Lue keskustelun säännöt.
Olen lapseton nelikymppinen enkä oikein tiedä, mikä merkitys elämälläni on.
19.06.2024 |
Sopivaa kumppania ei löytynyt ajoissa. Viime aikoina on ollut sellainen olo, että se on oikeastaan se ja sama, lähdenkö täältä vuoden päästä vai kahdeksankymppisenä. Elämässä menee sinänsä ihan ok, mutta en näe syvempää merkityksellisyyttä työurassa tai harrastuksissa. Vanhuus tulee melko varmasti olemaan yksinäinen.
Kommentit (225)
Eikös se ole mukavaa, että sulla on aikaa itsellesi? Harrastat mitä ja milloin haluat. Ei oo kiviriippaa siinä rasittamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan yhtä merkityksellistä on meidän kaikkien elämä, lapsia tai ei. Universumi porskuttaa ja yksittäisten ihmisten merkitykset ei ole mitään. Älä ota elämää ja itseäsi niin vakavasti. Tämä on absurdia ja merkityksetöntä alusta loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Eikös se ole mukavaa, että sulla on aikaa itsellesi? Harrastat mitä ja milloin haluat. Ei oo kiviriippaa siinä rasittamassa.
No ei kukaan halua "aikaa itselleen" eli olla yksin aamusta iltaan vuosikymmeniä. Ei joku lenkkeily korvaa perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vasta äitiys tekee naisesta kokonaisen ja antaa elämälle merkityksen.
N46
Vanha ja pölyinen myytti, jota on käytetty naisten pitämiseen nyrkin ja hellan välissä.
En kiellä, etteikö joku nainen voisi näin kokea. Nainen on kuitenkin paljon muuta, niin kuin mieskin. Taide, tiede, luonnonsuojelu, omien arvojen mukaan eläminen - siinä joitain esimerkkejä merkityksellisistä asioista.
Onko mitään mielenkiinnon kohteita, joita voisi keittää ja tehdä enemmän? Joo ikävä jos yksinasuja nähdään vain ilmaisena apuna (esim lapsenvahtina).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei elämässä ole mitään tarkoitusta. Ei niin mitään. Olemme kuin hometta tämän kivipallon pinnalla, tai oikeastaan homeen seassa seikkailevia mikrobeja.
Ollaan vaan ja öllötetään.
Olemme myös mitä ajattelemme. Tuottanee parempaa onnea kun ajattelee olevansa lintu taivaalla tai taivas katsomassa lintua. Elämälle voi myös taikoa tarkoituksen: tyhjä taulu ei tarkoita että siihen ei saa kirjoittaa. Oma mottoni nyt: ikävän karkoitus läsnäolosta. Se voi muuttua toiseksi vaikka huomenna kuitenkin
Omaan elämään tuo merkitystä se, että tekee jotain muiden hyväksi. Lähde mukaan vaikka hyväntekeväisyyteen. Esim SPR:n ystäväpalvelu vanhuksille on hyvä. Jos haluat auttaa lapsia tai nuoria lähde mukaan vaikka kerhotoimintaan avustajaksi. Hanki lemmikki, jota voit hoitaa ja jolta saat pyyteetöntä rakkautta. Löytöeläinkodit kaipaa myös vapaaehtoisia avuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä oikein ymmärrä mikä tuo ajatusmaailma on jostain "elämän merkityksestä".
Mä ainakin tajusin sen jo varmaan 5-vuotiaana ettei täälä kenenkään elämällä ole mitään merkitystä. Ihan sama onko lapsia tai tekeekö jotain järkevää vai ei. Merkitys nolla pilkku nolla nolla.
Ja se se on vapauttavaa se! Tee jotain kivaa, lähde vaikka Australiaan ja elä sen jälkeen vuosi nomadina, mene minne nokka näyttää. Ei masenna enää sen jälkeen.
VelaN43 ja ei ole tylsää eikä sitä tule vanhanakaan.
Sama. En ole koskaan kokenut, että tällä kaikella olisi joku objektiivinen tarkoitus tai merkitys. Jokainen joutuu ihan itse miettimään tai keksimään mikä syy on aamulla nousta ylös ja miten haluaa elää. En usko mihinkään "jos tämän asian saan" niin sitten elämäni täyttyy merkityksellisyydestä. Lisäksi työssäni tapaan paljon myös ihan tavallisia ihmisiä, joille ei se parisuhde tai lapsetkaan ole tuoneet mitään täyttymystä tai erityisempää onnea.
Vierailija kirjoitti:
Omaan elämään tuo merkitystä se, että tekee jotain muiden hyväksi. Lähde mukaan vaikka hyväntekeväisyyteen. Esim SPR:n ystäväpalvelu vanhuksille on hyvä. Jos haluat auttaa lapsia tai nuoria lähde mukaan vaikka kerhotoimintaan avustajaksi. Hanki lemmikki, jota voit hoitaa ja jolta saat pyyteetöntä rakkautta. Löytöeläinkodit kaipaa myös vapaaehtoisia avuksi.
Täällä onkin jo todettu että muitten yksipuolisesta auttamisesta saa korkeintaan burn outin ja hyväksikäytetyksi olon. Kun esim yksinäinen usein itse on se, joka sitä apua kaipaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pian 50 täyttävä vela ja mulla oli tuollainen olo jonkinsortin keski-iän kriisissä, joka mulle tuli 42-44-vuotiaana. Kaikki ahdisti. Tuntui että elämä on tyhjää, sillä ei ole tarkoitusta tai merkitystä. Halusin muuttaa kaiken elämässäni, mutta kun en tiennyt mitä sitten haluaisin nykyisen tilalle. Niinpä poukkoilin asiasta toiseen, yhtenä päivänä uskoin että on vielä yritettävä löytää mies ja saada lapsi, mutta seuraavana päivänä saattoikin tuntua että en minä mitään lasta ja miestä halua, vaan haluan muuttaa ulkomaille. Ja sitten seuraavaksi vaikka johonkin maalle syrjään pyrkimään omavaraistalouteen. Tai vaikka intiaan jonkun hengellisen gurun mietiskelykeskukseen tavoittelemaan valaistusta. Tai aloittamaan uuden biletyskauden. Mitään en tullut tehneeksi, koska toiveet ja haaveet vaihtuivat niin nopeaan, etten ehtinyt toteuttaa mitään niistä.
Ja hyvä niin. Se kriisi meni ihan itsestään ohi, ja sen jälkeen olen oll
Hyvä vastaus. Tunnistin tästä paljon itseäni, mm. nuo vuorottelevat ajatukset omavaraustalouteen tai intialaiseen meditointikeskukseen siirtymisestä. Itse haihattelin jossain vaiheessa myös että rupean jonkin sortin kiertolaiseksi, asun autossa ja reissaan Euroopassa silpputöitä tehden. Vaikka totta puhuen sekin kuulostaa lähinnä stressaavalta. Hyvä tietää, että tämä voi myös mennä ohi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se ole mukavaa, että sulla on aikaa itsellesi? Harrastat mitä ja milloin haluat. Ei oo kiviriippaa siinä rasittamassa.
No ei kukaan halua "aikaa itselleen" eli olla yksin aamusta iltaan vuosikymmeniä. Ei joku lenkkeily korvaa perhettä.
Ilmeisesti haluaa. Puolison sisko on jotain 65 vee ja ei ole koskaan hänellä ollut parisuhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni naisten tulisi pitäytyä perinteisissä sukupuolirooleissa, koska ovat biologisesti alttiita siihen. Miehet ovat luonnostaan vahvempia ja hallitsevampia, kun taas naiset ovat paremmin soveltuvia hoiva- ja kasvatustehtäviin. Naisten tulisi pysyä kotona kokkaamassa, siivoamassa ja huolehtimassa lapsistaan, kun taas miesten tulisi käydä töissä ja huolehtia perheestään.
Niinkö sinä itse teet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä valehtele, ettei sopivaa miestä löytynyt. Sellainen oli friendzonellasi 20-25 vuotiaana.
Alapeukuista päätellen taitaa kalikka kolista pahasti.
No kauniilla nuorilla naisilla näin varmasti onkin. Mutta miehet ei halua olla edes kaverina rumalle naiselle, koska heitä ei kiinnosta se mahdollinen seksi ruman naisen kanssa.
On se friendzone niillä rumillakin, mutta ette edes tajunneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko mitään mielenkiinnon kohteita, joita voisi keittää ja tehdä enemmän? Joo ikävä jos yksinasuja nähdään vain ilmaisena apuna (esim lapsenvahtina).
Sosiaalinen yhteenkuuluvuus on tarve, joka ei tyydyty muulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se ole mukavaa, että sulla on aikaa itsellesi? Harrastat mitä ja milloin haluat. Ei oo kiviriippaa siinä rasittamassa.
No ei kukaan halua "aikaa itselleen" eli olla yksin aamusta iltaan vuosikymmeniä. Ei joku lenkkeily korvaa perhettä.
Ilmeisesti haluaa. Puolison sisko on jotain 65 vee ja ei ole koskaan hänellä ollut parisuhdetta.
Mun täti oli myös miehetön koko ikänsä ja masentui 70 + vuotiaana kun oli torjunut nuorempana ne miehet huonon itsetuntonsa vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se ole mukavaa, että sulla on aikaa itsellesi? Harrastat mitä ja milloin haluat. Ei oo kiviriippaa siinä rasittamassa.
No ei kukaan halua "aikaa itselleen" eli olla yksin aamusta iltaan vuosikymmeniä. Ei joku lenkkeily korvaa perhettä.
Ilmeisesti haluaa. Puolison sisko on jotain 65 vee ja ei ole koskaan hänellä ollut parisuhdetta.
Ja tiedät varmuudella että hän ei ole myöskään koskaan sellaista missään nimessä halunnut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä valehtele, ettei sopivaa miestä löytynyt. Sellainen oli friendzonellasi 20-25 vuotiaana.
Alapeukuista päätellen taitaa kalikka kolista pahasti.
No kauniilla nuorilla naisilla näin varmasti onkin. Mutta miehet ei halua olla edes kaverina rumalle naiselle, koska heitä ei kiinnosta se mahdollinen seksi ruman naisen kanssa.
On se friendzone niillä rumillakin, mutta ette edes tajunneet.
No, jos ne oli jotain miehiä jotka ei ikinä tulleet puhumaan tai katsoneet päin ja he olivat ystäviäni vain oman päänsä sisällä niin ehkä sitten joo.
Vierailija kirjoitti:
Omaan elämään tuo merkitystä se, että tekee jotain muiden hyväksi. Lähde mukaan vaikka hyväntekeväisyyteen. Esim SPR:n ystäväpalvelu vanhuksille on hyvä. Jos haluat auttaa lapsia tai nuoria lähde mukaan vaikka kerhotoimintaan avustajaksi. Hanki lemmikki, jota voit hoitaa ja jolta saat pyyteetöntä rakkautta. Löytöeläinkodit kaipaa myös vapaaehtoisia avuksi.
Se ei tuo omaan elämään mitään. Se liittää oman itsen siksi tekemisen hetkeksi johonkin, mutta yhtä tyhjä on koti edelleen ja yksinäisyys hohkaa seinistä.
Itse uskon sitoutumiseen. Ajattelen että se on ihmisille hyväksi, mutta sen ei tarvitse olla ihminen, johon sitoudutaan. Se voi olla myös jokin asia tai ajatus.
Toisaalta, ehkä sitoutuminen itsessään kertoo sisäisestä merkityksen kokemisesta.
Jos esim alkaa vapaaehtoisystäväksi, niin sillä on iso ero tekeekö sen omasta merkityksen tunteesta käsin, vai hakeeko merkitystä siitä auttamisesta tai pahimmillaan autettavasta.
Silti ajattelen että sitoutuminen kannattaa, se merkitys voi myös löytyä sitä kautta. Tulee asioita, kokemuksia, arkea harmaana ja arkea mukavana, perspektiiviä.
En minäkään tiedä mikä merkitys elämälläni on, mutta vielä pahemmalta kuulostaisi vaihtoehto, että kumppani ja lapset olisivat elämäni ainoa merkitys. Mutta en olekaan niitä ikinä kaivannut. Minulle riittää, että olen tyytyväinen arkeeni ja keksin aina mielekästä tekemistä. Elämän merkityksen pohtiminen ajaisi minut hulluuteen. Olen vain pieni murunen maailmankaikkeudessa, lapsilla tai ilman.