***HELMENKANTAJIEN TIISTAI-TOHINAT***
HYVÄT HUOMENET JA TÄSSÄ LINKKI EILISIIN HÖPINÖIHIN....
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=9460769&p=1&tmode=1&smode…
Kommentit (41)
Eipä mulla mitään asiaa taaskaan ole, mut pitää vaan pinoutumaan päästä.. Huomenna onkin neuvola, minä tykkään siellä trampata, kohokohta on aina [color=red]♥ [/color]-äänten kuuntelu - se jotenkin rauhoittaa mielen. =)
Närästystä on minulla nyt ollut yllättävän vähän - aiemmista raskauksista oli enempi, varsinkin lopussa. Hyvä näin! Ikinä en ole joutunut närästyslääkkeisiin turvautumaan, maito auttaa.
Mitään erityisen pahaa makua suussa en ole havainnut. Tosin alkuraskaudessa jo neuvolassakin mainittiin, et raskauden aikana syljen eritys muuttuu (heikommaksi, tai ainakin laadultaan heikkoa, vai miten se nyt oli), joten eiköhän taas synnytyksen jälkeen alkaisi suukin/sylkikin palautua normaaliksi.
Iho on hyvä, ei näppylöitä kuten alussa. Hiukset kasvaa vauhdilla (kuten normaalistikin), eikä rasvoittuvuudessakaan mielestäni suurta eroa. Hiukset myös pysyy päässä! Alussa niitä lähti ihan tukoittain pestessä, mutta onneksi ei enää (on tässä pehkossa varaakin välillä vähän karvanlähtöön).
Mites muuten hikoilu? Minä kun en enää hikoile - olen ollut jopa päiviä ilman dödöä!? No joo, jos täältä neljän seinän sisästä jonnekin pääsen lähtemään, niin tietty dödöä laitan. ;)
Laihdutusporukkaan en nyt ainakaan vielä ilmoittaudu - elän toivossa, että nää kilot jäis taas synnärille (kuten esikoisestakin jäi kaikki 15kg!). Nyt painoa on tullut tähän mennessä n.9kg, lähtöpaino oli 60kg (pituutta 168cm). Mutta minä kyllä ilmoittautuisin jonnekin vatsan kiinteytysporukkaan!! (Vaikka en tiedä, pääseekö siitä riippuvatsasta muutoin kuin kirurgin veitsellä eroon, mutta yritän ainakin kaikkea ennen sitä.)
Liitoskivuista on ollut myös puhetta. Olen niiltäkin nyt (tähän mennessä) säästynyt!? Ihan pari kertaa on seistessä yht´äkkiä tuosta ihan reiden yläosasta (se kohta, jota joku joskus hyvin kuvaili muistaakseni jalan liittymäkohdaksi =) vihlaissut. Minä kyllä nautin, kun olen näin vähillä kivuilla päässyt (tuleekohan ne kaikki kivut sit kerralla, synnytyksessä..), yönkin pystyn nukkumaan yhdellä ja samalla kyljellä yhteen pötköön usein n. klo 23-04. Sit vessassa käynti ja toinen kylki, mut jostain syystä käännän kyl (ja käännöskin sujuu vielä kivuitta!?) takaisin sen toisen kyljen, eli nukun lähes 8-9h yössä, sinä aikana kerran pissalla, ja kokoajan oikealla kyljellä. No joo, mitä nyt niitä rikkonaisempia öitäkin kyllä esiintyy kun muksut vaativat jotain. Ja nyt kun näin menin öitäni kehumaan, niin arvaanpa, et ens yö onkin sit jo jotain ihan muuta (joten koputan puuta yms!).
Nyt aamupalalle! Mukavaa tiistaita!
Nii, ja olis kohta jo kiva kuulla helmien synnytystarinoitakin.. Ja hei! Kirjotellaanko niitä siis tähän, vai heti sinne synnytys(?)puolelle, vai miten? Ilmoitelkaa, jotta ei pääse stoorit meneen sivu suun! ;)
Minni & [color=teal]Mulperi [/color]37+1
Tuli mieleen kun kolomonen kirjoitteli pyllynpesusta, että minä olen puhdistuspyyhkeiden puolesta puhuja (tai jotain..). Meillä ei siis koko taloon edes tule lämmintä vettä, joten siinäkin kyllä syy puhdistuspyyhkeiden suosimiseeni, mutta on kyllä meidän vauveleilla ollut myös tosi siistit pyllyt aina. Vesi kun tuppaa kuivattamaan, varsinkin niitä pikku jalkoja siinä pyllynpesun ohella ihan turhaan. Ja kyläillessäkin on mielestäni helpompaa pyyhkäistä pylly puhdistuspyyhkeeseen, kuin lähteä vessaan ja etsiä pyyhettä jne.. Nämä puhdistuspyyhkeet nyt vaan nostin esille pienenä vinkkinä, meillä kun ne on ollut jo 4v arkipäivää. =)
Minni taas
Pääsimpäs vihdoinkin koneelle. Ollaan oltu viikko kipeänä koko perhe ja mies on tehnyt koulujuttuja joka päivä koneella. Yhtenä päivänä sain viime viikolla kirjoitettua pitkän pitkän viestin, mutta kävi niin legendaarisesti, että juuri kun se oli valmis, esikoinen onnistui painamaan jotakin nappia ja kaikki katosi..
Vauvoja on syntynyt ainakin kolme taisi olla esittely pinossa. ONNITTELUT!!!
Galluppejakin oli aika paljon ja voisin nyt jotakin niihin vastailla:
G: Terveydenhoitaja on aivan mahtava. Sama hoitaja oli esikoisenkin kanssa. Luotan ehdottomasti! Ottaa tosissaan ja tutkii ja vastailee. Lääkäri on hiljaisen puoleinen nuori tyttö, jolta kyllä saa myös vastauksia, mutta pitää osata kysyä oikeat kysymykset. Terkkari huolehti että otettiin sokerirasitustestit vaikka lääkäristä se ei olisi ollut välttämätöntä ja nyt loppuvaiheessa saan käydä 1 krt/vko neuvolassa vaikka uudelleen synnyttäjät normaalisti ainakin täällä päin katsotaan 2 viikon välein.
G: Kahvia juon satunnaisesti, lähinnä kylässä tai jos tulee kavereita kylään. Ennen esikoista join paljon kahvia, mutta lopetin sen samalla kun tupakan polton. Esikoista odotellessa en siis juonut yhtään kahvia. Nyt tosiaan silloin tällöin.
G: Rahat on molemmilla omat, mutta kulut jaetaan niin että lainat on puoliksi ja muut laskut maksaa se kummalla sattuu olemaan rahaa tilillä. Samoin kaupassa maksaa se kummalla sillä hetkellä rahaa. Hyvin on toiminut näin vaikkei kumpikaan tiedä tarkalleen paljonko toisen tilillä on rahaa : ) Omat menot ( vaatteet, kuppila-illat yms, ) kumpikin maksaa itse. Käytännössä mies huolehtii autosta ja yllättävistä korjauksista yms. ja minä maksan kotiin liittyvät laskut, sähkön, vakuutukset yms. Puhelin kulut kuuluu niihin henkilökohtaisiin laskuihin, jotka molemmat huolehtii itse.
G: Vauvan nukkuminen ja imetys. Tästä olen tainnut joskus kirjoittaakin eli tilan puutteen vuoksi ( meillä kaksio ) nukutaan kaikki samassa huoneessa. Esikoisella sänky kiinni meidän sängyssä ja vauva äp-laatikossa ( josta olen tehnyt kehtojaloilla ja verhoilulla kivan pedin ) myös sängyn vieressä. Ja kun ei enää mahdu äp-laatikkoon, siirtyy perhepetiin meidän ( ja esikoisen ) viereen. Imettäessä yöllä ( ainakin esikoisen kanssa ) kyllä nukahtelin, mutta heräsin kun lakkasi syömästä ja siirsin äp-laatikkoon ( nukkui siis myös perhepedissä kun ei sinne enää mahtunut ). Nukuin kyllä tosi koiran unta, jos vastasyntynyt oli vieressä ja ainakun mies vähänkin liikahti, heräsin ja työnsi kädellä kauemmas. Kun esikoinen oli sellainen 3-4 kuukautta, niin siirtyi kainaloon nukkumaan ja saimme paremmin nukuttua. Aluksi tosiaan tuli noita kakkojakin yöllä ja joutui vaipan vaihtamaan. Eli siis yhteenvetona että samanlailla toimin nyt kun esikoisen kanssa.
Röyhtäyttämisestä vielä sen verran, että esikoinen ei röyhtäissyt juuri koskaan. Yöllä en edes yrittänyt. Päivällä joskus, mutta kun huomasin että ei röyhtää eikä puklaa niin jossain vaiheessa en sitten enää muistanut edes yrittää röyhtäyttää. Vatsavaivoista ei kärsinyt käytännössä ollenkaan.
G: Sauna on ihan lempipaikkoja!! Tämän asunnon hinnalla saataisiin lisää huoneita, jos olisin valmis luopumaan saunasta. Mutta en siis ole. Lapsesta asti on ollut mahdollisuus saunoa silloin kun hyvittää ja siitä en ole valmis tinkimään : )
G: Kasvatus. Olen ihan tyytyväinen siihen, miten esikoisen kanssa on toistaiseksi mennyt. Tosin nyt vasta alkaa eka kunnon uhma nostaa päätään. Miehen kanssa ollaan tosin välillä vähän eril injoilla, kun hänen mielestään olen jossakin jutuissa liian lepsu vaikka omasta mielestäni en tietenkään ole : ) Mutta eiköhän me jatketa samaa rataa.
G: Synnytyksen jälkeen. Liikuntaa kaipaan ( ja seksiä, joka on ollut ihan kadoksissa tämän raskauden ajan ).
G: Edellinen synnytys tapahtui viikoilla 39+3 ja kesti 7h 40 min, josta ponnistusvaihe muistaakseni 7 minuuttia ( alle 10 kuitenkin ).
G: Iho ei ole koskaan ollut niin hyvässä kunnossa kuin nyt, samoin hiukset. Mulle on aina tullut tasaisin väliajoin finnejä, mutta nyt ei ole melkein koko raskausaikana tullut yhtään.
Tulipas romaani näistä gallupeistä. Täytyy yrittää useammin ehtiä vastailemaan. Taidan mennä hetkeksi lepäilemään, kun esikoinen on vielä vähän aikaa tarhassa ennen kuin otan kokonaan kotiin.
pirriäinen 36+1
Esikoinen on taas laitettu siipan mukana hoitopaikkaan, joten vielä tämän päivän saa nukkua... kyllähän tuo sänky tuolla jo kovasti huuteleekin luokseen, mutta ajattelin pikkasen kuulumisia rustata, kun eilen jäi niin kesken.
Tosiaan kesken mun päivä-palstailujen eräs vanha ystävä soitteli yllättäen, ja ilmoitti olevansa tulossa tänne pohjanmaalle päin (asuu siis kauempana) ja kyseli josko sopisi tulla minuakin moikkaamaan. Ja kun en ole kyseistä ihmistä nähnyt melkein kahteen vuoteen, niin paha siinä oli kieltäytyäkään, kämppä oli tietenkin aivan katastrofaalinen, ja mitään tarjottavaakaan ei heti meinannut löytyä, joten sain kyllä käyttää mielikuvista pikkuisen jotta paikka saatiin vierailukelpoiseksi. Mukava oli kuitenkin häntä nähdä piiiiitkästä aikaa.
En ehtinyt sitten pinoakaan eiliseltä vielä lukea joten omanapaista tulossa jälleen kerran...=)
Illalla mua kiusasivat taas nuo ennakoivat supistukset, joihin on taas tullut lisää potkua, vaikka tässä välillä oli jo rauhallisempaa. Ilta yhdeksästä supisteltiin ensin tuonne puoleen yöhön säännöllisen epäsäännöllisesti, ja voi härreguud kun oli tuo alapää aivan jauhelihana. =/
Ei siis mitään herkkua. Sitten puolisen tuntia oli ihan hiljaista, ja meinasin (mutta vain meinasin) saada jo unen päästä kiinni, kun supistelut alkoi uudestaan, mutta volyymi oli aivan uusi. aluksi tuli 7 minuutin välein, mutta tihenivät jo n. 4-5 minuuttiin ja tulivat kyllä melkoisella paineella ja olivat ihan oikeesti KIPEITÄ. (ei siis enää pelkästään " tuntuvia" , niinkun aiemmat ennakoivat)
Puoli kolmeen asti kärvistelin niiden kanssa, olin jo käynyt lämpöisessä suihkussa, lämmittänyt kaurapussia selälle ja ottanut panadolin, mutta mikään noista ei ollut vaikuttanut mitenkään näihin suppareihin, päinvastoin, tuntui että suihkukin vain pahensi niitä.
Ehdiin jo hetken panikoimaan, että mitäs nyt pitäis tehdä (vaikka ei ensimmäistä kertaa olekkaan pappia kyydissä...) kun loppuivat vihdoinkin kuin seinään, ilman mitään järkevää tai näkyvää syytä.
Nyt sitten aamulla oli pöksyihin tullut jotain paksua rusehtavaa limaista, jota ei oikeastaan tehnyt mieli tutkia sen tarkemmin, mutta veikkaisin että liittyy jotenkin tuohon yölliseen episodiin. Voiskohan olla siis limatulppaa? Paha mennä sanomaan, kun en esikoisen aikana sitä nähnyt...
Alkoi jotenkin jännittämään, kun tuo nyt oli kuitenkin ensimmäinen todellinen (ja tuntuva) merkki siitä, että kyllä se synnytys pikkuhiljaa alkaa lähestymään. Kun nyt menisi vielä edes viikko...
(toive-ajattelua!! täällä mä olen vielä maaliskuussakin. =)
Mutta ei siitä sen enempää, kuulostaako toi mun huonosti kuvaileva lima teidän mielestä tulpalta? tai siis sen palasilta? Tyhmä täti kysyy...=)
Onkos muuten meidän synnyttämään lähteneistä kuulunut vielä mitään? Olisi mukava kuulla kuinka heille on käynyt...
Mutta nyt takaisin sänkyyn, palailen vähän virkeämpänä myöhemmin!
T: Helmiina rv 36 ¤poks¤
Tuosta puolison kanssa yhdessä olostahan mun piti vielä laittaa sen verran, että ollaan tunnettu 14 vuotta, mutta välillä oli useampi vuosi ettei nähty ja seurusteltiin tahoillamme. Sitten tavattiin uudestaan ja alettiin heti seurustella. yhdessä on nyt oltu melkein 8 vuotta, josta kihloissa 5 ja naimisissa 1/2 vuotta.
Jospa nyt malttaisin mennä takaisin nukkumaan :)
Pirriäinen
Supistukset oli monta päivää ihan hirveitä ja kohdunsuullakin alkoi todistettavasti aueta. Ja viime yönä EI MITÄÄN! Kaikki supparit loppui kuin seinään. Voi kääk kun ärsyttää. Tää vauva on todella alhaalla ja alapäähän sattuu koko ajan joten on ihan piinaavaa tässä kärvistellä. Varsinkin kun olin eilen aamusta vielä ihan varma että pian syntyy, supistusten teho oli niin jysäkkä. Nyt en tiedä miten tässä olisi, lapsia ois hoidettava jne mutta sattuu pelkästään seisominenkin. Kätilö synnärillä sanoikin eilen siellä ollessani (sen kaatumisen takia) että on erittäin alhaalla. Mutta mitäs jos tää jumittuikin tähän taas esim. viikoksi! Voi kääk. Olisvat kyllä saaneet samalla käynnistää koko synnytyksen varsinkin kun kanavakin hävisi silloin toissayönä. Innostuikohan vauva siellä toisten vauvojen syntymä-äänistä vai miksi sairaalassa supisteli niin kovasti eikä kotona enää.
Nyt ei ole muuta sanottavaa, mielessä on vain se että tästä mahasta on päästävä eroon, sattuuuu!!
Heinä 39+1
Voi Heinä..!:
Kyllä sua koetellaan nyt hiukan liikaa! Toi on epäreilua, että ensin supparit lupailee melkein varmaa lähtöö ja sit ne loppuu kesken.. VOIMAhali!
Ihon kunto on vaihtelevasti ollut huono ja hyvin huono. Osansa mun laiskuudella sitä hoitaa, kun en viitsis edes pestä joka ilta. Ihmekös tuo jos lärvi muistuttaa perunapeltoo!
Hiukset mulla on ollut hyvässä kunnossa ja kasvaa nopeesti, mutta jos käy niin kun aikasemmin, niin imetysvaiheessa multa putoo puolet hiuksista pois..
Mua ei oo hikoiluttanu koko raskausaikana ollenkaan, päin vastoin palellut oon senkin edestä!
Mulla innostusta riittää tohon painonpudotus-porukkaan, kun ennen raskautta oli n. 15kg ylimääräistä ja nyt on tullut vielä 10kg lisää!
Pitäs suurin osa ylimääräsistä saada pois kevään aikana, ettei kesällä tarttis enää itteensä hävetä niin paljoo, kun aikasempina kesinä!!
nyt lähden valmistautuun sinne neuvolaan..
mammutti ja vilppu rv 37+5
Minni: Oi sinä ONNELLINEN, jätit siis viimeksikin 15 kg laitokselle?!? Meikäläinen lihoi taas viime raskaudessa sellaiset 20 kg ja kun tulin laitokselta oli paino tippunut huimat 2 KG!!!! Ja siis turvakaukalossa makoili reilut 3 kg, joten se siitä laitokselle kilojen jättämisestä! Vielä piti tuumata että mulla on jännä juttu kun ei tuohon mahan kohdalle oo jäänyt ainakaan edellisistä juuri ylimääräistä (sellaista mikä roikkuisi tms.) mutta kaikki kilot ja ylimääräiset rasvat kertyvät tuohon sivuille ja takapuoleen ja reisiin.
Heinälle halauksia ja voimia, ei se vauva voi pysyä enää kauaa kyydissä mukana, usko pois. Nyt vaan kyykkyyn ja ylös, sen verran ärsykettä kehiin kun vaan pystyt niin kyllä se sieltä tulee! Mulla loppuivat viimeksi supistukset kun pääsin synnärin ovesta sisään ja sisätutkimuksen jälkeen päätin lähteä kuitenkin lenkille (silloin oli tilanne suurinpiirtein sama kun sulla) ja vaikka vähän pahaa tekikin vaappua eteenpäin ja piti pysähdellä ja nojailla bussipysäkkeihin supistusten aikana (kyllä oli käpylässä bussia odottavilla ihmettelemistä!) niin kyllä se vaan siitä lähti käyntiin!! Joten nyt isot tsemppaukset, mutta älä toki rupea liikaa rehkimään, jotta jaksat vielä vähän laitoksellakin punnertaa =)
Ketäs kaikkia siellä synnyttämässä nyt oikein olikaan...Hmmm. Pessikö lähti ekana, sitten ainakin maaret(ti) pääsi tosi toimiin ja kukas muu vielä.... Kirjoitelkaapas jos ootte kotio päässyt edes pikaiset kuulumiset!
Joku muuten tuossa mietti että palstailu voi jäädä vähiin vauvan myötä, mulla varmastikin vaihtuu lähinnä vain ajan kohta iltapainotteiseksi, eli kirjoittelen varmaan sitten joskus kun nuo isommat on saatu nukkumaan ja pienempi tekee tankkausta iltaa varten. Mulla ainakin jotenkin sujuu tuo kirjoittaminen (ainakin aikaisemmin) samalla kun imetän!
Nyt siis ylös, ulos ja lenkille!
t.kolomonen
Niin ja kukas se kyseli siitä epämääräisestä limasta???, mun mielestä kuulostaa aivan limatulpalta! Mulla on ollut ainakin just tuollaista ruskeaa limaa *yöks*
Heinän teksti kuulostaa kyllä niiin tutulta, mullakin ne jo kovastikin kivuliaat supistukset loppui ja viime yönä EI MITÄÄN! Tai sellaista että itse olisin huomannut, verinen limavuoto tosin on muuttunut ruskeiksi lönteiksi (yök) ja on aika runsasta niin pitänee ottaa neuvolassa asia puheeksi..
Tahdon jo mahasta eroon kun istuminen/seisominen/kävely tuntuu huonolta :( Ja sitten on vielä taapero jaloissa pyörimässä joka vaatii leikkimään.. HUOH!
SAUNA: käyn päivittäin, ennen en käynyt juurikaan mutta nyt.. en siellä kovin kauaa ole kerrallaan mutta on se vaan niin rentouttavaa!
RÖYHTÄYTTÄMINEN: en muista mitenkään erityisesti sitä yrittäneeni, jos röyhtäisi niin sitten mutta joskus puklauttelikin. Nukutettiin kyljellään ihan ensimmäiset viikot harso pään kohdalla jos suusta tulee sotkua :) Sairaalassahan ne vahtivat että vauva röyhtäisi, ainakin silloin kun paikalle sattuivat imetyksen jälkeen..
NEUVOLATÄTI: mulle on siunaantunut ihana terkka, jo edellisellä paikkakunnalla oli mukava ja ehdin jo surra muuton jälkeen että se vaihtuu. Mutta täälläkin on mukava, jopa sijaiset! Juttelee aina pitkät tovit ennen verenpaineen mittailuja ja sydänääniä kuunnellaan minuuttitolkulla :)
Mutta nyt postin hakuun ja happihyppelylle, täällä näyttää mittari -29 pakkasta jotenka ulkoilut taitaa muutoin tänääin jäädä väliin.... :(
Heinälle tsemppiä että supistukset alkais tai edes JOTAIN että pääsisi tositoimiin! Alkaa olla niin lähellä jo :)
Ja mullekkin niitä supistuksia on kyllä tilauksessa.. ;)
H 38+6
Piti tulla vielä kirjoittelemaan kun muistui mieleen, että joku oli jossain vaiheessa ihmetellyt, ettei neuvolassa ole otettu ollenkaan pissanäytteitä.
( En kyllä yhtään enää muista kuka ).
No, joka tapauksessa meidän neuvolassa kyllä otetaan joka ikisellä käynnillä pissanäyte, mutta se täytyy tehdä itse ennen varsinaista neuvola-aikaa. Eli vessassa on sellaisia testitikkuja, jotka sitten itse kastetaan näytteeseen. Jos joku arvo on koholla, niin sitten siitä sanotaan terkkarille, joka tulee myös testaamaan näytteen ja tarvittaessa laittaa lähetteen labraan. Jos taas näyte on ok, niin silloin tulee vain sanoa terkkarille, että näyte oli kunnossa. Ekalla käynnillä terkkari siis näytti, kuinka näyte tulkitaan. Onko muilla ollut samanlaista käytäntöä neuvolassa vai onko terkkari tehnyt testin?
Raskauskiloja on täällä kertynyt jo 20 kg ( tosin esikoisen kanssa oli tässä vaiheessa jo 27 kg ). Imettämällä, kävelyllä ja jumpalla ajattelin niistä yrittää eroon. Esikoisen kanssa tuli tosiaan kaiken kaikkiaan 30kg ( lähtö 63 kg->93kg ), joiden poistamiseen kehosta meni melkein 2 vuotta. Laitokselle jäi 10kg, sitten ekan vuoden aikana, kun olin kotona, lähti pikkuhiljaa 10 kg. Viimeiset 10 kg lähtivät sitten vauhdilla, kun aloitin työt ( mikä oli aika omituista, sillä olen toimistotöissä ja istun kaikki päivät ). Mulla oli sama juttu kuin Kolomosella eli vatsaan ei jäänyt yhtään löysää nahkaa. Se kutistui sitä mukaan kun mahakin ( itse olen maalaisjärjellä päätellyt, että se voisi johtua siitä että laihduin niin hitaasti ja aika tasaisesti. Muutamalle ystävälle jotka on laihtuneet tosi nopeasti raskauden jälkeen, on jäänyt juuri tuota löysää nahkaa vatsalle ). Reisiin ja peppuun sitten jäikin ja kroppa on kyllä ihan eri näköinen kuin ennen ekaa raskautta eikä varmaan koskaan palaudukkaan ellen innostu oikein kunnolla joskus treenaamaan. Kaikki raskausarvetkin tulivat ( sekä ekassa raskaudessa, että nyt ) reisiin ja peppuun. Vatsassa ei ollut yhtään arpea vaikka ihan yläkäyrillä mennään sf-mitan mukaan. Farkkujen koko muuttui 28 tuumaisista 30 tuumaisiin ekan jälkeen juuri reisien takia( ja nyt tavoitteena että noi 30 tuumaiset vielä menis, eikä koko taas kasvaisi kahdella ).
Synnytyskivuista taisi olla myös puhetta ( ja voi olla että olen jo kommentoinutkin joskus, mutta kun en muista ). Aqua-rakkulat ja ilokaasu on mun juttu, eli niillä koitetaan taas pärjätä.
Pelkään jostain syystä epiduraalia enemmän kuin synnytyskipua. Pääasiallisia syitä tuolle pelolle on oikeastaan kaksi.
Ensimmäinen on se piikki tuonne selkään sekä se, että synnytys ja etenkin ponnistusvaihe saattaa pitkittyä epiduraalin takia ( tästäkin olen tehnyt omaa galluppia kavereiden kesken ja lähes järjestäänsä epiduraalin saaneilla on ollut paljon pidempi synnytys/ponnistusvaihe ja synnytys päättynyt imukuppisynnytykseen. Ilman epiduraaleja synnyttäneillä taas ei ole yhdelläkään päättynyt imukuppisynnytykseen. Tämä ei siis ole mitään tieteellistä tutkimusta vaan olen ihan tutuilta kysellyt huvikseni ).
Toinen pelko taas liittyy siihen, että kun epiduraalin teho lakkaa, niin kipu lyö yhtäkkiä järjettömän kovana, kun elimisto ei ole ehtinyt siihen supistusten aikana tottua ( pikkuhiljaa kovenevat supistukset laukaisevat elimiston endorfiinituotannon ja totuttavat ruumista pikkuhiljaa kipuun ).
Kokemusta mulla siis ei epiduraalista ole, joten nämä on ihan mun omassa päässä kehittelemiä pelkoja : ) Eka synnytys meni ihan kivasti ilman, joten en uskalla nytkään kokeilla. Ja tosiaan kaikki epiduraalin saaneet ystävät ovat sitä kehuneet, mutta heillä on tosiaan synnytykset olleet kestoltaan paljon pidempiä kuin itselläni ja muilla ns. luomusynnyttäjillä joita tunnen. Voihan se tietysti johtua jostain muustakin kuten siitä että kun synnytys etenee nopeasti ei ehdi puudutteita kaivatakkaan ja jos supistuksen kestävät tosi pitkään niin epiduraali tulee otettua herkemmin.
pirriäinen rv 36+1
LAIHDUTUS: Eli mulla on tullut joka raskaudessa kiloja 17-21 kg väliltä. Nyt tässä raskaudessa paino on noussut 16 kiloa. Minä en ole koskaan joutunut laihduttamaan noita kiloja. Mulla on tullut maitoa luovutukseen asti,joten siksi vissiin kilot hyvin lähtee itsekseen. Onneksi. Minusta ei kertakaikkiaan olisi laihduttajaksi , herkkusuu kun olen.
IHO JA HIUKSET: Mulla on iho ja hiukset todella hyvässä kunnossa, kuten aina odotusaikana muulloinkin. Sit syynnytyksen jälkeen taas näppylöitä ilmaantuu ja hiukset roikkuu ja irtoilee tukkoina.
TERKKARITÄTI:Meillä on oikein kiva terkkaritäti. Aika tarkka, mut sehän on vaan hyvä että ottaa asiat tosissaan eikä vähättele vaivoja. johtuu varmaan siitä,kun se on aika nuori ja kolmen lapsen äiti,joten sillä on hyvin muistissa millaista se raskausaika olikaan.
HEINÄ JA HENNA: Toivottavasti pääsette kohta lähteen synnärille. Inhottavaa tuollainen et supistelee tosissaan ja kunnolla ja sit lopahtaa. Mulla eka raskaudessa oli just tuota et supisteli monta tuntia ja sit loppui. Kerran päästiin synnärille asti ja eikö takas kotiin ku supistukset loppui kesken. Siitä meni vielä viikko ennenkuin vauva syntyi.
( . ) Täällä kauhea pakkanen. onneksi lapsilla oli aamulla kerhoa niin sai ne sinne vietyä, kun ei ulos kehtaa tänään lähtä. ja kuopus kuumeessa,joten ei etes päästäis koko sakilla ulos. pakkasta -25 vieläkin. Ei supistele ei.....
Jomppana 37+1
Ja todella talvisen täydellisen kaunista sellaista. Nyt on sitten verhotkin vaihdettu eli kaikki mitä hiukan suunnittelin tekeväni ennen vauvan syntymää, ni on jo tehty. Ja olo on hyvä, vaikka päikkärit tais nyt jäädä tältä päivältä sit ottamatta, no jos nopeesti kirjotan ni kerkeen hiukan pötköttelemään.
Iho on suht hyvässä kunnossa, kun se noin puolet alkuraskaudesta muistutti todellakin jotain mikä ei välttämättä ollut lapsien katseltavaa. Eli todellinen puberteetti puhkes päälle. Ja hiukset voi kans hyvin ja kasvaa rehottaa. Mulla myös taipumus kyl imetyksen aikana sit pitää sellasta karvanlähtöaikaa.
Mä myös osallistuisin laihtumisjengiin jos sellanen kokoon pistetään. On taas 20 kiloo tullu ja siin on tosiaan ainakin sellanen 22 kg liikaa.
En taaskaan muista mitään galluppeja, mut joku kirjotteli että epiduraalilla pidempi synnytys/ponnistus siis ihan kyselypohjalta. Mä voin sit olla se poikkeus, meinaan mulla kesti synnytys 7.45 h ja siitä ponnistusvaihe 16 min. mikä on tietääkseni ensisynnyttäjällä suht nopee. Ja siis tyttö synty 3 tuntia epiduraalin laiton jälkeen. No mutta niinkuin sanottu ni poikkeuksia löytyy aina ja joka lähtöön.
Pyllynpesussa mä oon sit taas henkeen ja vereen vedellä pesijä. En käyttäny esikolla varmaan kertaakaan niitä kosteuspyyhkeitä. Ne vaan ei oo mun juttu.
Tietääkö joku jotain hyviä linkkejä, mistä vois löytää käytettyjä tuplarattaita hyvässä kunnossa, mut suht edullisesti???? Ja mielellään turun seudulta. Huuto.net oon jo käyny. Ja vielä siis kuvallisia ilmotuksia. Ei tahdo maksaa 700 ¿ uusista.
Meillä myös molemmilla omat rahat ja puoliksi maksellaan miten kummallakin varaa.
Omaan napaan ei edelleenkään sen suurempia muutoksia, että helmivauva tulee, kun alkaa tää tammikuu jo uhkaavasti lähenee loppuaan!!!
Hyviä päivänjatkeita!!!
Emylis 38+2
Eli mulle ei tule (onneksi) kokoa lisää muualle kuin tietty vatsaan. Vatsa sit onkin ihan riittävän kokoinen - kasvaa vain eteenpäin, ja on tosi alhaalla. Raskausarpia ei ole tullut muualle kuin vatsaan, ja se sitten onkin kauttaaltaan arpien peitossa. Synnytyksen jälkeen tuo vatsanahka sitten onkin ihan järkyttävä! Löysää roikkuu, ja sit ne kirjavat arvet vielä.. Vähän kyllä epäilen, että voiko noista ominavuin päästä mitenkään ikinä eroon.. No, pitää sit vaan oppia elämään niitten kanssa - alkuun testaan ainakin kaikki arpivoiteet ja kiinteyttävät rasvat.
Kurkkaapa tänne:
http://www.vaunula.fi/kaksosten.htm
Me hommattiin (ne ekat) rattaat sieltä vajaa 3v sitten, ja ovat edelleen kelpo pelit (kantokoppa myös tosi kätevä, sitä käytettiin ihan sisällä erikseenkin nukuttamiseen). Sieltä siis suoraan maahantuojalta - hinta ei tosiaan paha!
Mukavaa kun ulkona on niin valoisaa! Päiväkin pitenee pikku hiljaa!
Musta tuntuu että vauva olis laskeutunut entistäkin alemmas ja kävely tuntui eilen tosi huonolta. Illalla supistelikin taas oikein tiuhaan, yöllä sai juosta alvariinsa vessass. kyljet puutui herkästi ja nytkin särkee erityisesti selkää.
Selästä tulikin mieleen kommentoida pirriäisen viestiä EPIDURAALISTA. Mulla on ihan päinvastainen kokemus niin omasta takaa kuin lääkäriltä kuultuna! mulla epiduraalin laitto rentoutti oloa kun se vei kivut pois, ja synntys sujui tosi nopsaan. Nyt olen jostain syystä ruvennut kuitenkin jännittämään synnytystä. juttelin tästä synnytyslääkärin kanssa .Hän nimenomaan suositteli ottamaan epiduraalin siitä syystä että se rentouttaa kropan ,jolloin synnytyskin sujuu nopeammin ! Ja miksipä siitä kivusta pitäisi kärsiä kun on hyvät lääkkeet saatavilla.
Mikä teitä muuten siinä selän piikittämisessä kammottaa? eihän se tunnu miltään!? vai onkose ajatus piikistä selässä?
toinen juttu vielä, jos epiduraalin teho lakkaa, niin sitä voidaan annostella lisää tai laittaa jotain muuta kipulääkettä. Että mun henk.koht. mielipide on että jos yhtään tuntuu sietämättömltä ne kivut, niin rohkeesti vaan epiduraalia kehiin ,se tuo taivaallisen helpotuksen kipuihin .
NEUVOLAKÄYNNEISTÄ vielä: meillä sen pissanäytteen ottaa joko terkka tai sit jos tulee tarpeeksi ajoissa niin sen voi tehdä ite. Sitä testiä ei kuulema pidä tehdä heti vaan pitäs odotella 10 minsaa ja mä en ainakaan ikinä ole niin ajoissa neuvolassa , joten terkka käy sit testin tekemässä :D Ei ole terkan mukaan siis luotettava tulos jos sen tekee liian " lämpimänä" .
Ai niin ihosta ja hiuksista oli juttua. Mulla on iho kuivunut raskauden aikana mut hiukset on ihan entisellään. kasvaa ehkä vaan vähän hitaammin. mutta pitäsköhän sitä yrittää käydä vielä kaunistautumassa ennen h-hetkeä..!? jos varais kampaajalle ajan ! hyvä kun otitte puheeksi :)
Viherrys 36+4
Nyt on ulkoiltu ja ruoan laittoon pitäisi mennä kiirusti, mutta sitä ennen kommentit EPIDURAALISTA:
Eli mä olen kahdesti saanut tuon epiduraalin eli ekalla kerralla (käynnistys) mä olin kyllä niin tajunnan rajamailla että kätilöt eivät kauheasti edes kyselleet et mitä tehdään kun olin vasta 4 cm auki ja olin melkein pyörtyä kivusta kun kävelin synnytyssaliin. Muistan hämärästi kätilön kysyvän et olinko miettinyt jotain kivunlievitystä etukäteen ja mä vastasin vaan et antakaa ihan mitä vaan!!! Kätilöt sitten pistivät heti tilaukseen anestesialääkärin ja kätilö totesi mulle jossakin välissä paikkojani tutkittuaan et taidat olla tosi kipee! Mulla toi epiduraali on tuonut aivan taivaallisen olotilan aina ja oon saanut nukuttua ja ilmeisesti rentouduttua sen verran et kun vaikutus on lakannut niin olen ollut jo täydet 10 cm auki, joten sen suhteen ei ole ollut ongelmia. Eikä imukuppeja ole tarvittu myöskään.
Mä olen myöskin aikalailla piikkikammoinen, mutta pääsin siitä yli aikalailla tuon ekan synnytyksen kera, kun sen verran kipee olin epiduraalia laitettaessa etten ole tuntenut mitään kun sitä laitettiin. En kyllä vieläkään meinaa kestää verikokeita kun ne sattuvat niin pirusti, samoin pahaa tekee sen tippa- kanyylinlaittaminen käteen, mutta kun kattoo muualle ja ajattelee jotakin mukavaa niin kyllä noikin pistot kestää.
Nyt syömään!
t.kolomonen taas
Meilläkin on muuten nuo kosteuspyyhkeet käytössä edelleen ja " pikku-kakoissa" niitä olenkin käyttänyt, mutta nuo meidän veijarit ovatkin välillä olleet niskaa myöten siinä löysässä kakassa, joten siinä ei edes paketillinen kosteuspyyhkeitä riittäisi! Noissa pyyhkeissä on muuten hirmuisesti eroja, eli musta parhaita on nuo pirkka tms. halpismallit, kalliit sisältävät jotakin ihme rasvoja yms. ja ne on sit hyvin epäkäytännöllisiä esim. käsien tai suunpyyhkimisessä (vanhemmilla lapsilla toimii loistavasti myös reissussa). Tää oli siis mun mielipide =)
Huh, kävin äsken päivätorkuille ja mies lähti laittamaan autoa lämpiämään lähteäkseen parturiin (pitää kuulemma olla tukka hyvin kun vauva syntyy). Just kun olin nukahtanut soi ovikello ja aattelin et mies on taas unohtanut avaimet ja ärsytti nousta. Meninkin sitten keskisormi pystyssä avaamaan ovea ja siellä lasiin takana näkyikin POSTIMIES joka toi esikoiselle pakettia. Äkkiä käsi alas ja ovi auki. Ehkä hän ei nähnyt... mutta joka tapauksessa mulla oli pelkät kalsarit jalassa ja sitä en enää tajunnut.
KILOISTA: Kaikista kolmesta on tullut 15-17 kg, nyt tää kolmonen on tuonut jo 17 kg joten tulee ennätykset vaik menis vain pari päivää. Kuitenkin esikoisesta lähti kuudessa viikossa 15 kg ja parin kuukauden päästä omissa häissä painoin siis 60 kg joka on normaali painoni. Siitä muutaman kuukauden päästä painoin enää 57 kg ja oli posket lommolla (olen 172 cm pitkä) eli meni miinuksen puolelle. Söin mitä mieleen juolahti, tosin vaunulenkillä kävin melkein joka päivä. Eli en tosiaan säännöstellyt syömisiä.
Kakkosesta lähti jälkitarkastukseen mennessä myös 13 kg ja puolen vuoden päästä painoin saman kuin alussa. Silloin piti oikein mässätä viinereitä ettei lähtenyt liikaa painoa. Meillä oli toisen laihtuvan äidin kanssa pari kertaa viikossa oikein viineritreffit kahvilassa! Edelleen kävin kyllä joka päivä lenkillä, vielä tuplarattaita työntäen eli liikuntaa tuli paljon. Eli liikkumalla ja mässäämällä olen pudottanut painoni.
Nyt on taas 17-19 kg pudotettavana enkä pidä sitä ongelmana koska aiemminkin lähti kaikki kiinnittämättä asiaan mitään huomiota. Mut eihän sitä koskaan tiedä jos nyt jääkin painoa! Ja on eri asia päästä lenkille nyt kun on 3- ja 5-vuotiaat joita ei saa pysymään missään rattaissa ja kävelevät aika hitaasti kuitenkin. Kesällä kyllä ovat jo 4- ja 6 v ja ajavat hienosti pyörälläkin. Mutta ehkä kiskon heitä stigassa kevättalvella ja työnnän vauvaa vaunussa. Onneks meillä päin on äiti-lapsi-jumppa eli pääsee äidit jumppaamaan ja lapset on mukana joten pääsee ainakin kerran viikossa jumppaankin. Liikunnasta tulee tosi hyvä mieli vaikka ois kuinka väsynyt noin muuten.
Kävin äsken hikilenkillä (mies on nyt pari päivää kotona kytiksessä josko synnytys alkaa, ei lähtenyt työmatkalle lainkaan) ja nyt alkoi taas supistaa hyvin. Toivottavasti nää jatkuu nyt! Illalla pääsen vielä uudestaan kävelylle ja juorulle ystävän kanssa kun lapset menee sillä aikaa liikuntaleikkikouluunsa. Täytyy vaan varoa ettei liiku ns. överiksi jos tuleekin vaik yöllä lähtö ja sitten ei jaksa ponnistaa... Ihanaa kun mies on kotona, hän vie lapset kohta luistelemaan eikä mun tarvitse pukea kenellekään kenkiä eikä seisoa iänikuisen mäen alla.
Heinä 39+1
Kyllä niin yhdyn noihin (oliko Heinän) kipuihin alapäässä,. Mulla särkee myös, mutta ilmeisesti eri syystä..Ei siis supistusten ansiosta eikä siitä, että vauva olisi niin alhaalla, vaan jotain ihan muuta. Itse olen päätellyt kivut sellaisiksi, että vauva koettaa laskeutua mutta ei mahdu joten yrittää takapuolen kautta :( Ja olen saanut niin kauheat peräpukamat " lahjaksi" etten kunnolla voi istua saati ponnistaa itseäni liikkeelle tai kumartumaan. Kaamea olo. Nyt alkaa kohta huumori loppua tästä touhusta..Ja pahimmillaan menee vielä yli 4vkoa (huoh).
G: hiukset ja iho voineet molemmissa raskauksissa todella hyvin - paremmin kuin koskaan, mutta tästä joutunut luopumaan heti kohta imetyksen alettua.
G: saunonut olen normaalisti, tosin niin kuin joku muukin totesi, kuumat löylyt ei enää oikein maistu
G: synnytyksen jälkeen odotan myöskin innolla sitä seksielämän normalisoitumista, kuten pienempään vaatekokoon mahtumista ja tietenkin sitä, että on helpompi liikkua ja olla. Toki muutaman viinilasillisen nauttimista myös silloin tällöin..
Olen myös valmis tulemaan mukaan kuntoilu-/laihdutusporukkaan. Ehdottomasti! Kiloja on tullut n.14 tässä vaiheessa, mutta lähtöpainossakin oli n.5kg liikaa.Mutta kunhan nyt ensin pääsisi sinne lähtöpainoonsa, niin sekin olisi hyvä. Laitokselle jäi viimeksi 9kg ja melko pian karisi imetyksen myötä n.3kg mutta pikkuhiljaa ne alkoivat hiipiä kotonaollessa takaisin eli herkut multa pannaan!!
Muita gallupeja ja kyssäreitä en nyt muista. Ai niin, onnea päivänsankareille ja jo vauvansa maailmaan saattaneille ja sitöä paraikaa tekeville! Tulkaahan kertomaan ihania uutisianne tänne ja perustetaan se oma pino sinne synnytys-puolelle!
Mukavaa ja toivottavasti muille kivutonta loppupäivää!
t.kaksosnainen ja " pikku" -rinsessa rv 37+4
Jaahas...mihinkäs pitikään kommentoida...lyhyt muisti...
Ai niin! Eli taitaa täälläkin loppua kohden toi hikoilu helpottaa - tai sitten on oma hajuaisti menny, kun ei hiki haise... :)
HEINÄlle ja HENNAlle täältä sympatiat - toi alkaa olla varmasti rasittavaa. Mutta eiköhän se kohta lähde kunnolla käyntiin, toivotaan parasta!
MAMMUTTI, huomasin saman, että kun jättää yhdestikin naaman pesemättä (jäi tosiaan KERRAN tässä moneen kuukauteen), niin oli heti naamassa ainakin 3 jättifinniä... Niinpä päätin ryhdistäytyä ja pestä naaman, vaikka kuinka väsyttäis.
KOLOMONEN, mulla tuppaa kans kaikki ylimääränen menemään reisiin ja persukseen... :( Maha on ollu sitä vastoin aina pieni ja " läskitön" , joten saa nähdä millanen reppu tuohon nyt jää roikkumaan...
PIRRIÄINEN, siitä lima-hommasta en osaa sanoa mitään, kun tässä ekaa odotan. Mutta terkkari meillä katsoo itse pissanäytteen, jonka käyn tosin antamassa ennen varsinaista aikaa, eli TH tietää tuloksen jo kutsuessaan minut huoneeseen.
Ai että siellä on ihana ilma! Pakkasesta en tiiä paljonko täällä on, kun aurinko paistaa mittariin (näyttää nyt muka -2,7, en usko), mutta kun vedin villahousut jalkaan koiraa lenkittäessä, ei ollut yhtään kylmä ja oli ihana kävellä tuolla! Tollaset ilmat sais jatkua - pakkanen vaan vois oikeesti laskea siihen kahteen asteeseen...
Onko kellään muuten ylämaha silleen oudosti ollut kipeä? Siis tosta heti tissien alta, niinku ihoa polttelis? En tiedä, johtuuko sitten siitä, että toi maha painaa ja painovoima tekee tepposensa, ja se siks on kipee, kun iho siellä venyy... Mutta tää nyt on jatkunu jo pitkälle toista kuukautta ja alkaa olla ilkeetä. TH oli sitä mieltä, että ne on vaan jotain venymiskipuja... Mutta olenko siis ainoa tässä? Oon koittanu tukivyötäkin käyttää, mutta eipä se tunnu auttavan. :( No, kohtahan tuo helpottaa, jos se venymiskipua on!!! =D
Oikein ihanaa talvipäivää kaikille!!! Koittakaahan ulkoilla (ainakin ne, kenen mittari ei näytä kauheita miinuksia) ja nauttia parhaanne mukaan viimeisistä päivistä/viikoista!
Pi-Ki ja Eemeli rv 37+1
Kirjoittelen nopsasti ennen puuron keittoa. Mielessä ei tällä hetkellä kyllä pyöri mitään muuta kun tuo tuleva synnytys. Tuntuu että siihen on hirmu pitkä aika vielä. Muillakin uudelleen synnyttäjillä tuntui olevan kiinnostusta tuohon spinaalipuudutukseen. Mä aion ainakin kysyä sellaista, mä en todellakaan ole mikään luomusynnyttäjä, joten otan kyllä kaikki kivunlievitykset vastaan oikein mielellään. Tässä linkki mun kyselyyn kyseisestä puudutteesta:
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=9438470&p=1&tmode=1&smode…
Oma olo on tällä hetkellä ihan hyvä, ei kauheasti kolota tai jomota. Supistelee kivuttomasti (inhottavasti) vähän väliä, muttei mitään säännöllisyyttä havaittavissa. Eilen rupesi alapäässä tuntumaan hurjaa vihlontaa, saas nähdä rupeaako vauveli raivaamaan reittiä jo tuonne alaspäin. Torstain lääkäriä odotellessa menee tämäkin viikko. Yöt oon saanut nukuttua ihmeenkin hyvin. Toivottavasti yöunet senkun paranevat, ainakin mieli on parempi kun ei oo sellaista jatkuvaa väsymystä. Nyt ei siis suuremmin valittamisen aihetta!
Mitähän mun piti kommentoida vielä...muisti pätkii ihan hirveästi. Ai juu, kivasti oli porukkaa lähdössä laihdutus-urakkaan mukaan, pitäiskös meidän sitten pistää jokin oma pino pystyyn tuonne terveys/liikuntapuolelle tai katsoa jos siellä on joku meille sopiva ryhmä, johon voisimme änkeä mukaan. Katsotaan sitä vaikka sitten tarkemmin kun ollaan saatu nämä helmet maailmaan.
PAHAMAKU täälläkin on suussa ihan jatkuvasti, ja NÄRÄSTÄÄ!
RÖYHTÄYTTÄMISESTÄ: Meillä ei lapset ole olleet mitään kovin hyviä röyhtäisijöitä eli joskus on saanut epätoivoisesti pompotella ja hyppyyttää ja roikottaa, että on saanut aikaiseksi röyhtäyksen. Eivät ole myöskään oikeastaan koskaan pulautelleet. Mä en oo sitten myöskään yöllä erikseen ruvennut röyhtäyttämään eli oon nostanut kyllä pystyasentoon kun olen vaihtanut tissin puolta ja sitten on siinä välillä röyhtäissyt tai ei. Tää taitaa olla aika vauva kohtaista, joten jää nähtäväksi sitten miten tuo käytännössä onnistuu.
Meillä molemmat ovat olleet myös mega-kakkaajia eli joka syötöllä on tarvinnut rutistaa kakkavaippaa eli myös yöllä on vaippaa vaihdettu. Onneksi olen havainnut tosi hyviksi nuo pamperssin vaipat, jotka imevät myös tuota löysää kakkaa niin vaipan saa vaihdettua yöaikaan ilman mitään hirveitä pesuoperaatioita.
IHO oli mulla raskauden aluksi ihan täynnä finnejä ja näppylöitä, mulla ei yleensä ole näppylöitä ollenkaan. Nyt loppua kohden on taas sitten näppylät hävinneet ja iho kuivunut (johtuu varmaan myös tuosta kovasta pakkasesta).
Nyt lähden sitten puuron keittoon ja ulkoilemaan jos ei mittari näytä enää kovin suuria pakkaslukemia.
t.kolomonen rv 36+1