskemassa liukumäkeä, liekkö ollut livestriimi instagramiin tai youtubeen, kun näytti kuin olisi elokuvaa kuvattu. Siis äiti kuvasi kännykällä ja isä jollakin toisella härpäkkeellä. Lapsella varmaan mukava loma jatkuvan kuvauksen kohteena, ja mukava aikuisuus, kun yksityisyys on uhrattu vanhempien somesuosion vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Emme olleet ikinä yökylässä isovanhemmilla. Sama meno oli myös kavereiden duunariperheissä. "
Eihän kukaan nyt lapsia silloin vienyt duunari isovanhempien kerrostalo asuntoihin. Mummola tarkoitti maaseutua. Siellä ne kaupunkilaisten lapset olivat kokonaisia kesiä hoidossa.
Ja kaikilla lapsilla oli ennen mummola maaseudulla?
Erittäin monella oli.
ja ne joilla ei ollut, lähetettiin kesäsiirtolaan maalle.
No ei kyllä 80-luvulla ollut mitään kesäsiirtoloita ja siitäkin on jo 40 vuotta aikaa.
Osalla keskustelijoista näkyy unohtuvan kokonainen sukupolvi - tai jopa kaksi - välistä, kun verrataan vanhemmuutta nyt ja ennen.
No kyllä vaan oli kesäsiirtoloita ainakin Tampereella, minäkin olin kerran. Toista kertaa en suostunut menemään.
Tämä. Näin tänään uimarannalla ulkopaikkakuntalaiset vanhemmat, jotka ilmeisesti videokuvasi lastaan laskemassa liukumäkeä, liekkö ollut livestriimi instagramiin tai youtubeen, kun näytti kuin olisi elokuvaa kuvattu. Siis äiti kuvasi kännykällä ja isä jollakin toisella härpäkkeellä. Lapsella varmaan mukava loma jatkuvan kuvauksen kohteena, ja mukava aikuisuus, kun yksityisyys on uhrattu vanhempien somesuosion vuoksi.
Niin, ennenhän lapset oli siellä yksinänsä, ei vanhempia kiinnostanut pätkän vertaa.
No ei kyllä 80-luvulla ollut mitään kesäsiirtoloita ja siitäkin on jo 40 vuotta aikaa.
Osalla keskustelijoista näkyy unohtuvan kokonainen sukupolvi - tai jopa kaksi - välistä, kun verrataan vanhemmuutta nyt ja ennen.
Kyllä oli, vielä ysärilläkin oli. Ja sen jälkeen ne muuttuikin nimeltään leireiksi, monesti paikka oli silti ihan sama.
Minulle tällaiset kesäsiirtolat ovat aika vieras asia. Käsittääkseni aikoinaan niihin pääsivät vähävaraisten lapset. Miten pitkään kesäsiirtolassa oltiin? Viikko?
Minulla 90-luvun lapsena on eri kokemus. Mummot olivat työelämässä, eli ei meitä hoidatettu heillä. Jos mentiin lomalla mummolaan, niin vanhempien kanssa koko perheenä. Tai isovanhempien kanssa oltiin suvun mökillä ja käytiin porukalla kalassa, marjastamassa tai puusavotassa. Kyllä ainakin omat vanhempani olivat paljonkin meidän lasten kanssa, pelattiin pihapelejä tai lautapelejä, tehtiin ruokaa ja leivottiin yhdessä. Erona nykyaikaan tuntui olevan se, että meidät lapset otettiin mukaan ihan perusarjen toimiin sen sijaan, että olisi pitänyt saada meidät johonkin hoitoon siksi aikaa, että vanhemmat saavat kokattua, siivottua tai tehtyä remonttia. Aina oli joku tehtävä minullekin, oli se sitten pöydän kattaminen, tiskikoneesta aterimien tyhjennys, pölyjen pyyhkiminen tai taskulampun piteleminen, kun isä porasi.
Nyt kun omien lasteni kanssa toimin samalla tavalla, olen tajunnut, että varmasti joutuivat vanhemmat jotain lasten tekemisiä paikkomaan, mutta ainakin lapsena oli se kokemus, että sai olla avuksi ja tehdä oman osuutensa. Ja eipä ole ainakaan tähän mennessä tehty neuvolasta tai päiväkodista lasua lapsityövoiman käytöstä, vaikka sielläkin on kerrottu, että lapset osallistuvat jo pienestä pitäen kotitöihin ;)