Miten työssäkäyvät ihmiset järjestävät koululaisten loma-ajan?
Omat lapset ovat tulossa kouluikään, ja ihmettelen, että miten lomista selvitään. Olen yh ja mulla on normaalit työ- ja loma-ajat. Jo syysloma tulee aiheuttamaan ongelmia, mutta iso kysymysmerkki on tietenkin kesäloma. Siihen jää oman lomani jälkeen kuusi viikkoa ratkaistavaksi. Meillä ei ole tukiverkostoa, ei mitään mummolaa, johon lapsia viedä. Tähän asti ollaan saatu arkielämä rullaamaan oikein hyvin, mutta nyt kyllä vetää vähän hiljaiseksi. Jotain leirejä voi toki ajatella, mutta ne ovat aika kalliita, eikä niitä muutenkaan varmaan ihan kuudeksi viikoksi löytyisi.
Mun mielestä tää Suomen systeemi on aika uskomaton. Jos opet tarvitsevat 10 viikon kesävapaat, niin sitten pitäisi olla kyllä lapsille fritidshemit kuten Ruotsissa.
Kommentit (368)
Vierailija kirjoitti:
Avain kaulaan ja kännykkä käteen. Kuralättypizzoja valmiiksi mikrotettavaksi jääkaappiin.
Ihan ovat lapset pärjänneet jo vuosikymmenia omillaan kesäisin työpäivien ajan.
Minäkin samaa ajattelin, mutta sitten muistin että meitähän oli lapsena tuolloin jo teini-ikäinen serkku vahtimassa kesätöinään.
Vierailija kirjoitti:
En tajua mikä pyhä lehmä nuo opettajien lomat ovat. Niihin ei saisi mitään muuta näkökulmaa ottaa kuin että OVAT LOMANSA ANSAINNEET. Tässä itse kukin osallistuu ties mihin talkoisiin yhteiskunnallisesti, ja joutuu luopumaan vaikka mistä saavutetusta edusta, mutta tähän asiaan ei saa koskea. Eihän tässä nyt kukaan edes sanonut, että opettajilla ei saa olla lomaa, mutta tosiasia on se, että hyvin monessa perheessä on aikamoisia vaikeuksia järjestää lastenhoitoa pitkien lomien ajaksi. Ehkäpä sitten kaikilla alle 10 v koululaisten vanhemmilla pitäisi myös olla lakisääteisesti se 10 viikon loma.
Se loma on _koululaisia_ varten.
Ja moni opettaja tekee töitä myös kesällä. Esimerkiksi pitää jotain kesäkursseja.
Luin vaan ekan sivun ja taas on vissiin tahallaan ymmärretty väärin. Olkoonkin vanha ketju, mutta sellaistahan se täällä on. Kukaan ei sanonut, että mennään vaan sokkona soittelemaan naapureiden ovikelloja, vaan sanottiin, ettei lapsi heti kohdusta kouluun mene. Siinä jää monta vuotta aikaa rakentaa itselleen niitä turvaverkkoja!
Mä muutin täysin uudelle paikkakunnalle neljän mukulan kanssa, töiden perässä. Vanhemmat vielä työelämässä ja eksän vanhemmatkin, joista kummistakin oli hyötyä, kun oltiin perhe. Eksä vaan lähti uuden sussun mukaan maailman ääriin, joten oli mullakin tilaisuus lähteä varakkaammille vesille työn perässä.
Siinä sitten parisen vuotta vapaa-ajat meni taloyhtiön pihassa, leikkipuistoissa, erliasissa kaupunginosa tapahtumissa... ja tutustuin ihmisiin. En ole koskaan ollut mikään sosiaalinen ihminen, mutta älysin, ettei mulla ole neljän muksun kanssa varaa jäädä täysin yksin, ilman ketään tai mitään.
Aktiivisisuutensa ja ystävllisyyden lisäksi pitää osata itsekin auttaa. Joskus se ainoa vapaa viikonloppu meni sitten vastavuoroisuuteen, mutta mikä jottei. Liian itsekäskään ei saa olla, jos meinaa apua saada, muttei kynnysmattokaan. Pitää osata sanoa, että nyt on huilin aika. Eikä kukaan sitäkään ole kavahtanut. Vaan kiittäneet suoruudesta.
Koulun lomat on hoidettu siten, että kaksi ekaa viikkoa on yleensä jotain koulun tai seurojen edullisia päiväleirejä. Juhannuksen jälkeen mä olen ollut lomalla sen 4-6 viikkoa. Lapsesta riippuen on ollut leiriä tai matkustelleet kavereiden mukana. Mä olen lomani aikana pitänyt lasten kavereita meillä ja tehty päiväretkiä isommalla porukalla. Näissä on ollut kiva, että naapuruston eläkeläisetkin tai teinit osallistuu, ettei yksin ole aikuisena matkassa mukana 10 lapsen kanssa.
Eksän vanhemmat pitää lapsia viikon kesässä. Heistä on suurin apu syyslomilla ollut. Aivan mieletön. Muuten olisin joutunut ottamaan palkatonta, jonka olisi säästöillä hoitanut kuten pari yllimääräistä kesälomaviikkoa.
Mun vanhemmat piipahtavat viidesti vuodessa ja tuovat ruokatavaroita ja järkitavaroita lapsille kenkää, pukua, suksia.. He eivät muutoin auta, kun sössin suhteeni niin hyvän miehen kanssa.
Mikään ehdotettu ei käy tai kelpaa vieläkään?
Eikös ne lapset voi viedä sinne samaan hoitoon, jossa ne ilmeisesti ovat muutenkin? Silloin kun omat lapseni olivat hoitoiässä, niin ne olivat hoidossa koko kesän. Mies oli raksalla töissä, joten kesällä ei ollut siinä firmassa lomia. Minä opiskelin ja omat kesät meni kesätöissä. Lapset olivat normaalisti hoidossa. Jos lapset ovat perhepäivähoidossa ja hoitaja pitää lomaa, niin kunta järjestää varahoitajan. Nämä kesän hoitotarpeet kysyttiin hyvissä ajoin keväällä.
Meillä on ollut monenkirjavaa käytäntöä. Minä pidän aina neljä viikkoa heinäkuussa (viides viikko koululaisten syyslomaviikolla). Puolisoni on yrittäjä, joten hän pitää "lomaa" parin kolmen päivän pätkissä silloin tällöin. Muille ajoille ollaan onneksi saatu palkattua lapsenvahti, joka on joinakin vuosina ollut naapurin teini-ikäinen tyttö, yhtenä vuonna saksalainen au-pair, ja nyt viime ja tänä kesänä käytämme 4H-yhdistyksen kautta oman yrityksen perustaneista nuoria. Kesäkuun eka viikolla on aina onneksi koululaisille kesäleiri, jolla ovat olleet.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo paljon ihmisestä kun syytetään tästäkin yhteiskuntaa, töitä jne... Kun itse ollaan tehty se lapsi, mutta ei osata, kyetä / ymmärretä ottaa myöskin itse vastuuta siitä omasta lapsesta.
Vanha ketju. Mutta jos ihminen käy töissä, eli pyörittää sitä yhteiskuntaa maksamalla sikaveroa tekemästään työstä, niin voisi olettaa että yhteiskunta tarjoaa hoidon lapselle että työntekijä voi siellä töissä käydä. Ei yhteiskunta ole mikään ihmisestä erillään oleva jumala, vaan nimenomaan veronmaksajat pyörittävät sitä. Näin ollen heillä on oikeus saada siltä takaisin.
Ei ollut avainnauhaa ja 90-luvulla ei ollut työntekijän markkinat. Asuttiin keskellä metsää ja ovia ei lukittu. Vanhemmat olivat lomalla heinäkuussa, koska ne lomat piti pitää silloin. Vaihtoehtoja ei ollut.
Kesäkuut ja elokuun alun hengailin kotona, katselin leffoja ja kävin yksin uimassa. Leikkasin myös ruohoa ja pinosin puita. Kaverit asuivat sen verran kaukana, ettei eka luokkalainen niin pitkälle voinut (kiinni jäämättä) lähteä. Ruoka huolto hoidettiin mikroruuilla. Ei oo jäänyt traumoja, mutta olisihan sitä voinut tapahtua vaikka mitä.
Ainoa leirini oli kammottava rippileiri, muilla en ole käynyt.