1v. hautajaisissa, mitä mukaan viihdykkeeksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei 1v lasta hautajaisiin, niin pieni ei ymmärrä tilaisuudesta mitään ja ehkä häiritsee muita. 

Ei välttämättä häiritse. Vainajalle läheisten lasten ääntely ei häiritse normaalia ihmistä.

Kyseessä on harras tilaisuus, kokemusta on että lapsi huutaa ja kiukuttelee, vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan, jos vastaavat siitä että jaksavat olla mukana. 

 

Kenelle on harras tilaisuus ja kenelle ei. Vainajalle läheisillä lapsilla on täysi oikeus olla tilaisuudessa alusta loppuun.

Lapsi ei itse katso, että hänellä on oikeus eikä kiittele siitä, että joutui rääkymään epämiellyttävässä tilanteessa, josta ei ymmärtänyt mitään. Siitä kärsivät kaikki, lapsi itse ja myös hänen omat vanhemmat. 

Eiköhän se riitä jo viihdykkeeksi.

Tätini kuoli, kun esikoinen oli 1-vuotias. Sovittiin miehen kanssa, että jos tulee levottomaksi, vie mies tytön käytävälle kappelista. Hyvin jaksoi alun, lopussa sitten miehen kanssa "viihtyi" käytävän puolella.

Eli kumman läheisestä on kyse? Se vähemmän läheinen voi keskittyä pitämään lapsen tyytyväisenä vaikka sitten viemällä pois toimituksesta hetkeksi, jos tulee tiukka paikka.

Minun mummolleni pienet lapsenlapsenlapset olivat kaikki kaikessa. Heidän vierailunsa olivat aina kohokohtia ja hän seurasi heidän kehitystä innokkaasti. Me lapsenlapset lapsinemme olimme aktiivisimmat vierailijat hänen luonaan. Siellä siunaustilaisuuteen he vipelsivät menemään, mutta eipä tullut mieleenkään, että niillä joskus ja jouluna mummoni kanssa tekemisissä olevilla olisi suurempi oikeus olla mummoni rahoilla järjestetyissä hautajaisissa. Kaikki lapset eivät kilju ja huuda kurkku suorana, vaikka eivät täysin paikoillaan pysyisikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei 1v lasta hautajaisiin, niin pieni ei ymmärrä tilaisuudesta mitään ja ehkä häiritsee muita. 

Ei välttämättä häiritse. Vainajalle läheisten lasten ääntely ei häiritse normaalia ihmistä.

Kyseessä on harras tilaisuus, kokemusta on että lapsi huutaa ja kiukuttelee, vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan, jos vastaavat siitä että jaksavat olla mukana. 

 

Kenelle on harras tilaisuus ja kenelle ei. Vainajalle läheisillä lapsilla on täysi oikeus olla tilaisuudessa alusta loppuun.

Lapsi ei itse katso, että hänellä on oikeus eikä kiittele siitä, että joutui rääkymään epämiellyttävässä tilanteessa, josta ei ymmärtänyt mitään. Siit

Mitä rääkymään? Ei kaikki lapset rääy koko aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei 1v lasta hautajaisiin, niin pieni ei ymmärrä tilaisuudesta mitään ja ehkä häiritsee muita. 

Ei välttämättä häiritse. Vainajalle läheisten lasten ääntely ei häiritse normaalia ihmistä.

Kyseessä on harras tilaisuus, kokemusta on että lapsi huutaa ja kiukuttelee, vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan, jos vastaavat siitä että jaksavat olla mukana. 

 

Kenelle on harras tilaisuus ja kenelle ei. Vainajalle läheisillä lapsilla on täysi oikeus olla tilaisuudessa alusta loppuun.

Lapsi ei itse katso, että hänellä on oikeus eikä kiittele siitä, että joutui rääkymään epämiellyttävässä tilanteessa, josta ei ymmärtänyt mitään. Siit

Sulla ilmeisesti on erityislapsi, kun kerta rääkyy kurkku suorana ilman että vanhemmat osaavat tehdä mitään asialle? 

Sellainen lelu mistä lähtee hirveä kilinä ja meteli

Vierailija kirjoitti:

Tätini kuoli, kun esikoinen oli 1-vuotias. Sovittiin miehen kanssa, että jos tulee levottomaksi, vie mies tytön käytävälle kappelista. Hyvin jaksoi alun, lopussa sitten miehen kanssa "viihtyi" käytävän puolella.

Eli kumman läheisestä on kyse? Se vähemmän läheinen voi keskittyä pitämään lapsen tyytyväisenä vaikka sitten viemällä pois toimituksesta hetkeksi, jos tulee tiukka paikka.

Näin jokainen terveellä maalaisjärjellä varustettu tekee. Jostain syystä palstalla tämä on ihan ennenkuulumaton toimintatapa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätini kuoli, kun esikoinen oli 1-vuotias. Sovittiin miehen kanssa, että jos tulee levottomaksi, vie mies tytön käytävälle kappelista. Hyvin jaksoi alun, lopussa sitten miehen kanssa "viihtyi" käytävän puolella.

Eli kumman läheisestä on kyse? Se vähemmän läheinen voi keskittyä pitämään lapsen tyytyväisenä vaikka sitten viemällä pois toimituksesta hetkeksi, jos tulee tiukka paikka.

Näin jokainen terveellä maalaisjärjellä varustettu tekee. Jostain syystä palstalla tämä on ihan ennenkuulumaton toimintatapa. 

 

Täti harvoin on läheinen vauvan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Hautajaiset voi olla jollekin niin kova paikka että kiukutteleva taapero voi olla se viimeinen niitti. Jos joutuisin hautaamaan oman lapseni tai puolisoni niin ei kiitos sille että joku ei kunnioittaisi mun surua ja huudattaisi taaperoa hautajaisissa. Kun lapsi väsyy niin lähdetään pois. Aivan sama vaikka olisi lapsenlapsi. Ehkä jos lapsen äiti tai isä haudataan niin lapsi voi olla tilaisuudessa koska oman lapsen kiukku ei varmaan tuossa tilanteessa häiritse. Mutta siinäkin tapauksessa voisi sopia että jos ihan hirveä raivokohtaus alkaa tai huuto niin joku olisi sellainen aikuinen joka olisi lapsen kanssa ja tarvittaessa poistuisi.

Tämä oli hyvä kommentti. Minun mielestäni pitäisi ensisijaisesti ajatella niiden lähiomaisten tilannetta, jaksamista ja tunteita. Ihmiset ovat siuremmalta osalta kovin omaan napaan tuijottajia ja koska on oikeus ja koska minä voin ja koska minun, minä ja OIKEUS...

Kun vainajan läheiset ihmiset ovat surun murtamia, usein myös väsyneitä, hautajaiset ovat raskas tapahtuma kaukaisimmillekin, no, jokainen aikuinen läheisen menettänyt varmaan itsekin tajuaa mistä puhutaan. Nämä ovat nyt ne asiat joita pitää ajatella. Pieni lapsi ei itse kaipaa hautajaisiin eikä menetä mitää jos ei sinne viedä. Vainaja kyllä tajuaisi, vaikka itse olisi kuinka lapsirakas ollut, miksi pientä lasta ei viedä hänen hautajaisiinsa. Jos joku uskoo niin, että vainaja ei enää tajua mitään, niin vielä vähemmän on merkitystä lapsen läsnäololla.

Pitää miettiä muita enemmän kuin itseään tai jotain "oikeuttaan". Mielestäni 1-vuotiaalla ei ole vielä sananvataa tämänkaltaisissa asioissa. 

Ja jos kaikesta huolimatta joku ottaa pienen lapsen hautajaisiin niin tietenkin poistuu ulos tai johonkin ettei  itku tai huuto kuulu. Tässäkin pitää ajatella muita. Lapsellekin on helpompi olla silloin jossain muussa paikassa kuin siinä, missä ahdistaa. Tuskaantunut vääntelehtivä ja itkevä lapsi harvoin lopettaa vaikka kirkossa kuinka hyssyttelisi tai tarjoaisi tuttia tms.

Siis mitä helvettiä? Sillä lapsella on täysin yhtäläinen oikeus itkeä hautajaisissa kuin kaikilla muillakin. Millä perusteella Pirkkopekan itku on jotenkin hyväksyttävämpää kuin lapsen? Itse en poistuisi kirkosta, jos lapseni itkisi. 

On paikkoja mihin pieniä lapsia ei mielestäni viedä. Hautajaiset on yksi niitä. 1v ei ymmärrä mitä tapahtuu ja ahdistuu ihmisten surusta. Jos vainaja on  vanhempi tai isovanhempi pikkulapsen voi viedä alkuun hetkeksi ja sitten pois. Joko vie itse kotiin tai lapsenvahti ottaa hoiviinsa muualle. Toinen vaihtoehto on että lapsi tulee käymään muistotilaisuudessta siunauksen jälkeen. Sinnekin vain hetkeksi, ei pikkulapsi jaksa pitkää odottelua.

Vierailija kirjoitti:

On paikkoja mihin pieniä lapsia ei mielestäni viedä. Hautajaiset on yksi niitä. 1v ei ymmärrä mitä tapahtuu ja ahdistuu ihmisten surusta. Jos vainaja on  vanhempi tai isovanhempi pikkulapsen voi viedä alkuun hetkeksi ja sitten pois. Joko vie itse kotiin tai lapsenvahti ottaa hoiviinsa muualle. Toinen vaihtoehto on että lapsi tulee käymään muistotilaisuudessta siunauksen jälkeen. Sinnekin vain hetkeksi, ei pikkulapsi jaksa pitkää odottelua.

Ei sitä lasta tarvitse suojella surulta ja muilta normaaleilta elämään kuuluvilta asioilta.

Itku vähän niinkuin kuuluu hautajaisiin. Jos lapsi ei saa itkeä edes hautajaisissa niin missä sitten? Suurin osa ihmisistä tuntuu olevan vieraantuneita elämästä ja näemmä kuolemastakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei 1v lasta hautajaisiin, niin pieni ei ymmärrä tilaisuudesta mitään ja ehkä häiritsee muita. 

Ei välttämättä häiritse. Vainajalle läheisten lasten ääntely ei häiritse normaalia ihmistä.

Kyseessä on harras tilaisuus, kokemusta on että lapsi huutaa ja kiukuttelee, vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan, jos vastaavat siitä että jaksavat olla mukana. 

 

Kenelle on harras tilaisuus ja kenelle ei. Vainajalle läheisillä lapsilla on täysi oikeus olla tilaisuudessa alusta loppuun.

 

Vainaja ei välitä onko lapsi mukana vai ei. Nämä maalliset jutut ovat luultavasti jo toisarvoisia ja hän liikkuu jossain korkeimmissa sfääreissä. Hän näkee asiat erilailla kuin me maalliset taapertajat. Tai sitten ei, mutta asia sama. Pieni lapsi tuskin itse vielä kokee olevansa hänelle läheisen omaisen hautajaisissa. Eli asia edelleen sama. Tämä on siis täysin aikuisten omaa päähän päähänpinttymää, että vainajalle läheisellä lapsella on oikeus olla tilaisuudessa alusta loppuun. 

Vaikka lapsi olisi ollut läheinen vainajalle pieni lapsi ei itse tajua hautajaisiin ja vainajan läheisyyteen  liittyvistä protokollista tirintaria. Vainaja ei velvoita pienen lapsen läsnäoloa hautajaisissaan. Isommat lapset eri asia ja harkinnan mukaan hekin. Järjenkäyttö on näissäkin asioissa suositeltavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä helvettiä? Sillä lapsella on täysin yhtäläinen oikeus itkeä hautajaisissa kuin kaikilla muillakin. Millä perusteella Pirkkopekan itku on jotenkin hyväksyttävämpää kuin lapsen? Itse en poistuisi kirkosta, jos lapseni itkisi. 

Koska Pirkkopekka (oletan olevan vanhempi kuin 1-vuotias) itkee surusta ja tajuaa tilaisuuden luonteen. Mutta 1-vuotias Purjoleena ei itke surusta eikä tajua tilaisuuden luonteesta mitään. Häntä ahdistaa, väsyttää, kyllästyttää, nälittää,  jne/tms. Pieni lapsi itkee epämukavuudesta ja häiritsee luultavasti tilaisuutta. Papin puhetta ei kuule, seppeleenlasku häiriintyy jne. Yleensä itku ja huuto vain yltyy (ymmärrettävästi, koska pieni lapsi) ellei lähdetä lapsen kanssa jonnekin pois paikalta. 

Pieni lapsi ei tiedä mitään omista oikeuksistaan eikä ole näkökulmaa muutenkaan kuin hyvin suppeisiin asioihin. Ne ovat vielä vanhempien tai muiden huoltajien harkinnassa ja päätettävissä. Vanhemman omia käsityksiä joistain asioista ei kannattaisi kääntää hurskaasti lapsen käsityksesi. Lapsi ei käsitä miksi hänet on viety paikalle. 

Vierailija kirjoitti:

On paikkoja mihin pieniä lapsia ei mielestäni viedä. Hautajaiset on yksi niitä. 1v ei ymmärrä mitä tapahtuu ja ahdistuu ihmisten surusta. Jos vainaja on  vanhempi tai isovanhempi pikkulapsen voi viedä alkuun hetkeksi ja sitten pois. Joko vie itse kotiin tai lapsenvahti ottaa hoiviinsa muualle. Toinen vaihtoehto on että lapsi tulee käymään muistotilaisuudessta siunauksen jälkeen. Sinnekin vain hetkeksi, ei pikkulapsi jaksa pitkää odottelua.

Kiitos myös tästä kommentista. Muutama järjen ääni sentään tässäkin ketjussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On paikkoja mihin pieniä lapsia ei mielestäni viedä. Hautajaiset on yksi niitä. 1v ei ymmärrä mitä tapahtuu ja ahdistuu ihmisten surusta. Jos vainaja on  vanhempi tai isovanhempi pikkulapsen voi viedä alkuun hetkeksi ja sitten pois. Joko vie itse kotiin tai lapsenvahti ottaa hoiviinsa muualle. Toinen vaihtoehto on että lapsi tulee käymään muistotilaisuudessta siunauksen jälkeen. Sinnekin vain hetkeksi, ei pikkulapsi jaksa pitkää odottelua.

Ei sitä lasta tarvitse suojella surulta ja muilta normaaleilta elämään kuuluvilta asioilta.

Kun lapsi ei vielä ymmärrä mistä häntä suojellaan, niin silloin suojelu on ihan turhaa. Ei lapselle tarvitse hieroa surua naamaan silloin kun siitä eiole mitään hyötyä. On nemmänkin vanhempi omaa tarvetta johonkin. Suruun ja normaaliin elämään kuuluviin asoihin voi tutustuttaa ihan varmaan joskus myöhemminkin. Tilaisuuksia uskoakseni tulee. Tuskin lapsi saa traumaa, vaikka jälkeenpäin isompana hänelle kauniisti kerrotaan miksi ei ollut 1-vuotiaana läsnä jonkun sukulaisen hautajaisissa. Kun tähän ihmiseen hänellä ei ole minkäänlaista muistikuvaa saati tunnesidettä. Jos olikin joku häivähdys niin tuskin mitään muistoa siitäkään enää tuossa vaiheessa. Käsittääkseni 1-vuotiaana ei jää muistikuvia. 

Ne joita lapsen itku häiritsee voi itse lähteä pois.

Meillä toimi kuvakirjat.