IS:"Riikka, 35, asuu kahden miehen kanssa ja rakastaa molempia". Mitä mieltä?
Sopisiko sinulle tällainen järjestely?
Saako tällaista edes arvostella kriittisesti nykyään vaikka lehdessä tätä saa mainostaa?
https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000010498792.html
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
''Arjen kustannukset jaetaan aikuisten kesken. Riikka ja Arto maksavat omaa asuntolainaansa, mutta muuten arjen kustannukset jaetaan sen mukaan, miten kullakin on rahaa käytössään.
Arki sujuu oikeastaan paremmin kuin ennen: kaikki on helpompaa käytännöllisesti ja taloudellisestikin. Tuntuu kuin Reima olisi aina ollut täällä.''
Tämä kohta vähän huvitti. Kai se helpottaa kun kolme aikuista maksaa juoksevia kuluja, tulee kalliit hevoset ja muut hoidettua. Ja Riikalla vielä terveysongelmia. Toivottavasti Reimalle ei jää lopulta pelkkä luu käteen.
Pohdin samaa. Käytännössä hän kartuttaa tän avioparin pääomaa mahdollistamalla heidän elämäntavan maksamalla kuluja mutta osallistumatta asunnon omistamiseen. Aika jännä ratkaisu.
Aika jännää on myös se, että
Totta joo. Kirjoitin tuon pohdin samaa-viestin, j sen jälkeen pohdin, että tuotahan aivan kaikki muutkin vuokranmaksajat tekevät, eli ei kai siinä sen kummempaa. Eikä oikeestaan kuulu meille muille, mutta toki sitä jää mietiskelemään tällaisia välillä. Uskon, että monissa tapauksissa tuo heidän järjestely on naiselle turvallisempi ja toimivampi, kuin perus kahdenkeskinen suhde ja koti.
En arvostele enkä puutu heidän päätöksiinsä, mutta heräsi muutama kysymys: Ainakin teoriassa kaikilla osapuolilla on vanhemmat, käyvätkö he koko porukalla moikkaamassa vuoron perään kaikkia? Pitkissä suhteissa vanhemmat ikääntyvät ja tarvitsevat apuja, kuka ja millä kokoonpanolla käydään auttamassa? Voiko miniä käydä toisen miehensä kanssa? Kuka/ketkä menevät lasten päiväkodin/koulun juhliin, kaikki? Tekevätkö kaikki yhtä paljon kotitöitä, siivousta ha ruokia? Onko koskaan erimielisyyksiä ja mitä silloin tapahtui? Jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi kuulostaa hyvältä, että lasta kaitsemassa ja huolehtimassa on monta läheistä. En ite oo niin sosiaalinen, että jaksaisin pitää rakkaussuhdetta yllä avioliiton lisäksi toiseenkin ihmiseen. Se vaatis aika paljon muiden huomioimista ja jatkuvaa keskustelua kahden eri kumppanin kanssa, yhdenkin kanssa hankala muistaa ja ehtii jutella kaikki asiat läpi. Tossa on sattumalta just oikeanlaiset tyypit kohdanneet, kaikkea hyvää heille!
Totta kai tätä tuetaan kun naisella on kaksi miestä mutta entäs kun miehellä on kaksi naista? SETA aloitti toimintansa 70 luvulla eikä ole tehnyt vielä yhtään mitään moniaviollisuuden eteen. Aivan kuin lasten etu ei painaisi heillä mitään.
moniaviollisuuden ongelma taitaa olla lähinnä niissä miehissä, jotka radikalisoituvat, jos jäävä ilman naista, kun joku saa monta. täm
Naiset menee suuriin kaupunkeihin koulutuksen perässä.
Ainoa polyamorinen tuossa sopassa on Riikka, miehet vaan vikisee.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa polyamorinen tuossa sopassa on Riikka, miehet vaan vikisee.
Niinpä. Rouva kertoi mitä mieltä miehet on. Miehet eivät itse päässeet kertomaan mitään itse. Yhteiskuvaa ei ollut. Todella yksipuolisesti tehty juttu.
Vierailija kirjoitti:
Saa kahta varmaan säännöllisesti.
On säännöllisesti ns. vartaassa.
Kaksi miestä, ei kiitos! Kyllä yhessäkin on kestämistä.
Kiinnostavaa että Riikka ei näytä erityisen naiselliselta. Vähän androgyyni nainen siis pelaili miehen kanssa, tutustui ja nähtyään myöhemmin rakastui. Sama kävi sitten toisenkin miehen kanssa. Nykyään asuvat yhdessä.
Välillä oli ollut fyysinen suhde johonkin muuhun mutta oma mies Arto ei kyseisestä miehestä pitänyt.
Riikan miehet kai pitävät vähän androgyynistä samanhenkisestä naisesta mutta eivät kuitenkaan suoraan miehistä seksuaalisesti. Tällä tavalla kiinnostavuus pysyy yllä ja aviomies sai Riikan kanssa lapsenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei muuten mitään, mutta kuulostaa harmilliselta, että puolisolle kerrottiin polyamoriasta tuolla tavalla, kun uusi siippa oli jo hommattuna.
Vähän outoahan se olisi ollut kertoa etukäteen jos ketään tiettyä ei ollut mielessä. Aiemmin Arto kai oli nähnyt Riikan toisen hoidon kun ei kyseisestä miehestä pitänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muuten mitään, mutta kuulostaa harmilliselta, että puolisolle kerrottiin polyamoriasta tuolla tavalla, kun uusi siippa oli jo hommattuna.
Vähän outoahan se olisi ollut kertoa etukäteen jos ketään tiettyä ei ollut mielessä. Aiemmin Arto kai oli nähnyt Riikan toisen hoidon kun ei kyseisestä miehestä pitänyt.
Kyllä itsestäni tuntuisi mukavammalta kuulla etukäteen, jos puoliso aikoo tuoda uuden siipan vierashuoneeseen. No, useammat meistä ei edes tiedä elävänsä jo polyamorisessa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa polyamorinen tuossa sopassa on Riikka, miehet vaan vikisee.
Niinpä. Rouva kertoi mitä mieltä miehet on. Miehet eivät itse päässeet kertomaan mitään itse. Yhteiskuvaa ei ollut. Todella yksipuolisesti tehty juttu.
Me naiset lehden juttu. Me miehet lehden perustaminen on laitonta.
Olen introvertti, joten en jaksaisi asua noin monen kanssa, mutta eihän se minulta pois ole, jos joku muu haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Otsikon perusteella oletan että kyseessä on Orpo ja Halla-aho.
Kinaa voi tuolla järjestelyllä tulla siitä, kuka saa kulloinkin käyttää leikkuulautaa.
Vierailija kirjoitti:
En arvostele enkä puutu heidän päätöksiinsä, mutta heräsi muutama kysymys: Ainakin teoriassa kaikilla osapuolilla on vanhemmat, käyvätkö he koko porukalla moikkaamassa vuoron perään kaikkia? Pitkissä suhteissa vanhemmat ikääntyvät ja tarvitsevat apuja, kuka ja millä kokoonpanolla käydään auttamassa? Voiko miniä käydä toisen miehensä kanssa? Kuka/ketkä menevät lasten päiväkodin/koulun juhliin, kaikki? Tekevätkö kaikki yhtä paljon kotitöitä, siivousta ha ruokia? Onko koskaan erimielisyyksiä ja mitä silloin tapahtui? Jne jne.
Eikö nämä kysymykset ole ihan samoja, joita kahdenkin hengen parisuhteissa joudutaan ratkomaan?
Minua vähän ihmetyttää, mistä lähtien erilaisista elämäntavoista kertominen on muka ollut "mainostamista"? Ihmisillä on oikeus elää elämäänsä miten parhaaksi katsovat. Näitä vastaavia on ollut aina, niistä ei vaan ole puhuttu julkisesti. Nykyisin erilaisuus hyväksytään paremmin eikä ihmisten tarvitse piilotella itseään. Minä ymmärrän, miksi ihmiset haluavat kertoa elämästään muille, etenkin jos tuntuu että oma elämäntapa on joillekin vielä hankala hyväksyä. Minä en sen sijaan ihan täysin ymmärrä, mistä nousee tarve sille kritiikille, kun kyse on kuitenkin toisten ihmisten elämästä?
Ei yhden ihmisen tarve tulla hyväksytyksi omana itsenään ja toisen ihmisen tarve tuomita ja rajoittaa muiden elämänvalintoja ole keskenään tasa-arvoisia näkemyksiä. Tämä on jotenkin hämärtynyt nykymaailmassa.
Asioista annetaan julkisuuteen sellainen kuva kuin halutaan. Se mitä elämä todellisuudessa on, emme voi tietää.
Kuinka moni tuntee 30 vuotta onnellisessa polyamorisessa suhteissa samojen ihmisten kanssa olleen?
Ei muuten mitään, mutta kuulostaa harmilliselta, että puolisolle kerrottiin polyamoriasta tuolla tavalla, kun uusi siippa oli jo hommattuna.