Miten perinteisen akateemisen suvun kasvatti ja työväenluokkaisen suvun kasvatti sopivat yhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini on akateemisesta suvusta, isäni on korkeintaan duunarisuvusta. Eipä se ainakaan lapsen mielestä hirveän hyvin toiminut. Liikaa erimielisyyttä siitä miten lasta kasvatetaan, mitä tehdään yhdessä ja mitkä arvot ovat tärkeitä. Tästäkin syystä johtuen päätin jo nuorena etten halua liian erilaisista taustoista tulevaa miestä. 

Tuolla periaatteella olisin voinut itse avioitua vain toisen alkoholistiperheestä tulevan kanssa. Liian kahlitseva ajatustapa.

 

Ai olisit? Melkoista, jos tosiaan kaikki muu paitsi alkoholistiperhetausta on liian erilaista sinulle. 

No jos oletetaan, että pitää pariutua sellaisen kanssa, jolla on sama tausta. Sehän on ihan hömppää. 

Yksi vaikeimpia yhdistettäviä asioita elämässäni matalasti koulutettujen kanssa on ollut ravintolakäynnit. Kolme pitkäaikaista ystävää ja kolme entistä tyttöystävää ja kaikkien kanssa hankalaa ollut aina.

He eivät osaa nauttia siitä kokemuksesta ja elämyksestä eivätkä ymmärrä kuinka kyseessä on jaettu julkinen tila, missä pitää osata heittäytyä omaan rooliinsa hyvin käyttäytyvänä asiakkaana ja antaa henkilökunnan palvella koska se on tapahtuman tarkoitus.

Olin mm. loisteliaassa kartanossa aloittamassa hotellin aamiaisella miellyttävää small-talkia tyttöystäväni kanssa kun tämä sanoi naapuripöytien kuullen, että "ole hiljaa, tämä ei ole sopiva paikka avata suutansa". Ja näin hän omalla junttiudellaan pilasi tuon koko elämyksen minulta.

Näille ystäville korrekti ruokaravintolaetiketin noudattaminen vaan vaikea rasti. Ei anneta tarjoilijan tehdä työtään normaalissa kaavassa, vaan mennään ennemmin tiskille tilaamaan, hattu on päässä ja röökillä pitää ravata koko ajan. Eikä minkäänlaista ymmärrystä, että moinen käytös ei ole ok. Pahinta tietysti vielä tarjoilijan epäkunnioittava kohtelu siihen päälle.

"Mitä nämä akateemisen maailman tavat on?"

No, yksi näkyvä tapa esimerkiksi on, että monet juhlivat vappua yo-lakki päässä piknikillä eikä punalippubanderollia kantaen. Tohtoroitumiseen ja promootioon liittyvät tavat sitten ihan oma proseduurinsa. Esimerkiksi saattaa joutua opettelemaan tanssimaan poloneesia.

Enimmäkseen liittyvät kuitenkin näkymättömiin arvoihin, jotka näkyvät mm. tavassa kuluttaa. Kyllä työväenluokkakin voi useinkin kuluttaa tiedostaen, mutta kohteet, joita valinnoilla tuetaan tai mitä boikotoidaan, ovat erilaisia, liittyen esim. rotusortoon tai työläisten oloihin tuotantomaassa. 

Vierailija kirjoitti:

"Mitä nämä akateemisen maailman tavat on?"

No, yksi näkyvä tapa esimerkiksi on, että monet juhlivat vappua yo-lakki päässä piknikillä eikä punalippubanderollia kantaen. Tohtoroitumiseen ja promootioon liittyvät tavat sitten ihan oma proseduurinsa. Esimerkiksi saattaa joutua opettelemaan tanssimaan poloneesia.

Enimmäkseen liittyvät kuitenkin näkymättömiin arvoihin, jotka näkyvät mm. tavassa kuluttaa. Kyllä työväenluokkakin voi useinkin kuluttaa tiedostaen, mutta kohteet, joita valinnoilla tuetaan tai mitä boikotoidaan, ovat erilaisia, liittyen esim. rotusortoon tai työläisten oloihin tuotantomaassa. 

Tirsk! Olet tainnut unohtua 70-luvulle, jolloin vielä vappumarsseilla oli osallistujia. Silloin tosin akateemisetkin marssivat vappumarssilla punalippu liehuen. Nykyään vappumarsseilla ei käy kuin marginaaliväki eikä he ole mitään työväenluokkaa.

Nykyään vasemmistolaisuus elää hyvin juuri yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Mitä tulee boikotteihin, en pääse ihan kiinni, mihin rotusortoon ja missä maassa oikein viittaat.

Vierailija kirjoitti:

Tosi harvoin ihmiset pariutuu eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kanssa vaan kyllä se menee aikalailla lähes aina niin että köyhät pariutuu keskenään, duunarit keskenään, amk tason ihmiset keskenään ja akateemiset keskenään.

En itse ainakaan tiedä yhtään pariskuntia missä toinen on köyhä tai duunari ja toinen on akateeminen.

Tiedän aika monta pariskuntaa, joilla on erilainen koulutus- ja/tai tulotaso. Niitä on sekä suvussa että kavereissa. Osa on pariutunut nuorena ennen opiskeluaikaa, osa jo kouluttautuneina aikuisina harrastusten tai muuten vapaa-ajan kautta, osa on ollut alunperin samalla koulutustasolla mutta toinen on opiskellut työn ohessa lisää.

Vierailija kirjoitti:

"Mitä nämä akateemisen maailman tavat on?"

No, yksi näkyvä tapa esimerkiksi on, että monet juhlivat vappua yo-lakki päässä piknikillä eikä punalippubanderollia kantaen. Tohtoroitumiseen ja promootioon liittyvät tavat sitten ihan oma proseduurinsa. Esimerkiksi saattaa joutua opettelemaan tanssimaan poloneesia.

Enimmäkseen liittyvät kuitenkin näkymättömiin arvoihin, jotka näkyvät mm. tavassa kuluttaa. Kyllä työväenluokkakin voi useinkin kuluttaa tiedostaen, mutta kohteet, joita valinnoilla tuetaan tai mitä boikotoidaan, ovat erilaisia, liittyen esim. rotusortoon tai työläisten oloihin tuotantomaassa. 

Pyh. Jos tiedostavuus on akateemisuuden merkki, kaikki nuoret ovat akateemisia. Erityisesti nuoret ovat niitä, jotka miettivät kuluttamisen moraalia, ilmastomuutosta jne. Vanhempi väki olivat sitten yliopistokoulutuksen saaneita tai eivät, matkustelevat pitkin maailmaa ja viis veisaavat hiilijalanjäljestään tai lapsityövoimasta. Ylioppilaslakki taas ei sekään liity akateemisuuteen. Se, kun hankitaan ennen yliopistokoulutusta. Kaikki ylioppilaat eivät suinkaan jatka yliopistoon. Poloneesinkin oppii tanssimaan lukiossa. sekään ei liity mitenkään akateemiseen maailmaan. Yliopisto on vain koulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mitä nämä akateemisen maailman tavat on?"

No, yksi näkyvä tapa esimerkiksi on, että monet juhlivat vappua yo-lakki päässä piknikillä eikä punalippubanderollia kantaen. Tohtoroitumiseen ja promootioon liittyvät tavat sitten ihan oma proseduurinsa. Esimerkiksi saattaa joutua opettelemaan tanssimaan poloneesia.

Enimmäkseen liittyvät kuitenkin näkymättömiin arvoihin, jotka näkyvät mm. tavassa kuluttaa. Kyllä työväenluokkakin voi useinkin kuluttaa tiedostaen, mutta kohteet, joita valinnoilla tuetaan tai mitä boikotoidaan, ovat erilaisia, liittyen esim. rotusortoon tai työläisten oloihin tuotantomaassa. 

Tirsk! Olet tainnut unohtua 70-luvulle, jolloin vielä vappumarsseilla oli osallistujia. Silloin tosin akateemisetkin marssivat vappumarssilla punalippu liehuen. Nykyään vappumarsseilla ei käy kuin marginaaliväki eikä he ole mitään työväenluokkaa.

No älä nyt sentään naura, vaikka en ehkä ole tässä paras asiantuntija. Tuo on rumaa käytöstä. Olen liian pitkälle akateemisesta suvusta ja tukevasti ylempää keskiluokkaa. En tunne työväenluokkaa, mutta olen nähnyt vappumarsseja. Mutta jos mitään eroa ei olisi niin eihän mitään ongelmaakaan olisi? Monet työläistaustaiset ovat kuitenkin itse sanoneet, että ovat joutuneet sopeutumaan. Parhaiten tähän varmaan osaisi vastata sellainen työläistaustasta tullut ,joka on tehnyt luokkaretken. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mitä nämä akateemisen maailman tavat on?"

No, yksi näkyvä tapa esimerkiksi on, että monet juhlivat vappua yo-lakki päässä piknikillä eikä punalippubanderollia kantaen. Tohtoroitumiseen ja promootioon liittyvät tavat sitten ihan oma proseduurinsa. Esimerkiksi saattaa joutua opettelemaan tanssimaan poloneesia.

Enimmäkseen liittyvät kuitenkin näkymättömiin arvoihin, jotka näkyvät mm. tavassa kuluttaa. Kyllä työväenluokkakin voi useinkin kuluttaa tiedostaen, mutta kohteet, joita valinnoilla tuetaan tai mitä boikotoidaan, ovat erilaisia, liittyen esim. rotusortoon tai työläisten oloihin tuotantomaassa. 

Tirsk! Olet tainnut unohtua 70-luvulle, jolloin vielä vappumarsseilla oli osallistujia. Silloin tosin akateemisetkin marssivat vappumarssilla punalippu liehuen. Nykyään vappumarsseilla ei käy kuin marginaali

Jos haluaa kuvata tämän päivän luokkaeroja, miksi otat esimerkiksi vappumarssit, joissa ei enää vuosikymmeniin ole ollut väkeä nimeksikään? Ne ei todellakaan kuulu minkään yhteiskuntaluokan tyypilliseen vappuun. 

Akateemisen maailman tavat ja säännöt. Mitähän kummaa ne mahtavat olla?

Akateemisen maailman ulkopuoliselle ne ainakin näyttäytyvät lähinnä haalari päällä örveltämisenä.

No eiväthän he ikinä tule sopimaan yhteen ollenkaan! Mikä huvittava kysymys!

t. Lisbeth Granholm-Kuusikkomaa

"Yliopisto on vain koulu."

Olet oikeassa. Tuo on yksi tapa hahmottaa, mitä yliopisto on. Tässäkin ketjussa on todettu, että yliopistokoulutuksen arvo on erilainen eri taustoista tuleville. Työläistaustaiselle se voi tosiaan olla vain koulu, josta hankitaan akateeminen ammatti ja vähän parempi tulotaso ja siistimpi sisätyö, mitä ammattikoulusta. Jollekin muulle se on jotain muuta, esimerkiksi alma mater ja laaja kansainvälinen yhteisö, johon kuulutaan alumniverkoston kautta myös tutkinnon suorittamisen jälkeen. 

No älä nyt sentään naura, vaikka en ehkä ole tässä paras asiantuntija. Tuo on rumaa käytöstä. Olen liian pitkälle akateemisesta suvusta ja tukevasti ylempää keskiluokkaa. En tunne työväenluokkaa, mutta olen nähnyt vappumarsseja. Mutta jos mitään eroa ei olisi niin eihän mitään ongelmaakaan olisi? Monet työläistaustaiset ovat kuitenkin itse sanoneet, että ovat joutuneet sopeutumaan. Parhaiten tähän varmaan osaisi vastata sellainen työläistaustasta tullut ,joka on tehnyt luokkaretken. 

Minä olen luokkaretkeläinen. Omassa lasuudessa siellä vappumarssilla marssittiin. Se oli sitä aikaa kun Suomessa vielä oli isoja tehtaita ja kokonaisia kaupunkeja tehtaan ympärillä. Nythän tehtaat alkavat olla katoamassa halvempiin maihin ja duunareiden luokkatietoisuus on musertunut. Niillä palvelualan duunipaikoilla ei synny sellaista yhteishenkeä kuin valtavissa tehtaissa syntyi. Ei se alepan kassa tai kesäterassin tarjoilia hae duunariudesta sellaista tukea ja identifikaatiota kuin vielä 80 -90 -luvuilla oli. Moni duunarihan on alkanut puhumaan, että itse asiassa on keskiluokkaa, vaikka arvot, tavat ja kaikki ympärillä on puhdasta työväenluokkaa. Nykyisin vappuisin taitaa olla kaikenlaisia duunareiden autoletka-ajeluita läpi kaupungin.

Olen kouluttautunut ja avioitunut ylemmän keskiluokan edustajan kanssa. Toki se sopeutuminen menee juuri niinpäin, että duunaritaustainen sopeutuu. Opettelee erilaiset ateriointitavat, käytöstavat, keskustelutavat. Tavallaan ne tulevat kyllä siinä opiskellessakin, ne imetään sen tutkinnon sivussa mukaan. Kyllä puolisoni viihtyy meidänkin suvun juhlissa. Onhan ne erilaisia kuin hänen sukunsa juhlat. Viina virtaa eri tavalla ja kaikilla on mutkattomasti kivaa. Heillä on enemmän seremoniaa ja vähemmän viinaa.

Vierailija kirjoitti:

"Yliopisto on vain koulu."

Olet oikeassa. Tuo on yksi tapa hahmottaa, mitä yliopisto on. Tässäkin ketjussa on todettu, että yliopistokoulutuksen arvo on erilainen eri taustoista tuleville. Työläistaustaiselle se voi tosiaan olla vain koulu, josta hankitaan akateeminen ammatti ja vähän parempi tulotaso ja siistimpi sisätyö, mitä ammattikoulusta. Jollekin muulle se on jotain muuta, esimerkiksi alma mater ja laaja kansainvälinen yhteisö, johon kuulutaan alumniverkoston kautta myös tutkinnon suorittamisen jälkeen. 

Pieni vähemmistö valmistuneista kuuluu mihinkään alumniverkostoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskuntaluokka ei ole niin joustamaton käsite, että sen määrittelisi vain yksi tekijä kuten koulutus.

 

Yhteikuntaluokkaan vaikuttaa koulutus,tulotaso ja se mitä työtä tekee eli mitä on se status työelämässä. 

Juuh, nuo vaikuttaa, lisäksi asenne: esimerkiksi tekeekö sushit itse ja syö vain itsetehtyä sushia, koska muuten voi tulla vatsa kipeäksi kun kalahan on aina ravintolassa vanhaa, ja varaako itse hostellit ja lennot turistikohteisiin, koska se tulee halvemmaksi. Ja verkostot, esimerkiksi kenen seurassa matkustaa syö sushinsa. 

Vierailija kirjoitti:

"Mitä nämä akateemisen maailman tavat on?"

No, yksi näkyvä tapa esimerkiksi on, että monet juhlivat vappua yo-lakki päässä piknikillä eikä punalippubanderollia kantaen. Tohtoroitumiseen ja promootioon liittyvät tavat sitten ihan oma proseduurinsa. Esimerkiksi saattaa joutua opettelemaan tanssimaan poloneesia.

Enimmäkseen liittyvät kuitenkin näkymättömiin arvoihin, jotka näkyvät mm. tavassa kuluttaa. Kyllä työväenluokkakin voi useinkin kuluttaa tiedostaen, mutta kohteet, joita valinnoilla tuetaan tai mitä boikotoidaan, ovat erilaisia, liittyen esim. rotusortoon tai työläisten oloihin tuotantomaassa. 

Eihän yo-lakki kerro mitään akateemisuudesta. Poloneesi taisi olla vanhojentansseissa, eli siis lukion liikuntatunnilla. Tohtoripromootiokaan ei taida ihan arkipäiväiseen elämään kuulua ja siitä kyllä selviää tapojen puolesta kuka tahansa.

Vierailija kirjoitti:

No älä nyt sentään naura, vaikka en ehkä ole tässä paras asiantuntija. Tuo on rumaa käytöstä. Olen liian pitkälle akateemisesta suvusta ja tukevasti ylempää keskiluokkaa. En tunne työväenluokkaa, mutta olen nähnyt vappumarsseja. Mutta jos mitään eroa ei olisi niin eihän mitään ongelmaakaan olisi? Monet työläistaustaiset ovat kuitenkin itse sanoneet, että ovat joutuneet sopeutumaan. Parhaiten tähän varmaan osaisi vastata sellainen työläistaustasta tullut ,joka on tehnyt luokkaretken. 

 

Minä olen luokkaretkeläinen. Omassa lasuudessa siellä vappumarssilla marssittiin. Se oli sitä aikaa kun Suomessa vielä oli isoja tehtaita ja kokonaisia kaupunkeja tehtaan ympärillä. Nythän tehtaat alkavat olla katoamassa halvempiin maihin ja duunareiden luokkatietoisuus on musertunut. Niillä palvelualan duunipaikoilla ei synny sellaista yhteishenkeä kuin valtavissa tehtaissa syntyi. Ei se alepan kassa tai kesäterassin tarjoilia hae d

Lapsena tuli käytyä vappumarsilla perheen kanssa. Myöhemmin matka vei lukion kautta yliopistoon. Siellä tapasin puolisoni. Mitään erityisiä ruokailutapoja en ole huomannut koulutetuilla. Ruoka menee suuhun pala kerrallaan kuten muillakin. Muutenkin ovat ihan samanlaisia kuin muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä ap ei tunnu kelpuuttavan kuin tietynlaisia, omia lähtöoletuksia tukevia viestejä. 

Ei, luen mielelläni kaikki vastaukset, myös asian vierestä olevat, vaikka sellaisia ketjussa on vähän. Monesti keskustelun polveilu tuo uusia näkökulmia. Ap (allekirjoitan tästä lähtien)

"No älä nyt sentään naura, vaikka en ehkä ole tässä paras asiantuntija. Tuo on rumaa käytöstä. Olen liian pitkälle akateemisesta suvusta ja tukevasti ylempää keskiluokkaa. En tunne työväenluokkaa, mutta olen nähnyt vappumarsseja. Mutta jos mitään eroa ei olisi niin eihän mitään ongelmaakaan olisi? Monet työläistaustaiset ovat kuitenkin itse sanoneet, että ovat joutuneet sopeutumaan. Parhaiten tähän varmaan osaisi vastata sellainen työläistaustasta tullut ,joka on tehnyt luokkaretken."

Tämä on se, missä menet metsään. Ei nykyään ole mitään työväenluokkaa vappumarsseilla. Ns. työväenluokka on ryhmä suorittavan työn tekijöitä, joilla on erilaisia arvoja ja kiinnostuksenkohteita. Oikeastaan ainoa heitä yhdistävä asia on se, että he ovat palkkatyössä. Tulotason, arvojen ja henkisen pääoman perusteella moni on itse asiassa keskiluokkaa, vaikka heidät työn ja koulutustason perusteella määriteltäisiinkin työväenluokaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Yliopisto on vain koulu."

Olet oikeassa. Tuo on yksi tapa hahmottaa, mitä yliopisto on. Tässäkin ketjussa on todettu, että yliopistokoulutuksen arvo on erilainen eri taustoista tuleville. Työläistaustaiselle se voi tosiaan olla vain koulu, josta hankitaan akateeminen ammatti ja vähän parempi tulotaso ja siistimpi sisätyö, mitä ammattikoulusta. Jollekin muulle se on jotain muuta, esimerkiksi alma mater ja laaja kansainvälinen yhteisö, johon kuulutaan alumniverkoston kautta myös tutkinnon suorittamisen jälkeen. 

Pieni vähemmistö valmistuneista kuuluu mihinkään alumniverkostoon.

Niih, ja eikös tässä ole jo todettu, että vain pieni osa yliopistoissa opiskelevista tulee varsinaisesti akateemisesta perheestä tai suvusta. Edes sellaisia kolmannen polven akateemisia ei tässä ole laskettu akateemisesta suvusta tuleviksi, joiden vanhemmat ovat akateemisia, jos myös molemmat mummot eivät ole akateemisesti kouluttautuneita. Sitähän täällä on saivarreltu. Vaikka eihän niitä professorinrouvia kyllä voi työläistaustaisiksikaan laskea, jos ovat akateemisesta kodista syntyjään, eivätkä ole koskaan mitään duunarihommia tehneet. 

Vierailija kirjoitti:

No älä nyt sentään naura, vaikka en ehkä ole tässä paras asiantuntija. Tuo on rumaa käytöstä. Olen liian pitkälle akateemisesta suvusta ja tukevasti ylempää keskiluokkaa. En tunne työväenluokkaa, mutta olen nähnyt vappumarsseja. Mutta jos mitään eroa ei olisi niin eihän mitään ongelmaakaan olisi? Monet työläistaustaiset ovat kuitenkin itse sanoneet, että ovat joutuneet sopeutumaan. Parhaiten tähän varmaan osaisi vastata sellainen työläistaustasta tullut ,joka on tehnyt luokkaretken. 

 

Minä olen luokkaretkeläinen. Omassa lasuudessa siellä vappumarssilla marssittiin. Se oli sitä aikaa kun Suomessa vielä oli isoja tehtaita ja kokonaisia kaupunkeja tehtaan ympärillä. Nythän tehtaat alkavat olla katoamassa halvempiin maihin ja duunareiden luokkatietoisuus on musertunut. Niillä palvelualan duunipaikoilla ei synny sellaista yhteishenkeä kuin valtavissa tehtaissa syntyi. Ei se alepan kassa tai kesäterassin tarjoilia hae d

Kuulostaa mukavilta bileiltä, muistan mun ekan poikaystävän joka oli täysin duunari ja rokkitähti. Hän aina sanoi, että "lisää viinaa silmät liikkuu", vaikka se olikin vitsi (kaikki mun poikaystävät ja mies ovat dokanneet maltillisesti), mutta kuvasti rennompaa asennetta dokaamiseen kuin vaikka kotonani oli koskaan ollut. Se oli 1-3 lasia, mutta aika usein. Ei koskaan kännissä.

Nuorena oli hauskempia bileitä kyllä noissa sekaporukoissa. En ole koskaan lasiin sylkenyt, kyllä bilettäisiin mielelläni, kunhan ei tapella. Ap