Miten perinteisen akateemisen suvun kasvatti ja työväenluokkaisen suvun kasvatti sopivat yhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika snobeja vastaajia näkyy olevan. Ystävyyssuhde riippuu siitä, onko toinen matkustanut maailma ympäri!?! Siis oikeasti? Sivistynnyt ihminen on moniuloitteisempi, eikä mikään suhde ole kiinni laskettelusta tai matkustelusta. Ei taida olla kovin syvä akateemisuus näissä perheissä. 

Varsinkin kun sekä matkustelu että laskettelu on ihan tavallisten pallinaamojen puuhaa, ainakin pikkukaupungissa jossa kasvoin. Ei millään tavalla jotain akateemisten juttua.

No sekin vielä. Muutenkin tässä keskustelussa menee nyt rahat ja akanat sekaisin. Alkuperäinen kysymys koski vanhoja akateemisia sukuja. Ei vain vanhempien koulutustaustaa varallisuudesta puhumattakaan. 

Olisi ehkä paikallaan määritellä, mitä edes tarkoitetaan vanhalla akateemisella suvulla.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olemassa työpaikkaa missä olisi vain akateemisia ihmisiä eikä koulua, missä olisi vain akateemisista perheistä tulevia oppilaita tai opiskelijoita. Jos joku väittää ettei ole missään ollut tekemisissä muiden kuin akateemisten kanssa, ei sitten varmaan ole ollut tekemisissä juuri kenenkään kanssa tai tehnyt juuri mitään.

No akateemisissa laitoksissa jos työskentelee, lähes kaikki työkaverit ovat akateemisia ja opiskelijatkin hyvin lähellä sitä. 

On eri asia olla hyvänpäivän tuttu, kuin olla ystävä ja tuntea joku hyvin. 

Eikös nyt ollut puhe perhetaustoista? Mikä se semmoinen työpaikka on, jossa on vain akateemisia perhetaustoja kaikilla?

Joku mainitsi työpaikat, jossa vain akateemisia...no, akatemiat ny

Ettekö te tiedä missä akateemiset ovat töissä? Yliopistot, koulut, lääkärikeskukset, sosiaalitoimistot, insinööritoimistot, arkkitehtitoimistot jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei ap,

Mielenkiinnolla luin koko ketjun lävitse. Mutta luokkien määritys ? Tässä keskustelussa tuntuu välillä leviävän markkerit pitkin ja poikin.

Mitä mieltä olet Pierre Bourdieun teorioista koskien "luokkia", makua yms. yhteiskunnassa?

https://en.wikipedia.org/wiki/Distinction_(book)

Ranskalaisessa yhteiskunnassa on varmaan vielä paljon selkeämmät nuo erottelut.

Hänen nelikenttä: simppeli, mutta toimii.

 

Veikkaisin leviämisen syyksi sitä, että Suomessa ei ole mitään selkeitä yhteiskuntaluokkarajoja. Vaikka jonkun ominaisuuden perusteella kuuluisi yhteen luokkaan, toinen ominaisuus voikin heittää johonkin muuhun luokkaan. Jos koulutus, koulutustaso tai työtehtävä eivät ole itseisarvoja, perhetausta luultavasti painottuu enemmän. Jos taas identifioituu

Jos itsetunto/tuntemus ei ole ihan kantimissaan, on tarve erottautua aina jostakin ihmisryhmästä ja mieluiten ylöspäin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olemassa työpaikkaa missä olisi vain akateemisia ihmisiä eikä koulua, missä olisi vain akateemisista perheistä tulevia oppilaita tai opiskelijoita. Jos joku väittää ettei ole missään ollut tekemisissä muiden kuin akateemisten kanssa, ei sitten varmaan ole ollut tekemisissä juuri kenenkään kanssa tai tehnyt juuri mitään.

No akateemisissa laitoksissa jos työskentelee, lähes kaikki työkaverit ovat akateemisia ja opiskelijatkin hyvin lähellä sitä. 

On eri asia olla hyvänpäivän tuttu, kuin olla ystävä ja tuntea joku hyvin. 

Eikös nyt ollut puhe perhetaustoista? Mikä se semmoinen työpaikka on, jossa on vain akateemisia perhetaustoja kaikilla?

Joku mainitsi t

Ettekö te tiedä missä akateemiset ovat töissä? Yliopistot, koulut, lääkärikeskukset, sosiaalitoimistot, insinööritoimistot, arkkitehtitoimistot jne.

Noissa kaikissa on töissä myös muita kuin akateemisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minun vanhempani olivat käyneet pelkän kansakoulun ja lukivat aina todella paljon. Äitini rakasti klassista musiikkia ja jaksoi aina innostua taidenäyttelyistä ja teatterista. Molemmat vanhempani myös seurasivat tarkasti päivänpolitiikkaa. Kannattaisi kenties ottaa ihmiset ihmisinä eikä kliseinä."

Tuollaisia työväenluokkaisi ihmisiä oli kyllä ennen paljon. Nykyään taas nuoremmissa enää tosi vähän. Duunarien ja akateemisten elämäntyylit ja kiinnostukset ovat eriytyneet paljon enemmän kuin mitä se oli ennen.

Johtunee siitä, et nykyään tiedon-ja kulttuurinjanoiset voivat hakeutua opiskelemaan aloja, jotka sitten ruokkivat noita mielenkiinnon kohteita. Ja sitten nämä eivät olekaan enää työläisiä. Ennen mahdollisuudet olivat rajalliset, jolloin jäätiin siihen ammattiin, jolla pystyi itsensä elättämään, mutta

Mutta useampi voi myös kouluttautua, jolloin ei ole enää se perinteinen duunari. Muutrnkin perinteiset duunarien ammatit alkavat olla historiaa.

Toki varmasti moni siistijä tykkää myös kulttuuria harrastaa, eipä siinä mitään.

Ettekö te tiedä missä akateemiset ovat töissä? Yliopistot, koulut, lääkärikeskukset, sosiaalitoimistot, insinööritoimistot, arkkitehtitoimistot jne.

Noissa kaikissa on töissä myös muita kuin akateemisia.

Harvemmin sen toimistosiivoojan kanssa tulee interaktiota, eihän heitä yleensä edes näe silloin kun muut ovat töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minun vanhempani olivat käyneet pelkän kansakoulun ja lukivat aina todella paljon. Äitini rakasti klassista musiikkia ja jaksoi aina innostua taidenäyttelyistä ja teatterista. Molemmat vanhempani myös seurasivat tarkasti päivänpolitiikkaa. Kannattaisi kenties ottaa ihmiset ihmisinä eikä kliseinä."

Tuollaisia työväenluokkaisi ihmisiä oli kyllä ennen paljon. Nykyään taas nuoremmissa enää tosi vähän. Duunarien ja akateemisten elämäntyylit ja kiinnostukset ovat eriytyneet paljon enemmän kuin mitä se oli ennen.

Johtunee siitä, et nykyään tiedon-ja kulttuurinjanoiset voivat hakeutua opiskelemaan aloja, jotka sitten ruokkivat noita mielenkiinnon kohteita. Ja sitten nämä eivät olekaan enää työläisiä. Ennen mahdollisuudet olivat rajalliset, jolloin jäätiin siihen am

Joillekin tämä tahallinen väärinymmärrys on näköjään harrastus. Huvinsa kullakin.

Vierailija kirjoitti:

"Ja minä taas en kunnioita rahakasta urapolkua, vaan sitä, miten hyvä yleissivistys ihmisellä on, painottuen kirjallisuuteen, kuvataiteeseen, historiaan ja ns. kuolleisiin kieliin."

 

Minusta on kapeakatseista arvostaa vain sitä, minkä itse kokee tärkeäksi tai läheiseksi. Itse en esim. ole tekniikasta kiinnostunut, vaan rakastan kieliä, taidehistoriaa, puutarhataidetta jne. En silti koskaan menisi vähättelemään ihmistä, joka ei ole opiskellut latinaa, kuten itse olen, vaan rakastaa matematiikkaa tai tietotekniikkaa. Yhteiskunnankin kannalta on nykyisin tärkeämpää osata tietotekniikkaa kuin latinaa. Historia on tärkeää meille kaikille. Se kertoo menneisyydestämme ja varoittaa meitä toistamasta aiemmin tehtyjä virheitä. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi kiinnostus mm. kuolleisiin kieliin olisi osoitus suuremmasta sivistyksestä kuin kiinnostus esimerkiksi tähtitieteeseen tai taloustieteeseen?

Kiinnostus tähtitieteeseen ja taloustieteeseen onkin arvostettavaa. Kiinnostus rahakkaaseen urapolkuun ei..

Vierailija kirjoitti:

Onpa täällä erikoisia käsityksiä akateemisuudesta. Ei kukaan täyspäinen määrittele itseään tai elämäänsä pelkästään koulutuksen kautta. Omassa perheessäni sekä vanhemmat että isovanhemmat on akateemisia. Isovanhempien vanhemmista en ole ihan varma, ainakin osa on tainnut olla. Itsekin olen opiskellut yhden yliopistotutkinnon.

En kuitenkaan koskaan ole elänyt sellaista elämää mitä jotkut täällä väittää eläneensä, että kaikki ystävät kouluista, harrastuksista jne. olisi muka myös akateemisista perheistä tai suvuista ja ettei muka läheisiin kuuluisi ihmisiä myös muunlaisista perheistä ja suvuista. Tai sitten niitä ystäviä ja muita läheisiä on tosi vähän.

Ihmettelen myös sitä, että mistä ihmiset tietää niin tarkkaan toisten taustat? Onko se vakiopuheenaihe aina uusiin ihmisiin tutustuessa vai mitä? Minulla on ystäviä joiden vanhempien ammatteja en edes tiedä, miksi pitäisikään?

Toisille on tärkeää pönkittää omaa statustaan kaikin mahdollisin keinoin. Ilmiöön olen törmännyt ennenkin, mutta ikinä en  ole osannut liittää sitä mitenkään akateemisuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te tiedä missä akateemiset ovat töissä? Yliopistot, koulut, lääkärikeskukset, sosiaalitoimistot, insinööritoimistot, arkkitehtitoimistot jne.

Noissa kaikissa on töissä myös muita kuin akateemisia.

 

Harvemmin sen toimistosiivoojan kanssa tulee interaktiota, eihän heitä yleensä edes näe silloin kun muut ovat töissä.

Meinaatko,ettei esimerkiksi lääkärikeskuksessa tai sosiaalitoimistossa ole töissä muita kuin akateemisia ja iltasiivooja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te tiedä missä akateemiset ovat töissä? Yliopistot, koulut, lääkärikeskukset, sosiaalitoimistot, insinööritoimistot, arkkitehtitoimistot jne.

Noissa kaikissa on töissä myös muita kuin akateemisia.

 

Harvemmin sen toimistosiivoojan kanssa tulee interaktiota, eihän heitä yleensä edes näe silloin kun muut ovat töissä.

Meinaatko,ettei esimerkiksi lääkärikeskuksessa tai sosiaalitoimistossa ole töissä muita kuin akateemisia ja iltasiivooja?

Kyllä siellä sosiaalitoimistossa on esim. johtavat sosiaalityöntekijät, mutta hekin ovat akateemisia.

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te tiedä missä akateemiset ovat töissä? Yliopistot, koulut, lääkärikeskukset, sosiaalitoimistot, insinööritoimistot, arkkitehtitoimistot jne.

Noissa kaikissa on töissä myös muita kuin akateemisia.

 

Harvemmin sen toimistosiivoojan kanssa tulee interaktiota, eihän heitä yleensä edes näe silloin kun muut ovat töissä.

Meillä ainakin kaikki istuu samassa taukotilassa koulutuksesta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te tiedä missä akateemiset ovat töissä? Yliopistot, koulut, lääkärikeskukset, sosiaalitoimistot, insinööritoimistot, arkkitehtitoimistot jne.

Noissa kaikissa on töissä myös muita kuin akateemisia.

 

Harvemmin sen toimistosiivoojan kanssa tulee interaktiota, eihän heitä yleensä edes näe silloin kun muut ovat töissä.

Meinaatko,ettei esimerkiksi lääkärikeskuksessa tai sosiaalitoimistossa ole töissä muita kuin akateemisia ja iltasiivooja?

 

Kyllä siellä sosiaalitoimistossa on esim. johtavat sosiaalityöntekijät, mutta hekin ovat akateemisia.

 

Sosiaalitoimistossa työskentelee myös sosionomeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika snobeja vastaajia näkyy olevan. Ystävyyssuhde riippuu siitä, onko toinen matkustanut maailma ympäri!?! Siis oikeasti? Sivistynnyt ihminen on moniuloitteisempi, eikä mikään suhde ole kiinni laskettelusta tai matkustelusta. Ei taida olla kovin syvä akateemisuus näissä perheissä. 

Varsinkin kun sekä matkustelu että laskettelu on ihan tavallisten pallinaamojen puuhaa, ainakin pikkukaupungissa jossa kasvoin. Ei millään tavalla jotain akateemisten juttua.

 

Ystäväni laittoi viime talvena neljä tonnia viikon Lapin lomaan, oli mökkiä ja yöjunaa. Ei ole ihan tuiki tavalllisten pallinaamojen hommaa näin helsinkiläisenä.

 

Jos työtön putkimies saa lottovoiton, on hän edelleen työtön putkimies. Ei se muuta häntä muuten, kuin varallisuuden osalta. Mitä tarkoitit tuolla kysymyksellä? Miten kenenkään yksittäinen loman rahoittaminen liittyy mihinkään, etenkin kun akateemisuudesta on kysytty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te tiedä missä akateemiset ovat töissä? Yliopistot, koulut, lääkärikeskukset, sosiaalitoimistot, insinööritoimistot, arkkitehtitoimistot jne.

Noissa kaikissa on töissä myös muita kuin akateemisia.

 

Harvemmin sen toimistosiivoojan kanssa tulee interaktiota, eihän heitä yleensä edes näe silloin kun muut ovat töissä.

Meinaatko,ettei esimerkiksi lääkärikeskuksessa tai sosiaalitoimistossa ole töissä muita kuin akateemisia ja iltasiivooja?

 

Kyllä siellä sosiaalitoimistossa on esim. johtavat sosiaalityöntekijät, mutta hekin ovat akateemisia.

 

Sosiaalitoimistossa työskentelee myös sosionomeja.

Joissain sosiaalitoimistoissa voi olla näin. Useimmiten ainakin suurissa kaupungeissa sosionomeille on erilliset työpaikat kuin sosiaalityöntekijöille. Sosiaalitoimistoissa voi olla myös toimistosihteerejä, mutta eivät hekään välttämättä työskentele edes samassa kaupunginosassa sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Joissain sosiaalitoimistoissa voi olla näin. Useimmiten ainakin suurissa kaupungeissa sosionomeille on erilliset työpaikat kuin sosiaalityöntekijöille. Sosiaalitoimistoissa voi olla myös toimistosihteerejä, mutta eivät hekään välttämättä työskentele edes samassa kaupunginosassa sosiaalityöntekijöiden kanssa.

 

 Kuulostaa aika tehottomalta ajan ja tilan käytöltä.

Vierailija kirjoitti:

Kuka edes puhuu jostain akateemisuudesta nykyään? Saati käyttää käsitteitä akateeminen perhe tai suku.

https://voima.fi/artikkeli/2023/historioitsija-laura-kolbe-ymmartaa-luo…

Hän puhuu luokista. Johon alaluokkana akateemisuuskin kuuluu. 

Huonosti menee jos suvun koulutustausta määrittää oman identiteetin.

Vierailija kirjoitti:

Joissain sosiaalitoimistoissa voi olla näin. Useimmiten ainakin suurissa kaupungeissa sosionomeille on erilliset työpaikat kuin sosiaalityöntekijöille. Sosiaalitoimistoissa voi olla myös toimistosihteerejä, mutta eivät hekään välttämättä työskentele edes samassa kaupunginosassa sosiaalityöntekijöiden kanssa.

 

 Kuulostaa aika tehottomalta ajan ja tilan käytöltä.

Millä tavoin?

Vierailija kirjoitti:

Hei ap,

Mielenkiinnolla luin koko ketjun lävitse. Mutta luokkien määritys ? Tässä keskustelussa tuntuu välillä leviävän markkerit pitkin ja poikin.

Mitä mieltä olet Pierre Bourdieun teorioista koskien "luokkia", makua yms. yhteiskunnassa?

https://en.wikipedia.org/wiki/Distinction_(book)

Ranskalaisessa yhteiskunnassa on varmaan vielä paljon selkeämmät nuo erottelut.

Hänen nelikenttä: simppeli, mutta toimii.

 

Ilman Bourdieuta on vaikea puhua mistään yhteiskuntaluokkiin liittyvästä eli hän on oikeastaan lähes kaiken taustalla, klassikko, joka teki pitkän ja merkittävän tieteellisen uran. Hän on myös esimerkki asiasta josta kirjoitin aiemmin eli siitä miten hyvin korkea äo nostaa ihmisen kansakunnan kaapin päälle vaatimattomasta kotitaustasta huolimatta. Ranskahan on luokkayhteiskunta paljon suuremmassa määrin kuin Suomi. Ehkäpä tuo ulkopuolisuus auttoi häntä tekemään oivalluksensa: en tiedä onko hän itse kirjoittanut tästä jotakin omaelämäkerrallista.

Bourdieun ajattelu on lähellä omaa ajattelua myös sen vuoksi, että häntä ovat kiinnostaneet valtahierarkiat, joista historioitsija luonnollisesti pitää etusijalla. Se ei ole historioitsijan näkökulmasta mikään uusi oivallus, että symbolinen valta uusintaa itseään peformatiivisesti, ihmisten konkreettisen toiminnan kautta. Bourdieu tarkastelee tuota samaa asiaa ihmissuhteiden ja ihmisryhmien järjestelynä eli yhteiskuntaluokkien hierarkiaa ylläpitävänä ja uusintavana toimintana. Tuo hierarkia muuttuu hitaammin kuin valtakoneisto, joka liittyy valtion toimintaan, sillä yksi hallitus tai hallitsija voi välillä saada isojakin muutoksia aikaan lyhyessä ajassa.

En tunne Bourdieuta riittävän hyvin kommentoidakseni sitä katsooko hän määrittelyyn liittyvän väkivallan ylettyvän myös ihmisryhmän sisäisen hierarkian ylläpitämiseen (yhdenmukaisuuden ylläpitämisessä) silloin, kun hyvä maku haastetaan mitä kuitenkin tapahtuu säännöllisin väliajoin esimerkiksi kirjallisuudessa ja filosofiassa, kun vallitseva paradigma muuttuu tai kaanon on muutoksessa. Ap