Miksi niin usein nuoret olettavat että 60+-vuotiaat kuuntelevat aina iskelmää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 65 mutta en voisi kuvitellakaan meneväni mihinkään senioridiskoon missä soitetaan oman nuoruuteni musiikkia. 70-luku jäi 70-luvulle, ja silloinkin kuuntelin vain progea. Nyt kuuntelen vain Rammsteinia.

 

Vain Rammsteinia? Aika taantunut olet, sitä se ikä joillekin tekee aiemmin kuin toisille. 

Miten niin taantunut? En osaa päättää pidänkö enemmän uudesta vai vanhasta Rammsteinista. Ehkä uudesta.

Vierailija kirjoitti:

Nyt päästään jatkokysymykseen. Miksi monet luulevat että me luulemme olevamme nuorekkkaita, kun me eläkeikää lähentyvät ja eläkkeellä jo olevat kuuntelemme sitä musiikkia, mitä nuoruudessamme jo tehtiin ja nuorena kuunneltiin? Tämä kommenti perustuu tämän viestiketjun pariin kommenttiin. Ap. 

Jokainen pitää parhaana ja ainoana oikeana musiikillisena kautena sitä jolloin itse oli n. 17-vuotias. Se on säälittävää.

Vierailija kirjoitti:

Huoh. Taas joku palstatrolli väittää, että tietty ryhmä ihmisiä ajattelee tavalla x ja sitten kaikki alkaa naureskella tälle. 

Väittäisin, että suurin osa nuorista ei juurikaan tuhlaa ajatuksia sille, mitä vanhemmat ihmiset kuuntelee. Ja ne jotka uhraa, tuskin kuvittelee 60+ ihmisten kuuntelevan iskelmää.

Tämä ketju taas on täynnä ihmisiä, jotka kuvittelevat tietävänsä, mitä nuoret kuvittelee. Oh the irony. 

Useimmat ovat tainneet kuulla nuorten ja muidenkin kuvitelmat ihan näiden omista puheista.

Pakko oma kommenttini julkistaa. Laaja on makuni mutta kaikkien yli on minulle metalli musiikki. Olen 73 vuotias🤘🤘. Että se niistä olettamuksista.....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 65 mutta en voisi kuvitellakaan meneväni mihinkään senioridiskoon missä soitetaan oman nuoruuteni musiikkia. 70-luku jäi 70-luvulle, ja silloinkin kuuntelin vain progea. Nyt kuuntelen vain Rammsteinia.

 

Vain Rammsteinia? Aika taantunut olet, sitä se ikä joillekin tekee aiemmin kuin toisille. 

Väärin! Kuuntelen myös Troye Sivania.

Miksi makuasioista pitää kiistellä. Pääasia että kaikkien makuun jotain löytyy.

Olen sen joskus todennut että jos on  vahingossa maininnut omasta musiikkimausta tai joku on sitä kysynyt niin hetikös se on aina jonkun mielestä ihan kamala.

Sen jälkeen opin pitämään makuasiani ihan omana tietonani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt päästään jatkokysymykseen. Miksi monet luulevat että me luulemme olevamme nuorekkkaita, kun me eläkeikää lähentyvät ja eläkkeellä jo olevat kuuntelemme sitä musiikkia, mitä nuoruudessamme jo tehtiin ja nuorena kuunneltiin? Tämä kommenti perustuu tämän viestiketjun pariin kommenttiin. Ap. 

Jokainen pitää parhaana ja ainoana oikeana musiikillisena kautena sitä jolloin itse oli n. 17-vuotias. Se on säälittävää.

Eli sinäkin pidät sitä parhaana ja olet säälittävä? Vai se ainoa lumihiutale, jolla on aito, persoonallinen musiikkimaku?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh. Taas joku palstatrolli väittää, että tietty ryhmä ihmisiä ajattelee tavalla x ja sitten kaikki alkaa naureskella tälle. 

Väittäisin, että suurin osa nuorista ei juurikaan tuhlaa ajatuksia sille, mitä vanhemmat ihmiset kuuntelee. Ja ne jotka uhraa, tuskin kuvittelee 60+ ihmisten kuuntelevan iskelmää.

Tämä ketju taas on täynnä ihmisiä, jotka kuvittelevat tietävänsä, mitä nuoret kuvittelee. Oh the irony. 

Useimmat ovat tainneet kuulla nuorten ja muidenkin kuvitelmat ihan näiden omista puheista.

Joo joo. Nuorten keskeinen puheenaihehan on juuri 60+ ihmisten musiikkimaku. Ehklä sinun kannattaisi oppia elämään sen tosiasian kanssa, että suurin osa maailman ihmisistä ei ajattele sinua ihan koko ajan. 

Voisiko tämä harha-ajatus kotimaisten iskelmien kuuntelusta johtua 1950-60-luvun laista, jolloin ulkomaiset iskelmät piti kääntää suomeksi, jos niitä haluttiin esittää radiossa? Lainaus: Tämä sääntö oli voimassa 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin suomalaiset artistit tekivät paljon cover-versioita ulkomaisista hiteistä. Tämän säännön tarkoituksena oli suojella kotimaista musiikkiteollisuutta ja varmistaa, että suomalaisten artistien levyt saisivat enemmän radiosoittoa.

Tiedän kyllä ikäisiäni kuusikymppisiä, yhden sortin harmonikan näpyttelijöitä, jotka ovat yhä kotimaisen iskelmän tykkääjiä.

Minä rakastin discoa ja sekin kukoisti jo 1970-luvulta alkaen tuontimusiikkina. Kuuntelen sitä yhtä kuin myös rakastan klassista musiikkia. En oksenna, jos jossakin soi Frederik tai Katri-Helena. Kyllä he osaavat työnsä laulajina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh. Taas joku palstatrolli väittää, että tietty ryhmä ihmisiä ajattelee tavalla x ja sitten kaikki alkaa naureskella tälle. 

Väittäisin, että suurin osa nuorista ei juurikaan tuhlaa ajatuksia sille, mitä vanhemmat ihmiset kuuntelee. Ja ne jotka uhraa, tuskin kuvittelee 60+ ihmisten kuuntelevan iskelmää.

Tämä ketju taas on täynnä ihmisiä, jotka kuvittelevat tietävänsä, mitä nuoret kuvittelee. Oh the irony. 

Useimmat ovat tainneet kuulla nuorten ja muidenkin kuvitelmat ihan näiden omista puheista.

Joo joo. Nuorten keskeinen puheenaihehan on juuri 60+ ihmisten musiikkimaku. Ehklä sinun kannattaisi oppia elämään sen tosiasian kanssa, että suurin osa maailman ihmisistä ei ajattele sinua ihan koko ajan. 

Kun musiikista on puhe, ilmi tulevat puhujien musiikkimaut - ja harhaluulot, jos niitä on, sinä äkäinen lapsikulta. :)

Vierailija kirjoitti:

Nyt päästään jatkokysymykseen. Miksi monet luulevat että me luulemme olevamme nuorekkkaita, kun me eläkeikää lähentyvät ja eläkkeellä jo olevat kuuntelemme sitä musiikkia, mitä nuoruudessamme jo tehtiin ja nuorena kuunneltiin? Tämä kommenti perustuu tämän viestiketjun pariin kommenttiin. Ap. 

En koe olevani nuorekkaampi nuoruuteni musiikista. Päinvastoin iskee joskus kaihoisa olo, miten "ennen oli paremmin". Heh! Mutta vakavasti vastaten elin aikaa, jolloin energiaa riitti kaikenlaiseen ja sen ajan musiikki lisää yhä energisyyttäni. Joku psykologi osaisi selittää tuntemani buustin, mutta eiköhän sitä tarvita joka ikäluokassa aina. Ei voi vaan vanhana makoilla ja vääntää volyymia kovemmalle sohvasta käsin. 

Nuoruuden musiikki, etenkin disco, saa minut heti ylös tuolista ja on pakko vähän tanssia. Nyt Instassa pyörii kiva haaste, että vanhukset laitetaan tanssimaan kasarin Bronski Beatin Smalltown Boy.  Nuoremmat eivät yhtään osaa matkia sitä tyyliä, joten onhan se itsekin pakko vetää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh. Taas joku palstatrolli väittää, että tietty ryhmä ihmisiä ajattelee tavalla x ja sitten kaikki alkaa naureskella tälle. 

Väittäisin, että suurin osa nuorista ei juurikaan tuhlaa ajatuksia sille, mitä vanhemmat ihmiset kuuntelee. Ja ne jotka uhraa, tuskin kuvittelee 60+ ihmisten kuuntelevan iskelmää.

Tämä ketju taas on täynnä ihmisiä, jotka kuvittelevat tietävänsä, mitä nuoret kuvittelee. Oh the irony. 

Useimmat ovat tainneet kuulla nuorten ja muidenkin kuvitelmat ihan näiden omista puheista.

Joo joo. Nuorten keskeinen puheenaihehan on juuri 60+ ihmisten musiikkimaku. Ehklä sinun kannattaisi oppia elämään sen tosiasian kanssa, että suurin osa maailman ihmisistä ei ajattele sinua ihan koko ajan. 

Näinpä. 

Ei meilläkään nuoria kiinnosta vanhempien ihmisten muusikinkuuntelu, mitä nyt pidemmällä automatkalla pyytävät "ei vanhusmusiikkia" jos laitan jonkun klassista rockia ja vanhaa metallia soittavan radiokanavan päälle.

Tämän päivän nuorille 90-00-luvun räppärit ovat vanhaa musiikkia ja kaikki muu muinaisjäännettä.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko tämä harha-ajatus kotimaisten iskelmien kuuntelusta johtua 1950-60-luvun laista, jolloin ulkomaiset iskelmät piti kääntää suomeksi, jos niitä haluttiin esittää radiossa? Lainaus: Tämä sääntö oli voimassa 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin suomalaiset artistit tekivät paljon cover-versioita ulkomaisista hiteistä. Tämän säännön tarkoituksena oli suojella kotimaista musiikkiteollisuutta ja varmistaa, että suomalaisten artistien levyt saisivat enemmän radiosoittoa.

Tiedän kyllä ikäisiäni kuusikymppisiä, yhden sortin harmonikan näpyttelijöitä, jotka ovat yhä kotimaisen iskelmän tykkääjiä.

Minä rakastin discoa ja sekin kukoisti jo 1970-luvulta alkaen tuontimusiikkina. Kuuntelen sitä yhtä kuin myös rakastan klassista musiikkia. En oksenna, jos jossakin soi Frederik tai Katri-Helena. Kyllä he osaavat työnsä laulajina.

Meinaat, että nuoriso oikeasti pohtii 50- ja 60- luvun lainsäädäntöä. Ihan oikeasti, ap on vetänyt tämänkin ihan omasta päästään. Ei tämän debunkkaamiseen tarvita oikeushistoriallisia argumentteja. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä saa kuuskymppisen luulemaan että hän on aikaansa edellä kuunnellessaan  heviä? Moni tuntuu ajattelevan niin että on ikinuori kun kuuntelee heviä ja pelaa tietokonepelejä. Ei, ne ovat kenen tahansa rotarin tai martan nuoruusiän juttuja.

 

Mikä saa jonkun luulemaan, että kuvittelemme olevamme aikaamme edellä? Jos kuuntelen jotain yli 50 vuotta vanhaa biisiä, niin se ei todellakaan tarkoita , että olisin edelläkävijä tai nuori.

53 vuotias ja lähdössä kohta Helsinki city festareille. Toki musa on ysäriä suurinosa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luku paras musiikkivuosikymmen. Ei ole tullut samanlaista eikä tule.

 

Aika paljon lällyä paskaa silloin suollettiin, mutta kaltaisiasi se varmaan viehätti. 

Kerro vuosikymmen, jonka aikana ei ole suollettu paljon lällyä paskaa. Mutta jokaisella vuosikymmenellä on tehty myös hyvää tavaraa. Jokainen päättää sitten itse, mikä on hyvää, mutta kyllä minä pidän myös osasta 80-luvun musiikista, vaikka 60-70 -lukijen taitteessa tehtiinkin parasta.

Olen kuunnellut iskelmää parikymppisestä, etenkin sota-ajan iskelmät on ihania. Tanssilavoilla käytiin nuorena paljon. Toki kuuntelen muutakin, ainoa mikä ei uppoa, on jazz

Minä kuuntelen Rollareita ja Apista. Oasis lopetti.

Terv. Eila88v.

Vierailija kirjoitti:

Juu, no yleensä ihmiset tykkäävät kuunnella sitä musiikkia mitä kuuntelivat olleessaan teinejä. Ei siinä ole mitään uutta ja ihmeellistä. Metallican, Iron Maidenin, AC/DC:n, ym. isoin fanikunta on 70-luvulla syntyneet ja niiden lapset. 

Mihin käsityksesi perustuu? Mä täytän kohta 67 ja kuuntelen mielelläni räppiä. Yksi suosikkini oli Lil Uzi Vert, kunnes taantui, eli musiikin taso huononi.

Vastikään löysin The Last Shadow Puppets ja Arctic Monkeys bändit, molempien johtohahmo Alex Turner. Tykästyin heti - koska saundi ja sävellykset ovat kuin David Bowien reinkarnaatiot! Teininä olin suuri Bowie-fani; minulla oli kaikki hänen levynsä. Vaikka eka ostamani LP oli 70-luvulta (Aladdin Sane), hankin myöhemmin myös kaikki 60-luvun bowiet. Joista tykkäsin/tykkään todella paljon.

Lisäksi kuuntelen roots ja dance hall reggaeta. Näitä ei minun teiniaikoina Suomessa tiedetty olevan olemassakaan. 😁 Tosin olen tykännyt reggaesta ihan parikymppisestä asti, kun löysin jostain reggae-LP levyjä. Ne olivat muinaisia mono-äänityksiä, joihin stereoefektiä saatiin kaiuttamalla.

"Kun musiikista on puhe, ilmi tulevat puhujien musiikkimaut - ja harhaluulot, jos niitä on, sinä äkäinen lapsikulta. :)"

Minkäikäistä sinä kutsut vielä ylimielisesti lapsikullaksi? Et luonnollisesti ymmärrä, mutta tämä kommentti vain alleviivaa sinun ylimielisyyttä. 

Ehkä kannattaisi hetkellisesti keskittyä niihin omiin harhaluuloihin muiden sijaan.