Lue keskustelun säännöt.
Miten työssäkäyvät ihmiset järjestävät koululaisten loma-ajan?
Omat lapset ovat tulossa kouluikään, ja ihmettelen, että miten lomista selvitään. Olen yh ja mulla on normaalit työ- ja loma-ajat. Jo syysloma tulee aiheuttamaan ongelmia, mutta iso kysymysmerkki on tietenkin kesäloma. Siihen jää oman lomani jälkeen kuusi viikkoa ratkaistavaksi. Meillä ei ole tukiverkostoa, ei mitään mummolaa, johon lapsia viedä. Tähän asti ollaan saatu arkielämä rullaamaan oikein hyvin, mutta nyt kyllä vetää vähän hiljaiseksi. Jotain leirejä voi toki ajatella, mutta ne ovat aika kalliita, eikä niitä muutenkaan varmaan ihan kuudeksi viikoksi löytyisi.
Mun mielestä tää Suomen systeemi on aika uskomaton. Jos opet tarvitsevat 10 viikon kesävapaat, niin sitten pitäisi olla kyllä lapsille fritidshemit kuten Ruotsissa.
Kommentit (368)
Vierailija kirjoitti:
Monessa muussa maassa alle 12v osaa tehdä paljon asioita, täällä ei. Kun ei vanhemmat osaa edes opettaa eikä haluta. Hauskaa kun taidot loppuu, vedetään aina tuo laitonta -kortti. Säälittävää. 7v lapsi osaa vaikka ja mitä, jos häntä on pienestä pitäen opettu erilaisiin tilanteisiin ja asioihin. Mutta eihän siellä vuokrabunkkerissa varmaan ole edes edellytyksiä muuhun kuin piirrettyjen katseluun.
Epäilen ettet ole käynyt monessakaan muussa maassa, eikä sinulla ole lapsia. Eivät todellakaan osaa, eikä heiltä sellaista odoteta. Lapset eivät saa edes liikkua yksin. Suomalaiset lapset ovat todella osaavia ja reippaita noin yleensä ottaen, juuri koska heidän on pakko.
Ekaluokkalainen varmasti selviää hengissä yksin päivät, mutta riittääkö se. Nykyään melko harva lapsi ikävä kyllä ulkoilee päivällä, on paljon yleisempää että pelataan kotona ilman valvontaa. Tosiaan vain Suomessa oletetaan että lapsi pärjää yksin.
Sen lisäksi, ei ole ollenkaan typerää tai kohtuutonta miettiä miksei meilläkin voisi olla jotain kesähoitoa Ruotsin malliin. Yhteiskunta maksaa edelleen monta turhempaakin asiaa kuin lastenhoito. Tunnin junan rahoista vaikka voisi aloittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai kauhee, siitähän se huuto vasta tulisi, kun joku mamma alkaisi kiertää naapurustossa kysellen kuka hoitaisi lasta kesällä kuusi viikkoa: "Itse olet lapsesi tehnyt, kanna vastuu!!"
Siitäkin kyllä tulisi huuto, kun vaatisi töissä kuuden viikon palkatonta jaksoa kesään, kun työt kaatuisivat muiden niskaan: "Itse olet lapsesi tehnyt, kanna vastuu!"
Siitäpä vasta huuto tulisikin, kun jättäisi 7-vuotiaan selviytymään yksin pitkät päivät kotona itsekseen: "Itse olet lapsesi tehnyt, kanna vastuu!!"
Siitäkin varmaan tulisi aikamoinen huuto, kun ottaisi loparit, jotta voi hoitaa lasta kotona, ja elelisi sitten työttömänä. "Hiton sosiaalipummi, kantaisit vastuun etkä elättäisi perhettä toisten rahoilla!!"
Ai prkl kun en tajunnut hommata itselleni parempia vanhempia, joita kiinnostaisi viettä aikaa lasteni kanssa, ja miksi en tajunnut estää paria läheistä sukulaista kuolemasta, kun siinähän se tukiverkosto sitten meni? Miksi en kasvattanut pikkusisaruksiani sellaisiksi ihmisiksi, että heitä kiinnostaisi olla suvun kanssa tekemisissä? Miten en osannutkaan löytää niitä ystäviä, joita huvittaisi kesällä hoitaa myös toisten lapsia?
Vihkoon meni tämä elämä. Olisinpa tajunnut jättää synnyttämättä, ja ehkä syntymättäkin.
Harva haluaa olla passissa koko omaa lomaansa naapurin lapsen takia. Itselläni on omakin lapsi ja meillä on kesällä omatkin tekemiset, jo päiväkin toisen perheen lapsen hoitoa olisi rasite. Kerropa rehellisesti, olisitko itse valmis hoitamaan naapurin lasta 6 viikkoa kesällä, palkatta?
Jos sillä vastavuoroisella hoitamisella saa oman lapsen koko loman järjestymään, niin totta kai lapsen etu menee silloin oman mukavuuden edelle.
Totta kai mielelläni touhuaisin lapsen kanssa omia juttuja koko loman. Mutta en silloin voi odottaa, että saan lastenhoitoon naapuriapua. Jos sitä haluan, niin myös minä vastavuoroisesti hoidan sen naapurin lasta, kun hän on töissä. Luonnollisestikaan silloin ei jää aikaa touhuta oman lapsen kanssa kahdestaan.
Mutta ei tuo ole mikään loppuiän tuomio, vaan pari vuotta enintään. Sitten lapset ovat jo niin isoja, että pärjäävät hyvin itsekseenkin kesällä.
Vierailija kirjoitti:
Käyttämään liettä???? Siis todellakin jollain on todella matala tuo äo. Tiesitkö että on lapsia, jotka osaa kokata, leipoa jne jo ihan 7v? Ja mikä pakko 7v on käyttää uunia ja liettä? Siis vähän nyt niitä inkkareita takas kanoottiin.
Hei älyn jättiläinen, kun oma pentusi on tietenkin Master Chef kilpailun voittaja heti päiväkodista päästyään, niin kai ymmärrät, että lapset kehittyvät eri tahtiin eikä kaikilla näin ole? Mistä näitä kapeakatseisia sikiää, jotka näkevät vain ja ainoastaan oman erinomaisuutensa?
ps. et todellakaan vaikuta älykkäältä, jo yksin neljä kysymysmerkkiä kielii sinut, asenteesi kielii ja sanontaa inkkarit kanootissakin käytät päin persettäsi.
Miks kaikki menee täällä aina riitelyksi?
Mä haluaisin ymmärtää aidosti, että miten siitä saa kicksit että tulee tänne räyhäämään ja haukkumaan muita. Mitä siitä voi itselleen saada? Mahtaa olla paha olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on hyvä kun tähän herää vasta sitten kun lapsi menee kouluun. Tukiverkkoja voi myös luoda itse esim. tutustumalla naapureihin, vauvakerhotuttuihin, pitämällä yhteyttä sukulaisiin jne. Myös se lasten isä voinee hoitaa, jos on elossa. Pitkän tähtäimen suunnittelu on lapsiperheessä aika hyvä osata.
Eli sinä laittaisit lapsesi naapureille tai jollekkin kertotutuille kuudeksi viikoksi. Itse en kehtaisi ikinä edes ehdottaa moista.
Miksi et? Vastavuoroisesti ottaisit tietenkin itse sen kerhotutun lapset?
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä on niin aggrea kommentointia?
Tällaisia herttaisia sekopäitä niistä ihmisistä kasvaa kun ovat viettäneet lapsuuden kesänsä turvattomina ja yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttämään liettä???? Siis todellakin jollain on todella matala tuo äo. Tiesitkö että on lapsia, jotka osaa kokata, leipoa jne jo ihan 7v? Ja mikä pakko 7v on käyttää uunia ja liettä? Siis vähän nyt niitä inkkareita takas kanoottiin.
Tuosta tuleekin mieleen, että lapsi kävi yhtenä kesänä viikon lasten ruoanlaittokurssilla bussilla kaupungin keskustassa.
Tulee tätä ketjua lukiessa mieleen, että eivätkö suomalaiset yleensä muuta ollenkaan? Monessa viestissä lähtökohta on juuri se, että ollaan niin pitkään oltu samassa asunnossa, että naapurit ja asuinalueen ihmiset tulee tosi tutuiksi. Samoin ajatellaan, että naapurissa asuu kaikilla seurallisia ihmisiä, jotka haluavat edes moikata saatika tutustua yhtään enempää. Mahtaako tässä olla erojakin isompien ja pienempien paikkakuntien välillä? Varmaan jossain Lepsämällä tunnetaan kylän porukka paremmin kuin Helsingissä.
Mun vanhemmat on asuneet 30 vuotta samassa talossa, ja siinä vaiheessa, kun talossa oli alkuperäiset asukkaat, kaikki tunsivat toisensa hyvin. Sittemmin on väki vaihtunut, eikä olla enää niin tuttuja. Varmaan aikanaan olisi ollutkin ihan ok pyytää naapuria katsomaan muksua hetken, mutta eipä silloinkaan olisi kyllä tullut kuuloonkaan, että olisi viikkokausia toisten mukuloita vahdittu. Nyt tuskin kukaan enää pyytäisi sielläkään naapurilta apua mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä on niin aggrea kommentointia?
Tällaisia herttaisia sekopäitä niistä ihmisistä kasvaa kun ovat viettäneet lapsuuden kesänsä turvattomina ja yksin.
Aaaaivan... no tämä selittääkin.
Onko teidän kunnassa pienille koululaisille kesäkerhoa? Meillä on 1-2 lk:lle kesäkuun ajan ja se on todella pelastus.
Loma toivotaan heinäkuusta alkaen ja laitetaan kädet ristiin, että työnantaja ja työkaverit suhtautuu loma-ajankohta toiveeseen suotuisasti. Elokuun alkuun ehkä palkatonta/ lomarahavaihtoja jos onnistuu.
Ei meilläkään juuri tukiverkkoja ole, mutta on onneksi kaksi huoltajaa. Sympatiani on puolellasi ja ymmärrän huolesi, ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten ollessa pieniä koululaisia, niin ekat kaksi lomaviikkoa ratkaistiin päiväleireillä. Kouluilla järjestettiin tai paikalliset seurat.
Itse olin myös siis yh, suku kaukana ja isovanhemmat työelämässä.
Pientä tukiverkkoa olin kasvattanut huomaamatta. Sen huomasin, kun painin tämän asian kanssa. Oltiinhan me puistoiltu ja lettukestejä pidetty aiempina kesinä naapuruston vanhemman väen kanssa.
Heistä sitten pari tarjoutui auttamaan. Muutaman päivän viikossa. Lapset saivat lounaan ja välipalaa. Touhusivat puutarhassa, leipoivat, kävivät puistoissa.. vaikkei koko työpäivää olleet, niin helpotti omaa oloa älyttömästi, että lapsilla oli aikuiskontakteja ja paikka, mihin mennä jos oli turvattomuuta, yksinäistä..ennen kaikkea, kaikki päivät ei kuluneet ruutujen ääressä.
Kolme kesää tuolla sabluunalla ja sitten isäni eläköityi ja tuli avuksi tai vei muksut niille.
Yhä ovat nämä naapurustonväki elämässä mukana.
Ehket tätä vastausta toivonut. Mutta kyllä me suomalaisetkin voidaan tutustua ja verkostoitua uusien ihmisten kanssa. Mä en ole kovinkaan ulospäin suuntautunut, mutta pikku hiljaa se ystävyys tulikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkaat hoitajan jos lapsesi ei kykene ja osaa olla ihmisiksi sun työpäivän ajan. Ei 7v ole mikään vauva enää, suomessa kohdellaan lapsia kuin aivottomia ja aletaan niitä "kasvattaa" vasta kun on liian myöhäistä. Suosittelen että KANNATTAA todella miettiä sitä, onko itsestä siihen että ottaa vastuu omasta lapsestaan, jos ei, ei niitä lapsia kannata tehdä.
Tiedät ehkä että monessa muussa maassa alle 12-vuotiaan yksin jättäminen on laitonta? Suomessa nimen omaan poikkeuksellisesti oletetaan että lapsi pärjää jo tosi pienenä yksin.
kuten missä maissa? Googletuksella löytyy monessakin maassa suosituksia muttei lakeja mutta sulla on varmaan tarkempaa tietoa linkkeineen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko ihmisillä oikeasti niin matala kynnys todellisuudessa kysyä naapureilta lastenvahtimisapua? Itse kokisin kiusalliseksi, koska naapurikin voisi kokea kiusalliseksi kieltäytyä palveluksesta. Ei lasten vahtiminen ole välttämättä rennointa puuhaa kuitenkaan! Ihan eri juttu sitten se jos naapuri tyrkyttää itse apuaan, hieman hassulta sekin tosin tuntuisi jos ei muuten ole tutustunut. Oon itse kyllä elänyt lapsuuden naapurustossa jossa oli lapsiperheitä ja kaikki tunsi toisensa ja lapset kierteli ovelta kysymässä ootko mun kaa ja sekin varmaan rentoutti aikuisia, mutta ei mun naapurustossa ole käytännössä kuin eläkeläisiä enkä mä omia vilkkaita lapsia viitsisi yhdelle perheelle sälyttää. Kun ajat on muuttuneet vaan eikä moni saa innostusta siitä, että vapaalla tai töiden jälkeen pyörii lapsia vahdittavana, kun suurperhekään ja sukulaissiteetkään eivät ole enää niin vahvoja. Sääli kyllä. Mutta itse en siis kokisi olevan pokkaa pyytää naapur
Ei kukaan halua toisten lapsia kontolleen. Ihan tosi, ei kukaan. Noloa edes pyytää moista.
Meillä tämä ongelma tuli kun minä sain töitä niin ettei kesälomaa ollut ollenkaan. Äitini piti olla eläkkeellä ja hän olisi hoitanut siinä vaiheessa kun tämä tilanne olisi ollut. Näin oli suunnitelmissa että pojat saa mennä mummolaan. Mutta meni mokoma kuolemaan äkillisesti. Isä masentui äidin kuolemasta eikä isä nyt muutenkaan yksin olisi jaksanut. MLL oli meillä ratkaisu sekä leirit. Ei mun paljoa riittänyt mutta ei ollut muuta vaihtoehtoa. Toisessa mummolassa alkoholiongelma.
Ihan samalla tavalla muut ovat samassa veneessä. Koululaisella on jo omia kavereita ja varsinkin isoissa kaupungeissa on puistoruokailua muita. Ja sitten pelaavat koneella ja kännykällä. Ihan kuten kaikissa muissakin perheissä. Ei tuossa nyt mitään niin ihmeellistä ole.
Voi hyvänen aika. Ihmiset ajaa itsensä ihan ihmeellisiin tilanteisiin (lapsien hankkiminen, yksinhuoltajuus, rahattomuus, tukiverkoston puute) ja yhteiskunnan pitäisi hoitaa kaikki. Uskomatonta. Ja lapsista tulee tietenkin samanlaisia, eivät osaa suunnitella elämäänsä ollenkaan.
Jotkut nuoret tarjoaa hoitoapua ja aikuisiakin. On. Ihan y-tunnuksella tai sitten MLL- hoitaja. Maksaahan se, mutta kyse on kuitenkin lyhyestä ajanjaksosta. On myös päiväleirejä joihin otetaan eväät. Ne on vähän edullisempia kuin yöleirit.
Aloituksesta käy ilmi että ap:lla on useampia kouluikäisiä lapsia. Kyllähän ne keskenään pärjää. Päivällä voi hyvin syödä jotain leipää/salaattia/muuta valmista kylmää niin ei tartte edes sitä mikroa käyttää. Tosiaan leirejä järjestetään, joko päiväleirejä lähellä kotia tai sitten leirejä jonne mennään vaikka viikoksi. Kannattaa katsella vaikka paikallisten urheiluseurojen ja muiden yhdistysten sivustoja, niissä usein on infoa kesätapahtumista. Kavereiden vanhemmilta/naapureilta voi kysyä saako lapsi olla yhteydessä jos on jokin hätä. Jos työn luonne antaa myöten ja työyhteisölle sopii niin yksittäisinä päivinä voi ottaa lapset mukaan töihin. Kuusi viikkoa on lopulta melko lyhyt aika
Itse tein lapsille ruokaa valmiiksi, jos olin toimistolla kun lapset lomaili ja itsellä oli töitä. Ekaluokkalaisellakin on jo puhelin, millä soittaa jos tulee jotain ongelmaa.