Palkittu taloustieteilijä HS jutussa: Eriarvoisuuden kasvu ja rikkaiden rikastuminen ei vaurastuta koko yhteiskuntaa, se on myytti
Palkittu taloustieteilijä: Tuloerot kasvavat historiallisen nopeasti, ja syy on etenkin kahden ihmisen
Tuloerot|Palkittu eriarvoisuustutkija Emmanuel Saez kertoo eriarvoisuuden nykyisen, historiallisen nopean kasvun alkaneen vuodesta 1980, pitkälti kahden henkilön ansiosta.
-IHMISKUNTA valitsee itse, minkä verran epätasa-arvoisuutta se haluaa. Sellainen päätös ei tule kuin taivaasta annettuna, vaan jokaisen yhteiskunnan tehtävänä on valita itse.
Näin tiivistää viestinsä yksi maailman arvostetuimmista eriarvoisuustutkijoista, Kalifornian Berkeleyn yliopiston taloustieteen professori Emmanuel Saez.
https://www.hs.fi/talous/art-2000010481048.html
Suosittelen jokaista lukemaan jutun ajatuksella ja sen valossa pohtimaan mihin suuntaan meidän hallitus Tokmanni-Tätcheri ja Orpo tätä yhteiskuntaa oikein luotsaavat ja ketä se hyödyttää? Vauraus ei nimittäin sieltä rikkaiden näpeistä valu muille, vaan viimeiset 40 vuotta se on keskittynyt yhä harvempien käsiin.
Kommentit (704)
Vierailija kirjoitti:
Taas kerran kun vasemmistolainen yrittää ajatella taloutta, hän miettii sen jo lähtökohtaisesti väärin. Tulee sitten tulemaan X, joka saattaa osin olla ihan oikeakin päätelmä, mutta asia on lähyökohtaisesti mietitty väärin. Näin tälläkin kertaa.
On paljon mahdollista ettei Elon Muskin rahat kierrä taloudessa parhaalla mahdollisella tavalla, mutta kun sen miettiminen on jo lähtökohtaisesti väärin. Se taloudellinen hyvä mitä hän on toiminnallaan ympäri maailman aikaansaanut, ei johdu hänen henkilökohtaisista rahoistaan. Ja vastaavia esimerkkejä on myös muiden henkilöiden kohdalla. Se hyvä olisi jäänyt tapahtumatta taas ilman riittävää kannustinta, mikä puolestaan on henkilökohtainen varallisuus.
Niin, mitä se hyvä oikein on? Paljon pahaa ja haittaa on Musk myös saanut aikaiseksi joutumatta siitä vastuuseen.
Kysehän on myös siitä, pitäisikö kellään yksittäisellä ihmisellä olla noin paljon rahaa, eli valtaa, koska kuten Muskin kohdalla ollaan jo nähty, ihminen on erehtyväinen.
Vierailija kirjoitti:
(Kerpales näitä lainauksia....)
"Ihan hyviä linkkejä, mut kyse on siitä että talouden ohjaus on politiikkaa, ts. arvovalintoja.
Meillä vois oikein hyvin olla osakekaupoissa vaikka negatiivinen vero tiettyyn varallisuusluokkaan asti ja toisaalta jonkun pyykin ylittävälle vaikka tuhannen prosentin vero. Tai jotain ihan muuta.
Ainoa monimutkaisuutta luova juttu tossa kuviossa on se, että silloin tällöin ihminen toimii altruistisesti. Muun väittäminen on sumutusta."
Totta kai talouden ohjaus on arvovalintoja. Kyse onkin siitä, että saammeko tehdyillä ohjauspäätöksillä aikaiseksi tahdottuja, arvojen mukaisia lopputuloksia.
Jos sivutamme päätöksenteossa systeemin monimutkaisuuden ja teemme päätöksiä periaatteella "...jos vain poliittista tahtoa on", niin tuloksena voi olla ihan jotain muuta. Otetaan vaikka esimerkiksi asumistuki, joka käytännössä nostaa vuokratasoa ja näinollen va
Sehän se on: ihmisillä on erilaisia arvoja.
Mutta ei sekään poissulje sitä, että eriarvoisuuteen ja sen kasvuun ei voitaisi lainsäädännöllä ja politiikalla puuttua.
Kyseessä on kumminkin aihe, josta on paljon tutkimusdataa. Suurten tuloerojen yhteiskunnissa, joissa on äärimmäistä köyhyyttä voidaan huonosti ja turvallisuustilanne on heikko.
Myöskään tutkimusten mukaan sen jälkeen, kun ihminen on saanut perustarpeensa tyydytettyä ja saa x määrän rahaa kuussa käteen, sen rahamäärän kasvulla ei olennaisesti ole enää merkitystä koetun onnellisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Monella myös menot kasvaa suhteessa tuloihin, kuten ollaan nähty useiden lottovoittajien ja urheilutähtien kohdalla: parin vuoden pääsyä niistä miljoonista ei ole enää yhtään mitään jäljellä.
Joten mikä on se syy mahdollistaa rikkaiden rikastuminen ja eriarvoisuuden kasvu globaalisti, kun se aiheuttaa suoraa kärsimystä ja haittaa monille, mutta vain vähäistä hyötyä kouralliselle ihmisiä?
60 000 ihmistä kuolee vuodessa ja heidän tilalla on työttömiä, jotka ei tee remontteja, ei käy ravintoloissa eikä kahviloissa eikä parturissa eikä vaatekaupoissa.
Tulee paljon konkursseja.
Siivoan tässä asuntoa samalla, kun palstailen.
Aion satsata asunnon siivoukseen, mitään ei ole rahaa ostaa muuta kuin ruokaa.
(Tämä lainausmekanismi on kyllä aivan surkea...)
"Sehän se on: ihmisillä on erilaisia arvoja.
Mutta ei sekään poissulje sitä, että eriarvoisuuteen ja sen kasvuun ei voitaisi lainsäädännöllä ja politiikalla puuttua.
Kyseessä on kumminkin aihe, josta on paljon tutkimusdataa. Suurten tuloerojen yhteiskunnissa, joissa on äärimmäistä köyhyyttä voidaan huonosti ja turvallisuustilanne on heikko.
Myöskään tutkimusten mukaan sen jälkeen, kun ihminen on saanut perustarpeensa tyydytettyä ja saa x määrän rahaa kuussa käteen, sen rahamäärän kasvulla ei olennaisesti ole enää merkitystä koetun onnellisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Monella myös menot kasvaa suhteessa tuloihin, kuten ollaan nähty useiden lottovoittajien ja urheilutähtien kohdalla: parin vuoden pääsyä niistä miljoonista ei ole enää yhtään mitään jäljellä.
Joten mikä on se syy mahdollistaa rikkaiden rikastuminen ja eriarvoisuuden kasvu globaalisti, kun se aiheuttaa suoraa kärsimystä ja haittaa monille, mutta vain vähäistä hyötyä kouralliselle ihmisiä?"
Pointti on siinä, että vaikka eriavoisuuteen ja sen (kuviteltuun) kasvuun haluttaisiin puuttua, niin voidaanko se tehdä tehokkaasti niin, että toimet a) vaikuttavat ilmiöön ja b) eivät aiheuta haittaa muihin asioihin. Esim. jos vaikka tuloerot kapenisivat, niin onko se hyvä, jos samalla kaikki köyhtyvät (esim. suhteessa naapurimaihin)?
Toisekseen onnellisuus-, köyhyys- ja eriarvoisuustutkimus on usein metodeiltaan varsin köykäistä kamaa. Onhan jossain tutkimuksissa saatu tulokseksi, että onnellisimmat ihmiset asuisivat jossain köyhässä Afrikan tai Etelä-Amerikan maassa.
Pelkkä tuloeroihin tuijottaminenkin on harhaista, jos samalla ei pohdita syitä erojen taustalla - on aika eri asia, jos tuloerot johtuvat jossain diktatuurimaassa rehottavasta kleptokratiasta ja erioikeuksista kuin, jos erot syntyvät vapaassa demokraattisessa yhteiskunnassa, jossa jokaisella on mahdollisuus (ainakin periaatteessa) vaikuttaa omaan menestymiseensä.
Lopuksi puheet globaalin eriarvoisuuden kasvusta ovat silkkaa huuhaata - päinvastoin sadat miljoonat ihmiset ovat viimevuosikymmeninä nousseet absoluuttisesta köyhyydestä orastavaan keskiluokkaan - ja kaikki tämä globaalin kapitalismin ja vapaiden markkinoiden ansiosta. Viimeaikoina jopa Saharan eteläpuolinen Afrikkakin on alkanut pääsemään vauhtiin - ja näin kehitysavusta huolimatta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Globaalin_kapitalismin_puolustus
Moni yritys pyörii eläkeläisasiakkailla.
Nuoremmat asuvat vuokralla myös tulevaisuudessa, eivät he tee keittiöremontteja.
Vuokralla asuvat ostavat muutaman euron siivousaineita kaupasta remontoinnin sijaan.
Vierailija kirjoitti:
(Kerpales näitä lainauksia....)
"Ihan hyviä linkkejä, mut kyse on siitä että talouden ohjaus on politiikkaa, ts. arvovalintoja.
Meillä vois oikein hyvin olla osakekaupoissa vaikka negatiivinen vero tiettyyn varallisuusluokkaan asti ja toisaalta jonkun pyykin ylittävälle vaikka tuhannen prosentin vero. Tai jotain ihan muuta.
Ainoa monimutkaisuutta luova juttu tossa kuviossa on se, että silloin tällöin ihminen toimii altruistisesti. Muun väittäminen on sumutusta."
Totta kai talouden ohjaus on arvovalintoja. Kyse onkin siitä, että saammeko tehdyillä ohjauspäätöksillä aikaiseksi tahdottuja, arvojen mukaisia lopputuloksia.
Jos sivutamme päätöksenteossa systeemin monimutkaisuuden ja teemme päätöksiä periaatteella "...jos vain poliittista tahtoa on", niin tuloksena voi olla ihan jotain muuta. Otetaan vaikka esimerkiksi asumistuki, joka käytännössä nostaa vuokratasoa ja näinollen va
Asumistuen laskeminen tuskin tulee alentamaan vuokratasoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
(Kerpales näitä lainauksia....)
"Ihan hyviä linkkejä, mut kyse on siitä että talouden ohjaus on politiikkaa, ts. arvovalintoja.
Meillä vois oikein hyvin olla osakekaupoissa vaikka negatiivinen vero tiettyyn varallisuusluokkaan asti ja toisaalta jonkun pyykin ylittävälle vaikka tuhannen prosentin vero. Tai jotain ihan muuta.
Ainoa monimutkaisuutta luova juttu tossa kuviossa on se, että silloin tällöin ihminen toimii altruistisesti. Muun väittäminen on sumutusta."
Totta kai talouden ohjaus on arvovalintoja. Kyse onkin siitä, että saammeko tehdyillä ohjauspäätöksillä aikaiseksi tahdottuja, arvojen mukaisia lopputuloksia.
Jos sivutamme päätöksenteossa systeemin monimutkaisuuden ja teemme päätöksiä periaatteella "...jos vain poliittista tahtoa on", niin tuloksena voi olla ihan jotain muuta. Otetaan vaikka esimerkiksi asumistuki, joka
Silloin se vie asiakkailta muilta yrityksiltä. Kun vuokra on korkea ei ole rahaa parturiin, kahviloihin jne.
60 000 ihmistä kuolee vuodessa. Vuosi vuodelta asiakkaiden väheneminen näkyy paremmin ja paremmin.
Samanlainen ns. korruptio Suomessa myös, jossa entinen poliitikko saa ns. työpaikan vaikka S-marketin hallituksessa, vaikka ei olisi lainkaan virkaan sopivaa käytännön kokemusta. Eli pyöröovi syndrooma toimii hyvin. Poliitikko saa paljon rahaa työstään, vaikka ei tarvitse edes olla työpaikalla. Ja naisille ei toki tarvitse maksaa palkkaa sote alalla, kun he ovat mukamas jotain kutsumus alan työntekijöitä? Ja näin valitettavasti myös muilla aloilla. On todella surkuhupaista lukea, että miten jokin yritys nettosi taas rahaa? Ja kenen selkänahasta revitty alhaisella palkalla? Ja naurettavat nolla sopimukset, missä yritykset vain tahkoaa rahaa. Poliitikot ovat täysin ulalla ja hyväveli järjestö voi hyvin?!
Joten mikä on se syy mahdollistaa rikkaiden rikastuminen ja eriarvoisuuden kasvu globaalisti, kun se aiheuttaa suoraa kärsimystä ja haittaa monille, mutta vain vähäistä hyötyä kouralliselle ihmisiä?"
Pointti on siinä, että vaikka eriavoisuuteen ja sen (kuviteltuun) kasvuun haluttaisiin puuttua, niin voidaanko se tehdä tehokkaasti niin, että toimet a) vaikuttavat ilmiöön ja b) eivät aiheuta haittaa muihin asioihin. Esim. jos vaikka tuloerot kapenisivat, niin onko se hyvä, jos samalla kaikki köyhtyvät (esim. suhteessa naapurimaihin)?
Toisekseen onnellisuus-, köyhyys- ja eriarvoisuustutkimus on usein metodeiltaan varsin köykäistä kamaa. Onhan jossain tutkimuksissa saatu tulokseksi, että onnellisimmat ihmiset asuisivat jossain köyhässä Afrikan tai Etelä-Amerikan maassa.
Pelkkä tuloeroihin tuijottaminenkin on harhaista, jos samalla ei pohdita syitä erojen taustalla - on aika eri asia, jos tuloerot johtuvat jossain diktatuurimaassa rehottavasta kleptokratiasta ja erioikeuksista kuin, jos erot syntyvät vapaassa demokraattisessa yhteiskunnassa, jossa jokaisella on mahdollisuus (ainakin periaatteessa) vaikuttaa omaan menestymiseensä.
Lopuksi puheet globaalin eriarvoisuuden kasvusta ovat silkkaa huuhaata - päinvastoin sadat miljoonat ihmiset ovat viimevuosikymmeninä nousseet absoluuttisesta köyhyydestä orastavaan keskiluokkaan - ja kaikki tämä globaalin kapitalismin ja vapaiden markkinoiden ansiosta. Viimeaikoina jopa Saharan eteläpuolinen Afrikkakin on alkanut pääsemään vauhtiin - ja näin kehitysavusta huolimatta.
Sinulla on todella väärä näkökulma asioihin tai liian yksipuolinen. Kun esim. yksi ihminen saa vaikka x rahaa, josta maksaa vuokran, sähkön ja ruoat ja tuskin rahaa vaatteisiin ja muuhun. Eli säästämiseen. Ja toisilla ehkä jo huonot lähtökohdat lapsuudesta lähtien, että ei usko enää omiin voimavaroihinsa. Eli ruoskittu jo ja mitä tehdä, kuin lähteä hakemaan töitä matala palkka alalta. Ja miksi vertaat jotain Afrikan maita onnellisuuteen, kun siellä sitä onnellisuutta ei juuri ole. Nälänhätää näissä maissa eniten. Ja rikolliset valtaavat sitä maata. Ja kaikille ei todellakaan ole onnellisuuden mittari se raha, mutta sillä rahalla kuitenkin pitäisi tulla toimeen. Kapitalismi ei ole se ainoa oikea vaihtoehto, kun joskus ne luonnonvarat on imetty kuiviin millä saada taas saada lisää rahaa? Miksi emme voi vain tyytyä vähempään. Itsestäni tuntuu siltä, että meidän pitää pitää huolta köyhistä ja vähätuloisista. Ei tuhlata niitä luonnonvaroja uuteen kelloon ja muuhun turhuuteen. Mutta valitettavasti nykyään Jumala toisille on vain talous, ei rakkaus.
"eriarvoisuustutkija" vaahtoaa eriarvoisuudesta. Shocking /s
Muutenkin puhe on amerikassa ihan eri asiasta kun maailman nettotulojen suhteen tasapäistetyimmässä maassa suomessa jossa vasemmisto haluaa tasapäistää sen pienenkin eron työtätekevän ja sossuelätin välillä nolliin. Toki itse nuo istuu miljardien kassan päällä maksamatta veroja mutta vasemmistohan on vasemmistoutopiassa "tasa-arvoisempi kuin toiset".
Vierailija kirjoitti:
"eriarvoisuustutkija" vaahtoaa eriarvoisuudesta. Shocking /s
Muutenkin puhe on amerikassa ihan eri asiasta kun maailman nettotulojen suhteen tasapäistetyimmässä maassa suomessa jossa vasemmisto haluaa tasapäistää sen pienenkin eron työtätekevän ja sossuelätin välillä nolliin. Toki itse nuo istuu miljardien kassan päällä maksamatta veroja mutta vasemmistohan on vasemmistoutopiassa "tasa-arvoisempi kuin toiset".
Asia kyllä siinä mielessä ajankohtainen, että poliittinen tahtotila ajaa Britannian ja Yhdysvaltain mallia meillekin. Ja mm. halutaan, että julkissektori ostaisi kaiken yksityiseltä sektorilta. Pienessä valtiossa kuten Suomi tämä ei vain tahdo toimia, kun kilpaiilua ei ole tai se on helppo eliminoida markkinoilta, jolloin julkissektorista tulee lypsylehmä ja kalliiksi käy veronmaksajille.
(Huoh, tämä lainaussysteemi...)
"Sinulla on todella väärä näkökulma asioihin tai liian yksipuolinen. Kun esim. yksi ihminen saa vaikka x rahaa, josta maksaa vuokran, sähkön ja ruoat ja tuskin rahaa vaatteisiin ja muuhun. Eli säästämiseen. Ja toisilla ehkä jo huonot lähtökohdat lapsuudesta lähtien, että ei usko enää omiin voimavaroihinsa. Eli ruoskittu jo ja mitä tehdä, kuin lähteä hakemaan töitä matala palkka alalta. Ja miksi vertaat jotain Afrikan maita onnellisuuteen, kun siellä sitä onnellisuutta ei juuri ole. Nälänhätää näissä maissa eniten. Ja rikolliset valtaavat sitä maata. Ja kaikille ei todellakaan ole onnellisuuden mittari se raha, mutta sillä rahalla kuitenkin pitäisi tulla toimeen. Kapitalismi ei ole se ainoa oikea vaihtoehto, kun joskus ne luonnonvarat on imetty kuiviin millä saada taas saada lisää rahaa? Miksi emme voi vain tyytyä vähempään. Itsestäni tuntuu siltä, että meidän pitää pitää huolta köyhistä ja vähätuloisista. Ei tuhlata niitä luonnonvaroja uuteen kelloon ja muuhun turhuuteen. Mutta valitettavasti nykyään Jumala toisille on vain talous, ei rakkaus."
Kaikilla on meillä samat mahdollisuudet, mutta edellytykset voivat toki olla lähtökohtien vuoksi erilaiset - ja on ihan hyvä, että lapsia ja nuoria pyritään tukemaan mm. maksuttomalla koulutuksella, jotta mahdollisimman moni kykenisi hyödyntämään potentiaalinsa. Sitten jos ajattelee aikuisväestöä, niin kuinka pitkälle aikuisia ihmisiä pitäisi holhota ja kannatella kainaloista? Toki meillä on edelleen paljon rakenteellisia jäykkyyksiä ja passivoivia tukia, jotka voivat saada monien kohdalla oman elämän tuntumaan näköalattomalta.
Syntyperä ja kotiolot eivät kuitenkaan meillä ole mikään elinkautistuomio vaan paljon on itsestä kiinnin (nlm. "matalapalkkaperheestä tohtoriksi").
Mitä tulee tuohon Afrikan tapaukseen - niin totta tosiaan - eikö ole aika kummallista, että joku onnellisuustutkija saa tulokseksi, että jonkun köyhän afrikkalaisen maan asukkaat olisivat onnellimpia. Kun vielä hänen kolleegansa hyväksyvät ja mainostavat tällaisia tuloksia, niin eikä sen pitäisi herättää miettimään kuinka luotettavia koko alan tulokset ovat yleensä?
Mitä tulee luonnonvaroihin, niin vapaa markkinataloushan on paras keino hallita tilannetta - kun joku raaka-aine tulee harvinaisemmaksi, niin hinnat nousevat, kulutus laskee - ja ihmisille tulee insentiivi keksiä tilalle korvaavia tuotteita. Eihän me istuta pimeässä vaikka valaskannat romahtivat sukupuuton partalle - ensin joku keksi, että maasta pulppuavasta mustasta mönjästä voi jalostaa lamppuöljyä ja sittemmin joku keksi hehkulampun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"eriarvoisuustutkija" vaahtoaa eriarvoisuudesta. Shocking /s
Muutenkin puhe on amerikassa ihan eri asiasta kun maailman nettotulojen suhteen tasapäistetyimmässä maassa suomessa jossa vasemmisto haluaa tasapäistää sen pienenkin eron työtätekevän ja sossuelätin välillä nolliin. Toki itse nuo istuu miljardien kassan päällä maksamatta veroja mutta vasemmistohan on vasemmistoutopiassa "tasa-arvoisempi kuin toiset".
Asia kyllä siinä mielessä ajankohtainen, että poliittinen tahtotila ajaa Britannian ja Yhdysvaltain mallia meillekin. Ja mm. halutaan, että julkissektori ostaisi kaiken yksityiseltä sektorilta. Pienessä valtiossa kuten Suomi tämä ei vain tahdo toimia, kun kilpaiilua ei ole tai se on helppo eliminoida markkinoilta, jolloin julkissektorista tulee lypsylehmä ja kalliiksi käy veronmaksajille.
Suomi nyt on niin he...tin kaukana sekä britanniasta että usa:sta että jopa ruotsista talouden kanssa tällä hetkellä että vähän turha huoli tuokin että mikään siirtymä muuttaisi suomea miksikään noista lähimpiin 20 vuoteen. Muutenkin tuo "ajaa usa:n mallia" kuulostaa just tyypilliseltä vasemmisto-olkiukolta joka ei perustu muuhun kuin vasemmiston jäsenilleen aivopesemään usa-vihaan.
Eli ei, se, että suomen ylipöhöttynyttä julkista sektoria viilaillaan pikkasen kulmista kun rahat ei riitä ei muuta suomea amerikaksi.
Naiset joutuvat asumaan Suomessa rumissa vuokra-asunnoissa. Sijoittajat on pihejä.
Talouden toiminta yksinkertaistetaan. Vasemmisto yksinkertaistaa sitä hurjasti ja oikeistokin aivan liikaa.
Esimerkiksi tuloerojen vaikutuksia analysoitaessa ei eroteta valtioita toisistaan sen perusteella mikä on aiheuttanut tuloerot. On aivan eri asia kun tuloerot aiheuttaa kleptomaanien ja oligarkkien valta kuin se, että innovaatiot aiheuttavat tuloerot.
Näissä kahdessa tapauksessa tuloerojen vaikutuksetkin yhteiskuntaan, köyhiin ja yksilöön ovat aivan erilaiset.
Toisessa kansaa ryöstetään ryöstämästä päästyä ja toisessa luodaan koko kansalle hyvinvointia.
(Kerpales näitä lainauksia....)
"Ihan hyviä linkkejä, mut kyse on siitä että talouden ohjaus on politiikkaa, ts. arvovalintoja.
Meillä vois oikein hyvin olla osakekaupoissa vaikka negatiivinen vero tiettyyn varallisuusluokkaan asti ja toisaalta jonkun pyykin ylittävälle vaikka tuhannen prosentin vero. Tai jotain ihan muuta.
Ainoa monimutkaisuutta luova juttu tossa kuviossa on se, että silloin tällöin ihminen toimii altruistisesti. Muun väittäminen on sumutusta."
Totta kai talouden ohjaus on arvovalintoja. Kyse onkin siitä, että saammeko tehdyillä ohjauspäätöksillä aikaiseksi tahdottuja, arvojen mukaisia lopputuloksia.
Jos sivutamme päätöksenteossa systeemin monimutkaisuuden ja teemme päätöksiä periaatteella "...jos vain poliittista tahtoa on", niin tuloksena voi olla ihan jotain muuta. Otetaan vaikka esimerkiksi asumistuki, joka käytännössä nostaa vuokratasoa ja näinollen valuu vuokranantajien taskuun - parantamatta juurikaan pienituloisten vuokralla asuvien asemaa.
Viimeinen argumenttisi ei myöskään kestä vettä vaan monimutkaisuus syntyy mm. siitä, että ihmisillä on erilaisia preferenssejä - joku voi laittaa rahansa mieluiten taiteeseen, toinen huvituksiin, kolmas luksustuotteisiin ja neljäs voi arvostaa enemmän vapaa-aikaa tehden vähemmän työtä.