Miten perinteisen akateemisen suvun kasvatti ja työväenluokkaisen suvun kasvatti sopivat yhteen?
Onko täällä sellaisia pariskuntia?
En nyt tarkoita pariskuntia, missä ollaan vasta ensimmäisessä tai toisessa polvessa akateemisia, vaan vanhoja akateemisia sukuja, joista oltaisiin naitu duunaritaustainen mies. Miten tavat ja ajatukset ovat eronneet vai sujuiko kaikki hyvin? Missä olette tavanneet?
Itse en tunne ketään duunaritaustaista paitsi työmiehinä tai muissa palveluammateissa. Viimeksi teini-ikäisenä olin tekemisissä duunaritaustaisten ihmisten kanssa vapaa-aikana. Heidän perheensä vaikuttivat aika erilaisilta kuin omani. Täälläkin huomaa, että eroja on paljon.
Kommentit (931)
Vierailija kirjoitti:
Ilahdun hyvin kirjoitetuista kokemuksista, jotka käsittelevät ketjun aihetta ja joissa parhaimmillaan on vähän huumoriakin. Se on kirjallisuuden ja tekstien vaikein genre.
Omista kokemuksista kirjoittaminen ei muuten tarkoita sitä, että esitettäisiin stereotypia, vaikka sellaista henkeä nykyisin paljon on, ettei omista kokemuksista saisi kirjoittaa lainkaan mitään sellaista, josta joku mahdollisesti voi loukkaantua. En pidä siitä. Ap
573:lle oli siis tämä vastaus, ei toiminut lainaus. Ap
Sainpa ketjusta hyvät naurut, vai tältä näyttää 60/70-luvuilla nuoruutensa eläneiden käsitykset luokkaeroista. Jouduin bingittämään, mitä ovat nuoret kotkat vai mitä ne oli. Koskaan kuullutkaan. Partio on kyllä tuttu, mutta on tosi marginaalihommaa nykyään.
Se vasta naurattikin, että kuulemma duunariporukoissa voi akateeminen mies pärjätä metsästämällä. En tunne yhtään duunaria, joka metsästäisi, sen sijaan omassa suvussani metsästää lähes kaikki, myös useat naiset. Onhan se nyt jo omien maiden riistanhoidon kannalta järkevää ja luontevaa, minkä lisäksi tietysti aikoinaan ollut ihan sosialiseeraamistakin. On toki hirviseurojen muodossa sitä vieläkin.
Ja sitten toi, että missä niitä duunareita tapaa...tai että akateemiset miehet olisivat erityisen kiinnostuneita kirjallisuudesta ja taiteista, hah! Ykskään mun sukuni mies ei ole lukenut tasan mitään muuta kuin ammattikirjallisuutta omalta alalta, ei niitä tippaakaan kiinnosta jotkut genrehenkilöt. Aluepolitiikka kiinnostaa niitä, kellä on joku puoluekanta, usealla ei ole.Yksi serkuista on musiikillisesti lahjakas ja opintojakin takana, mutta ei häntä kiinnosta vapaa-ajalla mistään sibbeistä jauhaa, juttelee mieluummin ihan tavan arkiasioista niin kuin me muutkin.
Niin ja oman duunarimieheni vanhemmat ovat olleet vuosikymmeniä kalaa syöviä kasvissyöjiä. Ei ole muodostunut ongelmaksi, vaikka oma isäni metsästääkin.
Vierailija kirjoitti:
Sainpa ketjusta hyvät naurut, vai tältä näyttää 60/70-luvuilla nuoruutensa eläneiden käsitykset luokkaeroista. Jouduin bingittämään, mitä ovat nuoret kotkat vai mitä ne oli. Koskaan kuullutkaan. Partio on kyllä tuttu, mutta on tosi marginaalihommaa nykyään.
Se vasta naurattikin, että kuulemma duunariporukoissa voi akateeminen mies pärjätä metsästämällä. En tunne yhtään duunaria, joka metsästäisi, sen sijaan omassa suvussani metsästää lähes kaikki, myös useat naiset. Onhan se nyt jo omien maiden riistanhoidon kannalta järkevää ja luontevaa, minkä lisäksi tietysti aikoinaan ollut ihan sosialiseeraamistakin. On toki hirviseurojen muodossa sitä vieläkin.
Ja sitten toi, että missä niitä duunareita tapaa...tai että akateemiset miehet olisivat erityisen kiinnostuneita kirjallisuudesta ja taiteista, hah! Ykskään mun sukuni mies ei ole lukenut tasan mitään muuta kuin ammattikirjallisuutta omalta alalta, ei niitä tippa
Olet ilmeisen nuori. Nuorilla se yhteiskuntaluokka ei olekaan niin kristallin kirkas asia omassa elämässä. Monesti ollaan ideologisia haaveilijoita maailman suhteen. Lisäksi asut selvästikin maalla. Yhteiskuntaluokat näkyvät selvimmin siellä missä on paljon ihmisiä. Maalla se on sitä samaa rahvasta ne vähät ihmiset mitä löytyy.
Eriarvoistamista käytöstä koko ketju täynnä. Sellainen on laitonta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sainpa ketjusta hyvät naurut, vai tältä näyttää 60/70-luvuilla nuoruutensa eläneiden käsitykset luokkaeroista. Jouduin bingittämään, mitä ovat nuoret kotkat vai mitä ne oli. Koskaan kuullutkaan. Partio on kyllä tuttu, mutta on tosi marginaalihommaa nykyään.
Se vasta naurattikin, että kuulemma duunariporukoissa voi akateeminen mies pärjätä metsästämällä. En tunne yhtään duunaria, joka metsästäisi, sen sijaan omassa suvussani metsästää lähes kaikki, myös useat naiset. Onhan se nyt jo omien maiden riistanhoidon kannalta järkevää ja luontevaa, minkä lisäksi tietysti aikoinaan ollut ihan sosialiseeraamistakin. On toki hirviseurojen muodossa sitä vieläkin.
Ja sitten toi, että missä niitä duunareita tapaa...tai että akateemiset miehet olisivat erityisen kiinnostuneita kirjallisuudesta ja taiteista, hah! Ykskään mun sukuni mies ei ole lukenut tasan mitään muuta kuin
Täh, miten niin asun maalla? Kuvitteletko sinä, että kaupunkilaiset eivät voi omistaa maita ja metsiä, vai mistä tulee käsitys, että asuisin maalla? En asu, tai no, oleskelen kyllä aina muutaman viikon kesäisin ja syksyisin, jos säät suosii ja joskus myös muutaman päivän joulun aikaan. Sinulle varmaan on aika outo konsepti, että voisi omistaa useampia kiinteistöjä, oletan.
Voi olla, että sinulla on ikää sen verran, että luokittelet minut, 32 v, nuoreksi. Mutta siinä osut oikeaan, että minulla on myös ideologinen arvopohja, tosin se on iän myötä vain vahvistunut.
Yhteiskuntaluokat näkyvät selvimmin siellä missä on paljon ihmisiä. Maalla se on sitä samaa rahvasta ne vähät ihmiset mitä löytyy.
Höpsistä. Maalla tiedetään, kuka on kuka ja mistä kotoisin, kaupungeissa siitä ei välitetä tippaakaan. Ketään kiinnosta, onko naapurin isoisä käynyt yliopiston. Vai kiinnostaako sinua ja kyselet semmoisia naapureiltasi?
Onhan nää vanhemman väen jutut viihdyttäviä. Oma taustani on vahvasti porvallinen, eli nykyään mammat varmaan luokittelisivat minut ylempään keskiluokkaan. Se vaan on niin vitsikästä, että kyllä se porvarien raha on aina kelvannut, etenkin köyhtyneille aatelisille, jotka hinkuivat naittamaan jälkikasvuaan hyvin menestyville käsityöläisille ja kauppiaille.
Ja kelpaa vieläkin "piireissä", vaikka ei jaksaisikaan jauhaa lukemistaan kirjoista, etenkin, kun huomaa, että vastajauhaja on kenties justiinsa arvostelun kirjasta lukenut ja sillä sitten pätee keskustelussa.
Vierailija kirjoitti:
Se, mikä minua on eniten hämmästyttänyt mieheni suvussa, on suhtautuminen tietoon ja terveyteen. Osa heistä uskoo kaikenlaista terveyshömppää, vailla tieteellistä pohjaa, osa vastusti koronarokotustakin. (Tatuointeja kyllä ottavat, joten piikkikammosta tuskin kyse.) Humalahakuinen ja runsas alkoholinkäyttö on juhlissa ihan normi, sitten kaatuillaan ja oksennellaan. Osa polttaa tupakkaakin. Lapsille annetaan mehua tuttipullosta, ja jos huomautan että en toivo että omille lapsilleni annetaan mehua tuttipullosta pitkin päivää, niin vastaus on että maitohampaathan tippuu muutenkin pois. Monet ovat ylipainoisia. Eivätkä mene lääkäriin ennen kuin ovat siinä kunnossa että pitää tilata ambulanssi. Tämä on omaa kokemustani laajempi ilmiö, sillä ihan tutkimustenkin mukaan Suomessa terveyserot ovat jakautuneet sosio-ekonomisen aseman mukaan jyrkimmin koko Euroopassa.
Niin, kyllä ne erot nyt ihan pahimmista vuosista ovat jo vähän kaventuneet, mutta tässä kohtaa on edelleen selkeä ero. https://www.julkari.fi/handle/10024/145692
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, mikä minua on eniten hämmästyttänyt mieheni suvussa, on suhtautuminen tietoon ja terveyteen. Osa heistä uskoo kaikenlaista terveyshömppää, vailla tieteellistä pohjaa, osa vastusti koronarokotustakin. (Tatuointeja kyllä ottavat, joten piikkikammosta tuskin kyse.) Humalahakuinen ja runsas alkoholinkäyttö on juhlissa ihan normi, sitten kaatuillaan ja oksennellaan. Osa polttaa tupakkaakin. Lapsille annetaan mehua tuttipullosta, ja jos huomautan että en toivo että omille lapsilleni annetaan mehua tuttipullosta pitkin päivää, niin vastaus on että maitohampaathan tippuu muutenkin pois. Monet ovat ylipainoisia. Eivätkä mene lääkäriin ennen kuin ovat siinä kunnossa että pitää tilata ambulanssi. Tämä on omaa kokemustani laajempi ilmiö, sillä ihan tutkimustenkin mukaan Suomessa terveyserot ovat jakautuneet sosio-ekonomisen aseman mukaan jyrkimmin koko Euroopassa.
Niin, kyl
Page not found. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen ihminen jankuttaa tätä asiaa jatkuvasti? Huono itsetunto vai mikä on vikana? Apn tekstistä ainakin huokuu sivistyksen puute, suoranainen tyhmyys.
Sinulla se taitaa ahdistus olla eikä muilla. Ap kertoo rehellisesti ettei tunne ketään työväenluokkaista. Aika moni akateeminen on samassa tilanteessa. Työväenluokan maailma on täysin vieras.
Niin on. Meitä tyttöjä varoiteltiin silloin nuorina amispojista, että ei kannata tavoitella työläisvaimon elämää, koska se on köyhää ja raskasta, ja että puolisoehdokkaita kannattaa katsella vasta sitten yliopistokavereitten joukosta. En tuntenut ketään työväenluokkaisia ennen kuin tapasin mieheni. Otaniemen teekkaribileissä tavattiin. Hän on ensimmäisen polven akateeminen, työläi
Ovatko nämä sinun oman pään tuotoksia, nämä analyysit suomalaisuudesta ja siihen liittyvistä syy-seuraussuhteista (suomalaisuus on väkisin luotu muun maan kansalaisten ja aatteiden avulla ja kommunismi on ainoa selittävä tekijä "suomalaisuutta" analysoitaessa). Olisko tähän tarjota mitään kättä pidempää?
Ps. Tuo on hyvin hyvin tyypillistä suomalaista asennetta, ettei me olla yhtään mitään...eihän meitä käytännössä edes ole...ihan vaan matkittua kaikki...muiden aikaansaamaa...Meissä suomalisissa kuitenkin elää myöa ylpeys ja kotimaanrakkaus, joka sinulta näköjään tuontitavarana puuttuu täysin. Ei se mitään, saat olla ylpeä eurooppalaisesta perimästäsi. Suomalaisuuden dissaaminen ei ole eduksi eurooppalaisuudelle.
Edeltävälle, ei ole omaa keksintöä. Kansallisvaltioiden synty on lukion oppimäärää. Muillakin Euroopan valtioilla on käsitehistorian kannalta samanlainen synty, mutta siellä alueelliset erot ovat monissa maissa merkittävämpiä kuin Suomessa. Sota hitsasi suomalaiset yhteen, myös sisällissodan traumat jäivät kulissien taakse. Ap
Vierailija kirjoitti:
Näen tässä nyt sellaisen ongelman, että todella moni tekee merkillisen hyppäyksen suoraan jostain korpisuomalaisuudesta, "rahvaasta" kansallisaatteiden ajan suomalaisuuden rakentamiseen.
Eli että tullaan suoraan sieltä salojen korpimökeistä siihen aikaan, kun Snellman oppejaan esitteli näkemättä, mitä kaikkea siihen hyvin pitkään ajanjaksoon erilaisine vaiheiheen sisältyi.
Sekin tuntuu jäävän pimentoon, että todellakin suvuissa on useita haaroja, joista useat ovat eriytyneet joskus hyvinkin paljon "alkuperäisestä" suvustaan. On erilaisia kohtaloita, valintoja, jne. Samoista lähtökohdista myös valitaan erilaisia arvoja ja tapoja. Sen vuoksi keskustelu itselleni, omaa sukutaustaani vasten peilaten, tuntuu...noh, höttöiseltä.
Onhan sitä salomaiden korpimökkiläisiä ollut vielä sata vuotta sitten, mut on ollut sit paljon muutakin. Isoaisäni kiersi tirttömien salomaiden mökeissä mm. katekismuksen oppeja kyselemässä. Hän oli ennenkaikkea musiikin ammattilainen ja niinpä sieltä eräästä korpimökistä löysi lahjakkaan pojan, jonka auttoi sivistyksen pariin kunnon oppiin. Tästä raakileesta kasvoi sitten yksi suomen tunnetuimmista muusikoista. Ja ei, isoisäni ei ollut eurooppalaista sukujuurta, politiikan tuotos ja "junantuoma", vaan ihan originaali, aito ja alkuperäinen sivistyksen saanut SUOMALAINEN.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kylläkään itse sanoisi, että suomalaisuutta ei ole, mutta se on historiallisesti vasta 1800-luvulla syntynyttä.
Siis sellainen suomalaisuuden määritelmä, jonkalaiseksi sen nykyään miellämme, on syntynyt noilla main. Mutta et kai tosissasi siis väitä, että kaikki ne ihmiset, jotka täällä ovat syntyneet, kuolleet ja eläneet eivät ole olleet suomalaisia, vaan jotain muuta, sillä perusteella, että heitä ei ole älymystö määritellyt omalla keinotekoisella ja romanttisella tavallaan? Jos nyt kuitenkin väität, mitä väität heidän olleen?
Muistaa pitää sekin, että monet "akateemiset suvut", joihin täälä viitataan, eivät suinkaan olleet fennomaanien kanssa samaa mieltä suomalaisuuden määritelmästä tai edes moisen ajattelutavan oikeellisuudesta tai oikeutuksesta. Keitä he olivat, jos eivät suom
Yosin kaikkien ruotsalainen sukunimi ei todellakaan kertonut suvusta, eli ei ollut sukunimi sellaisena, kuin me se ymmärretään. Huutolaislapset muunmuassa saivat "sukunimekseen" talon tai tilan nimen. Saattoivat olla tai olla olematta sukua talon tai tilan väelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on tullut iso määrä kommentteja ja osa on voinut jäädä huomaamattakin, mutta en ole kaikkiin omista kokemuksista kertoviin kommentteihin vastannut sen vuoksi, että moni on kuvannut perhettä, jossa ei ole aloituksessa kerrottua asetelmaa, vaan suvussa on loppujen lopuksi ihan samanlaiset tavat, koska taustat ovat samat siitä huolimatta, että toinen on akateeminen ja toinen duunari.
Myönnän, että nyt putosin totaalisesti keskustelusta. En tiedä, miten minulla ja miehelläni nyt onkin "samanlaiset taustat" ja "samanlaiset tavat", vaikka itse tulen suvusta, jossa akateemisuus on siis sukupolvien ajan ollut itsestään selvä vaatimus jälkipolville, varakkuutta on ollut myös sukupolvien ajan verrattuna mieheeni, jonka suvussa akateemisuutta esiintyy aika harvoin edelleen tänäkin päivänä ja lapsuuden kotinsakin rahavarat olivat aika niukat.
Mitä ihmeen taustoja ja tap
En usko, että tätä kyselyä kukaan kokee mitenkään uhkaavaksi. Ylimielisyytesi ärsyttää, samoin omavaltainen historian tulkitseminen. Eihän meistä tavallisista politiikan tuotoksista kukaan yllä samaan (akateemisia jo vuodesta 800 -alkaen...) joten ei meidän vastaukset ole millään tasolla relevantteja, vaikka pari sukupolvea jotain räpeltäviä akateemisia olisi suomalaisuutta leikkinytkin elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Edeltävälle, ei ole omaa keksintöä. Kansallisvaltioiden synty on lukion oppimäärää. Muillakin Euroopan valtioilla on käsitehistorian kannalta samanlainen synty, mutta siellä alueelliset erot ovat monissa maissa merkittävämpiä kuin Suomessa. Sota hitsasi suomalaiset yhteen, myös sisällissodan traumat jäivät kulissien taakse. Ap
Mitä tarkoitat käsitehistorialla tuossa kontekstissa?
Vierailija kirjoitti:
Pohjolassa sen sijaan kehittyi puhdasoppisuuden aika, johon raittiusaatekin kytkeytyi, meillä kun viini ja olut eivät olleet normaaleja maataloustuotteita, jotka olisivat olleet aina kaikkien saatavilla. Ap
Siis väärin jälleen. Suomessa nimenomaan olut ja viina olivat esillä kaiken aikaa tuvan nurkassa. Viini luonnollisesti tuli kuvioon vasta myöhemmin, kun ei täällä kasva, toisin kuin humala. Oli hyvin hilkulla, että Suomesta ei olisi tullut samanlainen olutmaa kuin esim. Saksa.
Miten ihmeessä nämä tuotteet, joita Suomessa nytkin valmistetaan, eivät olisi olleet normaaleja maataloustuotteita siinä kuin muissakin maissa? Ja nimenomaan vasta kansallisromanttisuuden aikoihin keksittiin, että olut, jota valmistettu Suomessa aina, onkin haitallinen juttu. Onhan se, nykytietämyksenkin mukaan, mutta oli siis samaa poliittista valistusta kuin muutkin asiaan kuuluvat.
Suomessa on ollut vahva sahtikulttuuri. Joku (ulkomainen!!!) asiantuntija pitää suomalaista sahtia alkuperäisenä oluena, siis valmistus täällä on sitä alkuperäistä!!! (miettikää, meillä on jotain omaperäistä). Ja siten se sahtikin lasketaan nykyään olueksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edeltävälle, ei ole omaa keksintöä. Kansallisvaltioiden synty on lukion oppimäärää. Muillakin Euroopan valtioilla on käsitehistorian kannalta samanlainen synty, mutta siellä alueelliset erot ovat monissa maissa merkittävämpiä kuin Suomessa. Sota hitsasi suomalaiset yhteen, myös sisällissodan traumat jäivät kulissien taakse. Ap
Mitä tarkoitat käsitehistorialla tuossa kontekstissa?
En tiedä pitäisikö puhua käsitteestä vai adjektiivista, kun puhutaan kansallisuudesta, sillä sisällöt vaihtelevat puhujan, poliittisen tendenssin, aikakauden jne. mukaan jonkin verran. Tätä aihetta kiinnostaisi tutkia, ottaa vaikkapa kaksi maata käsittelyyn, esim Saksa, Italia ja Suomi. Ap
775: Eipä tuo kiinnostukseni historiaan mitenkään syntyperääni liity. Olen historian tutkijan koulutuksen saanut, joten kaikennäköistä on tullut luettua lukion oppimäärän jälkeen ja kun olen jo vanhempi tätsy. Kaikkia ei historia kiinnosta, vaikka olisivat akateemisia, jotain duunaria voi kiinnostaa paljon enemmän, tällaisia ihmisiä kaikki historian tutkijat ovat usein tavanneet.
Loppupeleissä on kyse kiinnostuksista. En minä muista lukion kemian oppimäärästä juuri mitään, vaikka sekin kuuluu yleissivistykseen. Kaikilla on yleissivistyksessä aukkoja. Ap
Ei apua, tämä keskustelu herättää niin syvän myötähäpeän.
Niin, kielenkäyttö, sitä tosiaan on tässä sivuttu, kun kirjoittamalla tässä koko ajan kommunikoidaan.
Ne kokemukset, joita minulla on, ovat sellaisia, että olen tavannut aika suorapuheisia ja huumorintajuisia duunareita. Sivistyneitä, lukeneita ja taiteellisia olen tuntenut läheisemminkin. Kesäduuneissa sitten taas ei ole saanut käsitystä kuin pinnallisesti, koska työt ovat olleet yksin tehtäviä. Yksi konttori oli sellainen, missä duunareiden oleskelutilassa seinällä oli tissikalenteri (tapahtui ysärin alussa). Töllistelin sitä ihmeissäni :) Mutta kukaan ei puhunut mitään rasvaisia juttuja tai ollut muutenkaan epäasiallinen minua kohtaan.
Duunit ovat tosiaan sellaisia, joissa kohdataan laajasti ihmisiä, mutta en ole tutustunut noilla kesätyöpaikoilla kehenkään paremmin. Ap