Miten perinteisen akateemisen suvun kasvatti ja työväenluokkaisen suvun kasvatti sopivat yhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joissain sosiaalitoimistoissa voi olla näin. Useimmiten ainakin suurissa kaupungeissa sosionomeille on erilliset työpaikat kuin sosiaalityöntekijöille. Sosiaalitoimistoissa voi olla myös toimistosihteerejä, mutta eivät hekään välttämättä työskentele edes samassa kaupunginosassa sosiaalityöntekijöiden kanssa.

 

 Kuulostaa aika tehottomalta ajan ja tilan käytöltä.

Millä tavoin?

 

No millä tavoin on tehokasta laittaa suht tiiviisti yhteistyötä tekevät kollegat eri toimipisteisiin? Sama kuin erottelisit kotihoidon sairaanhoitajat ja lähihoitajat omiin toimistoihinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei ap,

Mielenkiinnolla luin koko ketjun lävitse. Mutta luokkien määritys ? Tässä keskustelussa tuntuu välillä leviävän markkerit pitkin ja poikin.

Mitä mieltä olet Pierre Bourdieun teorioista koskien "luokkia", makua yms. yhteiskunnassa?

https://en.wikipedia.org/wiki/Distinction_(book)

Ranskalaisessa yhteiskunnassa on varmaan vielä paljon selkeämmät nuo erottelut.

Hänen nelikenttä: simppeli, mutta toimii.

 

Ilman Bourdieuta on vaikea puhua mistään yhteiskuntaluokkiin liittyvästä eli hän on oikeastaan lähes kaiken taustalla, klassikko, joka teki pitkän ja merkittävän tieteellisen uran. Hän on myös esimerkki asiasta josta kirjoitin aiemmin eli siitä miten hyvin korkea äo nostaa ihmisen kansakunnan kaapin päälle vaatimattomasta kotitaustasta huolimatta. Ranskahan on luokkayhteiskunta paljon suuremmassa mä

Oma ajattelusi on ainakin tämän ketjun perusteella yksisilmäistä verrattuna mihin tahansa luokkateoreetikkoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika snobeja vastaajia näkyy olevan. Ystävyyssuhde riippuu siitä, onko toinen matkustanut maailma ympäri!?! Siis oikeasti? Sivistynnyt ihminen on moniuloitteisempi, eikä mikään suhde ole kiinni laskettelusta tai matkustelusta. Ei taida olla kovin syvä akateemisuus näissä perheissä. 

Varsinkin kun sekä matkustelu että laskettelu on ihan tavallisten pallinaamojen puuhaa, ainakin pikkukaupungissa jossa kasvoin. Ei millään tavalla jotain akateemisten juttua.

No sekin vielä. Muutenkin tässä keskustelussa menee nyt rahat ja akanat sekaisin. Alkuperäinen kysymys koski vanhoja akateemisia sukuja. Ei vain vanhempien koulutustaustaa varallisuudesta puhumattakaan. 

Juuri näin. Ja se mitä vanhalla akateemisella suvulla tarkoitetaan on myös mainittu aloituksessa. Ja kertauksena samaan syssyyn sekin, että kysyin kokemuksista, kun nuo kaksi kulttuuria törmäävät parisuhteen kontekstissa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te tiedä missä akateemiset ovat töissä? Yliopistot, koulut, lääkärikeskukset, sosiaalitoimistot, insinööritoimistot, arkkitehtitoimistot jne.

Noissa kaikissa on töissä myös muita kuin akateemisia.

 

Harvemmin sen toimistosiivoojan kanssa tulee interaktiota, eihän heitä yleensä edes näe silloin kun muut ovat töissä.

Meinaatko,ettei esimerkiksi lääkärikeskuksessa tai sosiaalitoimistossa ole töissä muita kuin akateemisia ja iltasiivooja?

Olen eri, mut olen opettaja. Kaikki lähimmät työkaverit ovat opettajia. Eli saman koulutuksen saaneita. Joidenkin luokassa toimii myös luokka-avustaja. Luokka-avustajat (nyk. ohjaajat) hengailevat enimmäkseen keskenään. Tiedän yhden avustajan ystävystyneen sen open kans, jonka luokassa työskenteli. Varmasti on muitakin, mutta minun tiedossa ei sellaisia satu olemaan. Eli, työkaverini ovat lähtökohtaisesti kaikki akateemisia koulutukseltaan. Muuten kyllä erilaisia keskenään ja erilaisista taustoista. Enemmän meitä kuitenkin yhdistää se opettajuus ja opettaminen, kuin koulutusaste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joissain sosiaalitoimistoissa voi olla näin. Useimmiten ainakin suurissa kaupungeissa sosionomeille on erilliset työpaikat kuin sosiaalityöntekijöille. Sosiaalitoimistoissa voi olla myös toimistosihteerejä, mutta eivät hekään välttämättä työskentele edes samassa kaupunginosassa sosiaalityöntekijöiden kanssa.

 

 Kuulostaa aika tehottomalta ajan ja tilan käytöltä.

Millä tavoin?

 

No millä tavoin on tehokasta laittaa suht tiiviisti yhteistyötä tekevät kollegat eri toimipisteisiin? Sama kuin erottelisit kotihoidon sairaanhoitajat ja lähihoitajat omiin toimistoihinsa.

Miksi ajattelet, että sosiaalityöntekijät ja sosionomit tekisivät tiivistä yhteistyötä? Miksi tekisivät? Asiakkaat ja tehtävät ovat eri.

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Ja se mitä vanhalla akateemisella suvulla tarkoitetaan on myös mainittu aloituksessa.

Itse asiassa ei ole. Mitä siis tarkoitat vanhalla akateemisella suvulla? Kuinka monta sukupolvea akateemisia tarvitaan? Entä jos osa suvusta ei ole akateemisia?

Itse en kyllä edes mieti puolison suvun koulutustaustoja. Miksi pitäisi?

Vierailija kirjoitti:

Onpas ruusuisia kuvia entisajan sääty-yhteiskunnista. Ja että kaikilla oli paikkansa ja kaikkia arvostettiin. Eipä se ihan niin ollut. Esimerkiksi palvelijoina työskentelevien oma elämä riippuu ihan täysin heidän työpaikoistaan. Esimerkiksi aviottoman lapsen kartanon pojan kanssa saanut piika sai usein potkut, huonon naisen maineen ja ihan itse selvitä lapsesta ja lapsen elatuksesta. Itsemurhaluvut ihmisten epätoivoisissa tilanteissa on tuolloin olleet jotain ihan järkyttävää. Toki itsemurhatapauksista myös vaiettiin visusti, koska tekijähän meni suoraan helvettiin kulkematta lähtöruudun kautta.

Sinun ajatuksesi historiasta taitaa olla se tavallisin eli ajatellaan, että kaikki oli ennen hyvin erilaista ja huonompaa kuin nykyisin. Suosittelen lukemaan vaikkapa Kirsi Vainio-Korhosen kirjoja suomalaisnaisten arkielämän historiasta. Ne ovat kevytlukuisia, mutta tiedettä. Parasta historiantutkimuksessa on mielestäni se, että ihminen ongelmineen, hyveineen ja paheinen on loppujen lopuksi ihan samanlainen kuin nykyäänkin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Ja se mitä vanhalla akateemisella suvulla tarkoitetaan on myös mainittu aloituksessa.

Itse asiassa ei ole. Mitä siis tarkoitat vanhalla akateemisella suvulla? Kuinka monta sukupolvea akateemisia tarvitaan? Entä jos osa suvusta ei ole akateemisia?

Aloituksessa määrittelin, että useampi kuin kaksi ja tuolloin lähes kaikki suvun jäsenet ovat akateemisia eli se on "päätrendi".

Kysymyksessäni ei nimittäin oikein ole järkeä, jos kysyisin suvuista, joita löytyy pilvin pimein keskiluokasta eli nykyisin jokaisessa suvussa osa on akateemisia ja osa ei. Kulttuurisia eroja ei silloin juuri synny, koska kaikilla on samantyyppiset taustat ja voidaan helposti ymmärtää toinen toisiaan ainakin mitä tulee tapohin, arvostuksiin jne.  Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika snobeja vastaajia näkyy olevan. Ystävyyssuhde riippuu siitä, onko toinen matkustanut maailma ympäri!?! Siis oikeasti? Sivistynnyt ihminen on moniuloitteisempi, eikä mikään suhde ole kiinni laskettelusta tai matkustelusta. Ei taida olla kovin syvä akateemisuus näissä perheissä. 

Varsinkin kun sekä matkustelu että laskettelu on ihan tavallisten pallinaamojen puuhaa, ainakin pikkukaupungissa jossa kasvoin. Ei millään tavalla jotain akateemisten juttua.

 

Ystäväni laittoi viime talvena neljä tonnia viikon Lapin lomaan, oli mökkiä ja yöjunaa. Ei ole ihan tuiki tavalllisten pallinaamojen hommaa näin helsinkiläisenä.

Yöjunaa? Sillä nyt tuli mentyä köyhänä opiskelijanakin Lappiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olemassa työpaikkaa missä olisi vain akateemisia ihmisiä eikä koulua, missä olisi vain akateemisista perheistä tulevia oppilaita tai opiskelijoita. Jos joku väittää ettei ole missään ollut tekemisissä muiden kuin akateemisten kanssa, ei sitten varmaan ole ollut tekemisissä juuri kenenkään kanssa tai tehnyt juuri mitään.

No akateemisissa laitoksissa jos työskentelee, lähes kaikki työkaverit ovat akateemisia ja opiskelijatkin hyvin lähellä sitä. 

On eri asia olla hyvänpäivän tuttu, kuin olla ystävä ja tuntea joku hyvin. 

Eikös nyt ollut puhe perhetaustoista? Mikä se semmoinen työpaikka on, jossa on vain akateemisia perhetaustoja kaikilla?

Joku mainitsi työpaikat, jossa vain akateemisia...no, akatemiat ny

Meillä kylläkään tiedekunnan toimistosihteeri ei ollut akateeminen.

Vierailija kirjoitti:

Itse en kyllä edes mieti puolison suvun koulutustaustoja. Miksi pitäisi?

Jos siihen olisi tarvetta, voisit olla peräisin sellaisesta asetelmasta, jolle kysymykseni olen osoittanut, mutta et siis ole.

Kuten on jo monesti todettu, niin se ettei havaitse eroja johtuu siitä, että elää ympäristössä joissa niitä ei ole eli kaikki oman elämänpiirin ihmiset kuuluvat keskiluokkaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te tiedä missä akateemiset ovat töissä? Yliopistot, koulut, lääkärikeskukset, sosiaalitoimistot, insinööritoimistot, arkkitehtitoimistot jne.

Noissa kaikissa on töissä myös muita kuin akateemisia.

 

Harvemmin sen toimistosiivoojan kanssa tulee interaktiota, eihän heitä yleensä edes näe silloin kun muut ovat töissä.

Meinaatko,ettei esimerkiksi lääkärikeskuksessa tai sosiaalitoimistossa ole töissä muita kuin akateemisia ja iltasiivooja?

 

Kyllä siellä sosiaalitoimistossa on esim. johtavat sosiaalityöntekijät, mutta hekin ovat akateemisia.

 

Sosiaalitoimistossa työskentelee myös

Öh. Olen ollut töissä suuren kaupungin sosiaalitoimistossa ja kyllä sosiaalityöntekijä (YTM, VTM) ja sosiaaliohjaaja (Sosionomi AMK) toimivat hyvin tiiviinä työparina ja työskentelivät samassa rakennuksessa samassa kerroksessa ja jakoivat taukotilat.

"Oma ajattelusi on ainakin tämän ketjun perusteella yksisilmäistä verrattuna mihin tahansa luokkateoreetikkoon. "

Sinä voit mielellään laventaa keskustelua näkökulmieni kritiikkiin niin pitkälle kuin haluat, ole hyvä, keskustellaan lisää. Voit aloittaa vaikka tuosta Bourdieu-kommentistani, mikä sinun teoreettinen viitekehyksesi on? Ja miten kommentoit minun näkemystäni Bourdieusta? Ap

Aika suppeat on piirit, jos ei edes tunne kuin "akateemisista suvuista" tulevia ihmisiä. Eihän meillä ole edes ollut yliopistoa vielä kuin parisataa vuotta, vaikka ihan kaikkien tuttujen kaikki perheenjäsenet olisivat akateemisesti koulutettuja, siihen ei kovin montaa sukupolvea Suomessa koulutuksensa hankkineita mahdu... Kolme sukupolvea alkaa olemaan jo aika poikkeuksellisen hyvä saldo, 4 käytännössä mahdoton, ainakin suvun naisten osalta. 

Eiköhän Suomessa enemmän ole niitä kyseisen taustan omaavia, jotka ovat "duunaritaustaisen" puolison löytäneet, kuin niitä, jotka olisivat vastaavasta vanhasta akateemisisesta suvusta puolison löytäneet. Eikä tuolla oikeasti ole tuon taivaallista merkitystä tällaisessa yhteiskunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin, jos kumpikaan ei ole äärioikeistoa.

Siinä tultiin kyllä muutamalla sanalla aika lähelle maaliin. Mutta miten ihmeessä Suomeen on kasvanut jopa 20 prosenttia tällaista porukkaa? Se on pitkä kehitys.

Joo, toinen porukka, mitä kaikki täyspäiset välttää, on vihervasemmistolaiset ja vielä feministit. Näitä on esim. Heslingin yliopisto ihan pullollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Ja se mitä vanhalla akateemisella suvulla tarkoitetaan on myös mainittu aloituksessa.

Itse asiassa ei ole. Mitä siis tarkoitat vanhalla akateemisella suvulla? Kuinka monta sukupolvea akateemisia tarvitaan? Entä jos osa suvusta ei ole akateemisia?

Aloituksessa määrittelin, että useampi kuin kaksi ja tuolloin lähes kaikki suvun jäsenet ovat akateemisia eli se on "päätrendi".

Kysymyksessäni ei nimittäin oikein ole järkeä, jos kysyisin suvuista, joita löytyy pilvin pimein keskiluokasta eli nykyisin jokaisessa suvussa osa on akateemisia ja osa ei. Kulttuurisia eroja ei silloin juuri synny, koska kaikilla on samantyyppiset taustat ja voidaan helposti ymmärtää toinen toisiaan ainakin mitä tulee tapohin, arvostuksiin jne.  Ap

Useampi kuin kaksi sukupolvea on aika suppea määritelmä. Esimerkiksi omalla kohdallani kolmas sukupolvi taaksepäin tarkoittaa 20- ja 30-luvuilla syntyneitä isovanhempiani, joista osa on vielä elossakin. Sitten jos mennään 1800-luvun puolelle ja sukupolvia on useita, voidaan jo puhua vanhasta suvusta. Ja sinne asti kun mennään, päädytään tilanteeseen missä suvun päätrendi ei ole akateemisuus. Paremmissakaan perheissä tyttäriä ei pääosin koulutettu kovin pitkälle. Monissa perheissä pojistakin vain osa lähti yliopistoon, pääosin he joille ei ollut muuta perintöä ja jotka eivät valinneet sotilasuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei ap,

Mielenkiinnolla luin koko ketjun lävitse. Mutta luokkien määritys ? Tässä keskustelussa tuntuu välillä leviävän markkerit pitkin ja poikin.

Mitä mieltä olet Pierre Bourdieun teorioista koskien "luokkia", makua yms. yhteiskunnassa?

https://en.wikipedia.org/wiki/Distinction_(book)

Ranskalaisessa yhteiskunnassa on varmaan vielä paljon selkeämmät nuo erottelut.

Hänen nelikenttä: simppeli, mutta toimii.

 

Ilman Bourdieuta on vaikea puhua mistään yhteiskuntaluokkiin liittyvästä eli hän on oikeastaan lähes kaiken taustalla, klassikko, joka teki pitkän ja merkittävän tieteellisen uran. Hän on myös esimerkki asiasta josta kirjoitin aiemmin eli siitä miten hyvin korkea äo nostaa ihmisen kansakunnan kaapin päälle vaatimattomasta kotitaustasta huolimatta. Ranskahan on luokkayhteiskunta paljon suuremmassa mä

Luokista puhuttiin paljon ennen Bourdieuta. Kun minä opiskelin sosiologiaa, Bourdieu oli uutta ja hienoa. Monet vanhemman polven sosiologit, jotka olivat tutkineet suomalaista luokkayhteiskuntaa, pitivät hänen teoriataan huonosti Suomen olosuhteisiin sovellettavana. Aika nuori olet, jos pidät Bourdieuta klassikkona, jota ilman yhteiskuntaluokista ei voi puhua.

Vierailija kirjoitti:

Aika erikoinen käsitys akateemisuudesta joillain täällä. Ihan kuin se akateemisuus olisi koko identiteetti ja hallitsisi koko elämää keskustelunaiheista alkaen.

No, kyllä varsinkin yliopistoura, joka kai on jonkinlainen akateemisuuden kulminaatio, nimenomaisesti määrittelee elämää. Luin yhden lehden, jossa yliopiston eläkeläiset kertoi, miten aikoivat eläkepäiviään viettää. Yksikään ei puhunut esim. aikomuksesta viettää lastenlasten kanssa aikaa, vaan kaikki mainostivat kuinka kiva pn nyt tehdä tutkimuksia ja julkaisuja, kun ei opetusvelvollisuus häiritse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te tiedä missä akateemiset ovat töissä? Yliopistot, koulut, lääkärikeskukset, sosiaalitoimistot, insinööritoimistot, arkkitehtitoimistot jne.

Noissa kaikissa on töissä myös muita kuin akateemisia.

 

Harvemmin sen toimistosiivoojan kanssa tulee interaktiota, eihän heitä yleensä edes näe silloin kun muut ovat töissä.

Meinaatko,ettei esimerkiksi lääkärikeskuksessa tai sosiaalitoimistossa ole töissä muita kuin akateemisia ja iltasiivooja?

Olen eri, mut olen opettaja. Kaikki lähimmät työkaverit ovat opettajia. Eli saman koulutuksen saaneita. Joidenkin luokassa toimii myös luokka-avustaja. Luokka-avustajat (nyk. ohjaajat) hengailevat enimmäkseen keskenään. Tiedän yhden avustajan ystävystyneen sen open kans, jonka luokassa työskenteli.

Näinhän tämä on. Siellä taukotiloissa ollaan eri pöydissä ja kaikki tiimikokoukset sun muut erikseen. Se, että jonkun käytövällä näkee, ei ole sellainen tilanne, jossa tutustuttaisiin.